Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt suomenuskoa harjoittavan Karhun kansan uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Asia on vahvistettu iltapäivällä Karhun kansan hallituksen puheenjohtajalle Oskari Ratiselle.
Ensimmäiseksi tuoreen uskonnollisen yhdyskunnan on tarkoitus perustaa omat nettisivut.
– Muuten on palikat järjestyksessä. Ei tässä mitään dramaattista tapahdu, olemme olleet olemassa ja jo toimineet aiemmin. Nyt on virallinen sinetti olemassaololle, Ratinen sanoo viitaten PRH:n tuoreeseen päätökseen.
– Olemme pieni porukka, meillä ei ole mitään käännytys- tai suurta jäsenmäärän kasvattamisen tarvetta. Tämä on henkilökohtainen asia meille kaikille.
Oskari Ratinen, onko teillä Jumalaa?
– Onhan meillä montakin. Tärkein suhde on usein omiin esivanhempiin, omaan sukuun. Omat esivanhempani ovat edelleen läsnä elämässäni, mutta eivät he jumalia ole silti. Oman asuinympäristön, elannonhankintaympäristön haltijat eivät myöskään ole jumalia. Jumalat ovat kosmisia olentoja, maailmankaikkeuden tasolla toimivia, he ovat monille suomenuskoiselle kuitenkin aika etäisiä hahmoja. Hengellisyytemme ei pyöri jumalien ympärillä niin paljon kuin esimerkiksi kristinuskossa. Jokainen määrittelee itse sen, miten paljon painottaa mitäkin hengellistä toimintaa omassa elämässään.
Karhun kansassa on tällä hetkellä 22 tai 23 jäsentä ja kymmenkunta on liittymässä.
Millainen on uskontunnustuksenne?
– Uskontunnustus on hyvin pitkä runo. Se löytyy meidän yhdyskuntajärjestyksestä. Se tulee heti meidän nettisivuilla. Runo rakentuu Iro-neidon ja hänen kolmen poikansa Väinämöisen, Joukahaisen ja Ilmarisen ympärille. Runo tiivistää suomalaisen mytologian, kosmologian, siis sen maailmankuvan mikä on suomalaisen uskomusperinteen ja mytologian taustalla.
Kyseinen runo ei kuitenkaan ole Kalevalasta.
– Kalevala ei ole millään muotoa pyhä kirja, se on Elias Lönnrotin kaunokirjallinen teos. Meidän runot ovat peräisin alkuperäisessä muistiinmerkitystä muokkaamattomasta suomalaisesta runoaineksesta. Kalevala on voimakkaasti Lönnrotin muokkaamaa. Arvostan Kalevalaa kaunokirjallisena teoksena, mutta minkäänlainen pyhä kirja se ei ole.
Onko teillä palvontamenoja?
– On monenlaisia palvontamenoja. On neljä tärkeää juhlaa, talvennapa tammikuun puolessavälissä, hela keväällä, karhunpäivä 13.7. ja kekri, joka on loka-marraskuun vaihteessa.
Lue myös: Karhun kansa lähellä uskonnollisen yhdyskunnan asemaa