|
| ||
Toivon blogiAjatuksia elämästä, kirkosta, uskosta, toivosta ja rakkaudesta, ihmisen tiestä Jumalan maailmassa. Jos joulua ei olisi?
Pohdin joskus puheessa tai jouluajan saarnassa tuota otsikon kysymystä. Mitä kaikkea meille tarkoittaisi, jos joulua ei olisi. Joulun peruuttamisesta taisi olla joskus myös lasten piirroselokuva tai vastaava. Siinä oli tietysti onnellinen loppu: Joulu tuli entiseen tapaan ja kaikki olivat onnellisia, erityisesti lapset. Mitä, jos joulua ei todella olisi? Kaikilla maailman ihmisillä ei ole sellaista joulua kuin meillä suomalaisilla tai länsimaalaisilla ihmisillä. Kaikilla ei ole kristillistä joulua. Suurin osa maailman ihmisistä toki tuntee joulun ja saattaa jopa tietää sen juhlimisen kristillisen taustankin. Maamme ja maailman karu todellisuus on sellainen, ettei kaikilla suomalaisilla ole lehtien tai mainosten kiiltokuvajoulua. Läheskään kaikilla ei ole perhettä ympärillä. Ei ole punaposkisia ja lettipäisiä tyttöjä eikä pellavapäisiä poikia kauniissa kodissa eikä hymyileviä harmaahiuksisia isovanhempia myhäilemässä nuoremman perheen taustalla. Hursti jakaa ruokakasseja ja järjestää joulujuhlan kodittomille ja kadulla majaileville. Moni viettää joulua yksin. Mutta palataan alkuperäiseen kysymykseen: Mitä tarkoittaisi, jos joulua ei olisi? Kaikki jouluun liittyvä olisi poissa. Poissa olisi joulun kaupallisuus ja kaikki krääsä, mutta poissa olisi myös kaikki joulun tuoma hyvä. Meille on mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeaa kuvitella tilannetta, jossa joulu olisi totaalisesti poissa ja jossa sitä ei olisi koskaan tullutkaan. Otsikon kysymyksen voimme vaihtaa toiseksi, nimittäin tällaiseksi: Mitä tarkoittaisi, jos meillä ei olisi Kristusta? Mitä jos ei olisi Jumalan rakkautta ja pelastussuunnitelmaa? Mitä tarkoittaisi, jos meillä ei olisi Jumalaa? Joku ajattelee, että nyt kirjoitan liian hurskaita tuosta kysymyksestä. Joku taas ilahtuu: Nythän puolivallaton rovasti on vihdoin oikeilla jäljillä, koska Jumalaa ei kuitenkaan ole, joulusta huolimatta. Onneksi meillä on joulu. Onneksi on Kristus ja Jumala. Onneksi on Jumalan rakkaus, josta nousee myös meidän rakkautemme toisiamme kohtaan, vajavaisena mutta kuitenkin. Joulu on, vaikka siihen ei uskoisi. Joulupukkiin voi lakata uskomasta noin seitsemän vanhana, mutta jouluun voi uskoa koko ikänsä. Joulua ei voi enää peruuttaa. Se on tullut jäädäkseen. Vain taivaan ”joulu” peruuttaa tämän nykyisen maailmanajan joulun. Joulukuusikin on paratiisin elämänpuu hedelmineen. Sinne joulu viittaa, kadottamaamme paratiisiin. Ja sinne joulu vai avata tietä ryteikköisen elämämme matkan keskelle. Jos joulua ei olisi, olisimme vailla uuden elämän ja paratiisin näkymää. Toivo Loikkanen
Ole hyvä ja kirjaudu kommentoidaksesi
|
Kirjoittajan kuvausOlen hieman yli viisikymppinen Keski-Karjalan ja Itäisen Savon kasvatti, maailman suurimman puukirkon pappi ja 2013 alusta aluekappalainen, puolivallaton rovasti. Kirjoitan mielelläni ja toimin monissa luottamustehtävissä. Talvella nautin erityisesti retkiluistelusta ja kesällä rantasaunasta....
KommenteissaSuosituimmat blogitLuetuimmat blogit |
TagipilviKirjaudu
|

Matti Savolainen
Kommentit (6)