Kohtuus on vapautta

"Kuka on pessyt - milloin ja miksi - ahneuden ihmisen hyveeksi? Kuka on nimennyt - milloin ja miksi - kohtuuden tyhmyydeksi?"

Sanat ovat Kaija Lehtisen ja Leila Luukkaisen uudesta laulusta, joka sai ensiesityksensä eilen Kolin Seurojentalolla kohtuusiltamissa. Olin mukana tekemässä tosi antoisaa tapahtumaa: Kohtuus vaarassa -kansalaisseminaaria. Kolmen päivän aikana pohdittiin isolla porukalla (enimmillään yli sata henkeä koolla), millaista olisi kohtuuden kulttuuri. Sillä semmoiseen meidän olisi syytä siirtyä ellei ihmiskunta halua tehdä kollektiivista itsemurhaa.

Kohtuus on myönteinen asia. Kohtuus on vapautta riippuvuuksista, esimerkiksi kulutusriippuvuudesta. Elämäntavan syvämuutos kohti kohtuutta on samalla tie parempaan elämään, jossa olennaiset asiat saavat tilaa.

Ilmastonmuutoksen ja muiden isojen ongelmien äärellä ei riitä vähän fiksata teknologiaa, vaan tarvitaan jotain mikä koskettaa koko olemustamme ja muuttaa elämänarvojamme. Sillä rajallisella maapallolla jatkuvan kasvun tavoite on tappava tavoite. Tämäntapaiset teesimme eli Kymmenen kohtuullista vaatimusta löytyvät tapahtuman nettisivulta www.kohtuusvaarassa.com.

Tämän viimeisen seminaaripäivän aloitimme Akka-Kolin luontotemppelissä rukoushetkellä (kiitos taas kerran Enon seurakunnan idearikkaat ihmiset toteutuksesta!). Syvämuutoksen saavuttamiseen tarvitaan myös uskontojen voima. Kuulimme myös kolilaisen Ilmarin kertomuksen siitä, miten 20 vuotta sitten oli hilkulla, ettei Kolin juurelle noussut massiivinen turistirysä. Ihmisten vastarinta voitti, kirkkokin tuli apuun, mm. arkkipiispa arvovallallaan. Olen niin kiitollinen Kolin pelastajille!

Kohtuus vaarassa -seminaarissa sivuttiin myös kirkkomme omaa kohtuusasiakirjaa eli ilmasto-ohjelmaa "Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus". On mukavaa tehdä yhteistyötä kirkon immeisenä hyvin monenlaisten samaan suuntaan kulkevien kyselijöiden kanssa. Maapallonhalaaminen on hauskaa.