Uutiset

Arkkipiispanvaalikampanjan lopussa on törmätty ikävään tietotekniseen virusongelman. Miikka Ruokasen nimissä Facebookissa kulkee troijalaista levittävä YouTube-linkki. Lue lisää...

Maanantai-iltana Miikka Ruokasen Facebook-tili joutui hakkeroinnin kohteeksi. Kyse on Facebookissa leviävästä haittaohjelmasta. Se johtaa sivustolle, jonka tehtävänä on levittää troijalaista eli viattomaksi naamioitua haittaohjelmaa.

Kyseinen YouTube-linkki on hetki sitten poistettu Ruokasen Facebook-sivulta.

Miikka Ruokasen nimissä eilen tai tänään tullutta YouTube-linkkiä ei siis pidä avata.

Aamuhartauden aika? Seurakuntien työntekijät eivät ole enää itsestään selvästi tervetulleita kaikkiin hoivapaikkoihin. Lue lisää...

Telkänpesän palvelukeskuksen asukkaat Jyväskylässä valmistautuvat lounaalle. Ruokailu sujuu verkkaisaan. Seinällä on pitsitaulu, johon on kirjoitettu Isä meidän -rukous.

Telkänpesän johtaja ja Keski-Suomen vanhusasiavaltuutettu Pauliina Takala on viime aikoina katsellut taulua mietteissään.

Hän pelkää, että monikulttuurisuuden paine vaarantaa vanhainkotien ja palvelutalojen hengellisen tarjonnan.

- Olen saanut viestiä, että esimerkiksi seurakuntien työntekijät eivät ole enää tervetulleita joihinkin hoivapaikkoihin, Takala sanoo.

Lue lisää torstaina ilmestyvästä Kotimaasta.

Matti Karppinen, valokuvaaja, Kotimaa: - Eläkeläispiirien määrä kasvaa. Aktiivisia eläkeläisiä on paljon, vapaaehtoisuus kukoistaa ja pyörittää erilaisia toimintoja.

Pirjo Wesaniemi, päätoimittaja, Askel - Kirkko on iloisempi, erityisesti maahanmuuttajat tuovat kaivattua iloa. Kirkko on yhteisöllisempi ja diakonisempi.

Tuija Tiihonen, toimitussihteeri, Kotimaa: - Kirkkoa vaaditaan luopumaan verotusoikeudesta, sillä kirkkoon kuulu enää noin 50 prosenttia suomalaista. Vapaaehtoisporukat ovat entistä sitoutuneempia ja vapaaehtoistyö on vahvasti esillä, muun maussa diakonia toimii vapaaehtoisten voimin.

Leena Hietamies, toimitussihteeri, Lastenmaa: - Maahanmuuttajat estivät hengellistä kotia, ja jos heidät otetaan avosylin ja ystävällisesti vastaan, he muuttavat kirkkoa.

Annmari Salmela, toimituspäällikkö, Kotimaa: - Urkuja ei jumalanpalveluksissa käytetä enää yhtä usein kuin nyt. Hyvät urkurit ovat harvassa. Jokainen voi kirkossa valita mieleisensä sovituksen mp3-soittimesta.

Antti Siukonen, päätoimittaja, Fleim: - Nykyinen alueseurakuntamalli on korvautunut huomattavasti laajemmilla seurakunnilla, joka rovastikunnan tai hiippakunnan kokoisilla. Kirkko ei uskalla lähteä henkilöseurakuntamalliin, koska se johtaisi turhaan kilpailuun. Ihmiset osallistuvat pieniin ryhmiin. Kirkossa on useita naispiispoja.

Raili Kettunen, erikoistoimittaja, Kotimaa: - Seurakuntalaisilla on isompi rooli ja osuus kaikessa toiminnassa ja päätöksen teossa. Ilman sitä kirkko murenee.

Katriina Helkkula, toimitusharjoittelija, Kotimaa: - Kirkosta erotaan edelleen. Sen vuoksi on pakko keksiä uusia radikaaleja tapoja toimia, jotta nuoret eivät lähde pois. Sanoman levittämisen tyyli on esimerkiksi hevimessujen tapainen.

Noora Wikman, vt. toimitussihteeri, Fleim: - Kirkko on avoimempi ja jäsenyys otettaan entistä enemmän tosissaan. Kirkossa ei enää haluta vastakkainasettelua tapakristittyjen ja aktiivisten välillä.

Gun Helminen, graafikko, Kotimaa: - Kaupunkiympäristössä yhä useampi harjoitta kahta tai useampaa uskontoa. Kristinusko on yksi valinta muiden joukossa, ja se vesittyy ja henkistyy. Puhtaat ja tosiuskovat muodostavat omia ryhmiään.

Lue enemmän kirkosta vuonna 2030 torstaina ilmestyneestä Kotimaasta. Kysymykseen, missä kirkko on parinkymmenen vuoden kuluttua, vastaavat myös arkkipiispaehdokkaat Kari Mäkinen ja Miikka Ruokanen.

(Kuva: Minerva Seppälä)

Tulevaisuusstrategiat kurottautuvat usein 5-10 vuoden päähän. Halutaan ottaa toimintaympäristö haltuun.

Mutta kukaan ei pysty selvästi sanomaan miten maa makaa 20 vuoden kuluttua, ei varsinkaan, kuinka henki silloin kirkossa kulkee. Kajahtaako komea kuorolaulu vai kuuluuko yksinäisen kirkkovieraan vieno veisaus?

- Kuvittelisin, että vuonna 2030 kirkko on ainakin ulkoisesti aika samanlainen kuin nyt. Se riippuu paljon siitä, miten hyvin nykyinen lapsi- ja nuorisotyö toimivat. Ja siitä, antaako kirkko nyt itsestään positiivisen kuvan, sanoo piispa Björn Vikström.

Lue lisää vuoden 2030 kirkosta ensi torstaina ilmestyvästä Kotimaasta.

(Kuva: Minerva Seppälä)

Arkkipiispanvaalissa toiselle kierrokselle selvinneet piispa Kari Mäkinen ja professori Miikka Ruokanen ovat tulevina viikkoina kirkollisen keskustelun julkkikset. Heidän näkemyksensä kiinnostavat ja sanomisensa huomataan.

Suuren yleisön kannalta tilanne on herkullinen. Vastakkain on kaksi profiililtaan selkeästi eroavaa ehdokasta. Ratkaistavana on kirkon suunta. Kysymys homoseksuaalisuudesta uhkaa nousta itseään suurempaan rooliin. Sen takaa paljastuvat vanhat jaottelut eli liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu sekä raamatuntulkinnan rintamalinjat.

Lue ensi viikon torstaina ilmestyvästä Kotimaasta lisää kahdesta ehdokkaasta,

Arkkipiispanvaalin toinen kierros on 11.3. Nykyinen arkkipiispa Jukka Paarma siirtyy eläkkeelle kesäkuun alussa 2010. Hän on toiminut tehtävässään vuodesta 1998 alkaen.

Vaalin tulos:

Turun arkkihiippakunnan piispa, TT Kari Mäkinen, 393 ääntä
Helsingin yliopiston dogmatiikan professori, TT Miikka Ruokanen, 285 ääntä
Mikkelin hiippakunnan piispa, TT Seppo Häkkinen, 263 ääntä
Suomen Lähetysseuran johtaja, TT Seppo Rissanen, 106 ääntä
Oulun hiippakunnan piispa, TT Samuel Salmi, 53 ääntä
Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra, TM Jouni Lehikoinen, 43 ääntä
Turun Katariinanseurakunnan kirkkoherra, rovasti Martti Hirvonen, 13 ääntä

18.2. pidetyn vaalin ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 95,4. Arkkipiispanvaalissa äänioikeutettuja on kaikkiaan 1224.

(Kuvat: Matti Karppinen)

Vuosittain noin 900 kirkon työntekijää jää eläkkeelle. Minkälaiseen kirkkoon he tulivat töihin - minkälaisesta he jäävät eläkkeelle? Lue lisää...

Kirkon töistä jää vuosittain eläkkeelle vuodessa noin 900 ihmistä, heistä 500 vanhuuseläkkeelle.

Kirkon työntekijät jäivät vuoden 2008 tilastojen mukaan eläkkeelle keskimäärin 61,4 vuoden iässä, hieman vanhempana kuin suomalaiset keskimääriin.

Lue torstaina ilmestyvästä Kotimaasta kolmen eläkkeelle siirtyvän suurten ikäluokkien työntekijän ajatuksia työelämän muutoksista. Onko kirkko enää sama, kuin mihin ne 40 vuotta sitten tulivat töihin?

Haastateltavina eläkkeelle siirtyneet diakonissa Arja Tammi Kuusankoskelta ja yhteiskunnallisen työn pappi Sakari Ojanen Turusta sekä vielä tovin virassa oleva nuorisotyöntekijä Liisa Siikanen Helsingistä. Lue Kotimaasta myös mitä ohjeita he antavat nuorille kirkon virkaan astuville?

(Kakku: Eveliina Laakso. Kuva: Matti Pirhonen)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja seurakuntien laihduttamis- ja hyväntekeväisyyskampanja on saanut innokkaan vastaanoton. Lue lisää...

Rikas yksityishenkilö on haastanut suomalaiset, luterilaiset seurakunnat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämään laihdutuskampanjan.

Nimettömänä pysyttelevä hyväntekijä maksaa jokaisesta suomalaisen pudottamasta kilosta 15 euroa Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi. Maksimissaan hän on valmis pulittamaan huimat 10 miljoonaa euroa.

Seurakunnat organisoivat Läskillä lukutaitoa -kampanjaan mukaan lähteneiden punnituksen helmikuun aikana. Loppupunnitukset ovat toukokuussa.

Tiettävästi vain yksi seurakunta on jäänyt kampanjasta pois. Mikä ja miksi? Lue ensi torstain Kotimaasta.

Kuva: SacnStock Photo

Suomen luterilaisen kirkon ja venäjän ortodoksien kirkon oppineuvottelut alkoivat 40 vuotta sitten. Ekumeenisessa hengessä keskustelut koskivat teologisia kysymyksiä, mutta myös rauhantyötä. Kriitikkojen mukaan Suomen kirkko haluttiin saada mukaan Neuvostoliiton rauhanpropagandaan.

Neuvostoliittolaiset teologit olivat enemmän tai vähemmän KGB:n talutusnuorassa - tai ainakin heidän piti etsittää niin kotimaahan päivän. Mitä suomalaiset kirkonmiehet tiesivät kulissien takaisesta kovasta pelistä?

Emeritusarkkipiispa John Vikström osallistui näihin neuvotteluihin 1977-1998. Hänen mukaansa venäläiset tiesivät, että suomalaiset tiesivät, että heidän on raportoitava keskusteluista valtiolliselle turvallisuuspoliisille.

- Kerran venäläisdelegaatti jopa varoitti meitä yhdestä heidän delegaationsa jäsenestä. Häntä me sitten välttelimmekin. Yksityisesti ja luottamuksellisesti saatoimme puhua ongelmista, joita heillä oli valtiovaltansa kanssa, Vikström sanoo Kotimaan haastattelussa.

Lue lisää torstaina ilmestyvästä Kotimaasta.

Kuva: Kotimaan kuva-arkisto. Vasemmalla arkkipiispa Martti Simojoki. Kuva mahdollisesti ensimmäisistä luterilais-ortodoksista oppineuvotteluista vuodelta 1970.

Jyväskylän Kuokkalassa vihitään sunnuntaina kirkko. Se ei ole viimeinen uusi kirkkorakennus, mutta melkein. Lue lisää...

Jyväskylän Kuokkalaan toivottiin yli 20 vuotta omaa kirkkoa. Nyt toive toteutuu ja uusi "Elämän leivän kirkko" vihitään kynttilänpäivänä.

Uusi kirkko kokoaa 17 000 asukkaan lähiön kirkollista toimintaa. Tähän asti on toimittu Tikan seurakuntakodissa ja sen kappelissa. Rakennus menee uuden kirkon myötä myyntiin.

Uusia kirkkoja ei Suomessa enää monta rakenneta. Jyväskylän jälkeen vihkivuorossa on tiettävästi vain Hollolaan Salpakankaan kirkko ja seurakuntakeskus ensi syksynä. Helsingin keskustaan on myös suunnitteilla uudenlainen maamerkki, Kampin kappeli (Simon kappeli).

Lue lisää Kuokkalan kirkosta tämän viikon Kotimaasta.

Kuvassa osa Kuokkalan kirkon alttariveistosta. Se on Pasi Karjulan "Jeesus sanoo: Minä olen elämän leipä". Puukiekkoihin on kultavärillä piirretty mm. Jeesuksen ääriviivat. (Kuva: Olli Seppälä)