Simo Alastalo
03.09.2010 07:47
Pohjan suomalaisen seurakunnan kirkkoherran Juha Molarin esittämät ulkopoliittiset näkemykset puhuttavat.
Venäjää ihannoiva Molari ehdotti elokuun lopulla blogissaan Suomen liittämistä Venäjän suuriruhtinaskunnaksi. Tosin myöhemmin hän selvitti tarkoittaneensa tällä sitä, että Suomen pitäisi rakentaa hyviä suhteita itänaapuriin.
Lain mukaan papit saavat ilmaista julkisesti poliittisia kantojaan, ja heitä koskee sama sananvapaus kuin muitakin kansalaisia.
Kirkon ja politiikan suhteita Urho Kekkosen valtakaudella tutkinut Ville Jalovaara ei muista pappien esittäneen aiemmin julkisesti Molarin näkemysten kaltaisia Venäjä-mielipiteitä.
Historia myötäilyä
Jalovaaran mukaan papiston kannat ovat historiallisesti lähinnä myötäilleet virallista ulkopoliittista linjaa.
Tampereen piispana 60-luvun puoliväliin saakka toiminut Elis Gulin tuki presidentti Kekkosen ulkopolitiikkaa jopa itsenäisyyspäivän saarnoissaan. Jos virallisesta ulkopolitiikasta kirkon piirissä julkisesti poikettiin, tapahtui se Jalovaaran mukaan lähes yksinomaan hengellisistä syistä.
Pisimmälle meni 1960-luvulla julkiseen keskusteluun noussut Oulun profetia eli heinoslaisuus. Profetian johtohahmot uhkasivat Suomea idästä tulevalla miehityksellä, mikäli kansa ei rukoile ja käännynnäisiä ei tule tarpeeksi.
Jalovaaran mukaan myös 1970-luvulla esiintyi jonkun verran Kekkosen linjasta poikkeavia käsityksiä, joita esitti muun muassa Raamattuja Neuvostoliittoon salakuljettanut Stefanus-lähetys.
Lue: Kirkkoherra blogissaan: "Suomi Venäjän suuriruhtinaskunnaksi"
