Askola: Homoseksuaalien identiteettiä kunnioitettava Johannes Ijäs
22.03.2011 17:49
Ihmisen oman seksuaalisen identiteetin halveksintaan tai muuttamiseen ei pidä pakottaa ketään. Homot ja lesbot ovat täysivaltaisia kirkon jäseniä ja tervetulleita kirkkoon ilman mitään muuttumisvelvoitetta tai -painetta, toteaa Helsingin piispa Irja Askola Kotimaa24:lle. Arkkipiispa Kari Mäkinen otti Älä alistu! -kampanjaan etäisyyttä kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa. Kristillisen Nuotta-lehden ja joidenkin herätysliikejärjestöjen ja muun muassa Luther-säätiön kampanja lanseerattiin eilen kera You Tube -videon, jossa entinen biseksuaalityttö luopui elämäntavastaan lähtiessään seuraamaan Jeesusta. Kirkkohallitus ei ole kampanjassa mukana. Seksuaalisuuteen keskittyvä ja muun muassa seksuaaliseen eheytymistä esilläpitävä kampanja on herättänyt paljon keskustelua lehdistössä ja internetin keskustelupalstoilla puolesta ja vastaan. Kampanjajärjestäjät lähettivät tänään tiedotteen, jonka mukaan kyseessä ei ole eheytys- vaan tiedotuskampanja, jonka tavoitteena on rohkaista seksuaalisuutensa kanssa epävarmoja kristittyjä nuoria luottamaan Raamattuun. Kotimaa24:n haastattelema Helsingin piispa Irja Askola toteaa, että periaatteessa on hyvä, että seksuaalisuuteen liittyvälle pohdinnalle on tilaa. Hän perää kuitenkin laatukriteereitä. - Ensimmäinen laatukriteeri on se, että Raamatun nimissä ei saa harjoittaa hengellistä tai henkistä väkivaltaa kenenkään mielipidettä tai identiteettiä kohtaan. Kirkollis- ja piispainkokous ovat selkeästi ilmaisseet että homot ja lesbot ovat tervetulleita kirkkoon omina itsenään ja syrjintä ja tai loukkaava käytös ei ole evankeliumin mukaista. Askola sanoo myös, ettei Raamattua omista mikään yksittäinen ryhmä kirkossa. - Raamatun pohjalta vedetään tällä hetkellä kirkossamme erilaisia johtopäätöksiä seksuaalietiikasta ja pidän harmillisena sitä, jos kumpi tahansa vastakkainen puoli väittää toisen olevan epäraamatullinen. Askola toivoo, ettei tämän kampanjan pohjalta synny samanlaista repivää ”juupas-eipäs” -väittelyä, jonka Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta aikanaan sai aikaan. - Tarvitsemme kykyä keskustella ja kuulla toisiamme hienovaraisesti sillä juuri seksuaalisuuden kysymyksissä haavoitamme ja haavoitumme erityisen helposti. Nyt ei ole aika linnoittautua omiin kuppikuntiin, vaan luoda vuorovaikutusta eri lailla ajattelevien kesken. Askola toteaa, että kirkossa on tilaa erilaiselle ajattelulle, mutta vihapuheelle ja toinen toistensa halveksunnalle ei.
Arkkipiispa otti kantaa kampanjaan Arkkipiispa Kari Mäkinen on tuoreeltaan osallistunut homoseksuaalisuudesta syntyneeseen verkkokeskusteluun sosiaalisessa mediassa muun muassa Suomi24.fi:n Kirkko kuulolla -palstalla. Mäkinen totesi tänään kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa seuraavasti: "Olen seurannut virinnyttä keskustelua, joka koskee seksuaalista identiteettiä. Sen yhteydessä olen ajatellut erityisesti niitä homoseksuaaleja, jotka mieli arkana kysyvät, voinko olla omana itsenäni näkyvä, täysiarvoinen ihminen vai pitääkö minun kätkeytyä ja vaieta. Heille haluan sanoa: Sinä olet arvokas, Jumalan luoma ihminen omana kokonaisena itsenäsi juuri sellaisena kuin olet. Sinulla on oikeus rakkauteen, läheisyyteen ja lämpöön. Et ole oman identiteettisi takia rikollinen, sairas tai erityisellä tavalla syntinen. Ymmärrän, että kysymys homoseksuaalisuuden kohtaamisesta itsessä ja toisissa sisältää vaikeutta, niin kuin seksuaalisuuden kohtaaminen aina. Sitä vaikeutta tunnistan myös nyt meneillään olevassa keskustelussa. Myös sen käsittelyyn julkisessa keskustelussa on oltava tilaa. Se ei saa johtaa toisen ihmisen vähättelyyn tai toisen identiteettiä koskevaan torjuntaan. Kampanja, joka keskustelun on käynnistänyt, ei ole kirkon järjestämä kampanja."
Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinenViikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |



Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa? Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa." (Mark. 8: 34-38)
Mutta samaan hengenvetoon kysyn, kuka tällaista on harjoittanut ja missä?
Seuraavaksi kysyn, saako hengellistä tai henkistä väkivaltaa toisen mielipidettä kohtaan harjoittaa jossain muussa kuin Raamatun nimessä?
Muutamissa eilisissä blogikirjoituksissa ja kommenteissa harjoitettiin melkoista väkivaltaa kampanjan nuorien mielipiteitä kohtaan.
Piispa sanoi edelleen: - "Tarvitsemme kykyä keskustella ja kuulla toisiamme hienovaraisesti sillä juuri seksuaalisuuden kysymyksissä haavoitamme ja haavoitumme erityisen helposti. Nyt ei ole aika linnoittautua omiin kuppikuntiin, vaan luoda vuorovaikutusta eri lailla ajattelevien kesken."
Olisi hyvä, että tämä sama toivomus/vaatimus koskisi kaikkia, ei vain esim. piispan linjaa myötäileviä ihmisiä.
Tämän kaiken hämmennyksen keskellä, mielessäni on pyörinyt Leppilammen joululaulun sanat mielessä koko päivän, vaikkei joulu olekaan.
" Joulun Herra, pienokainen, yhä on Hän muukalainen"
Ja vaatimus oli seuraava: Piispa sanoi edelleen: - "Tarvitsemme kykyä keskustella ja kuulla toisiamme hienovaraisesti sillä juuri seksuaalisuuden kysymyksissä haavoitamme ja haavoitumme erityisen helposti. Nyt ei ole aika linnoittautua omiin kuppikuntiin, vaan luoda vuorovaikutusta eri lailla ajattelevien kesken."
Markku
Kysymys on toistensa kanssa makaamisesta.
1. Samuelinkirja:
18:1 Kun hän oli lakannut puhumasta Saulin kanssa, kiintyi Joonatan kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.
18:3 Ja Joonatan teki liiton Daavidin kanssa, sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.
2. Samuelin kirja:
1:26 Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus.