Mikä sai Nevanlinnan kiinnostumaan kristinuskosta? Johannes Ijäs
29.05.2011 12:02
Nevanlinnalta, 51, on myös ilmestynyt juuri kirja Uskon sanat (Teos), jonka hän on kirjoittanut ystävänsä Jukka Relanderin kanssa. Kristinusko ei ole Nevanlinnan ”äidinkieli” ja virsien veisaaminen julkisesti tuntuu hänestä kiusalliselta. - Vaikka mielenkiintoni aiheeseen heräsi filosofian kautta ja älyllistä tietä, kirjoittaessani minun oli hylättävä tieteen perinteinen ajatus siitä, että vain ulkopuolelta voi nähdä hyvin. Halusin mennä uskonnollisen perinteen sisäpuolelle ja ymmärtää sitä. Se on parempaa kriittisyyttä, Nevanlinna sanoo. Hänet sai kiinnostumaan havainto, että kristinusko poikkesi syntyessään täysin aikansa juutalaisuudesta ja kreikkalaisesta filosofiasta. Nevanlinna kuvaakin ajatuksia ihmiseksi syntyneestä jumalasta ja ruumiiden ylösnousemuksesta oman aikansa skandaaleiksi. Hän ottaa Kotimaassa kantaa muun muassa Raamatun tulkintaan. Hänen mielestään Raamatun kirjaimellinen lukutapa on mahdoton. - Kirjaimellisuus voi korkeintaan olla sitä, että lukee ääneen jonkun tekstin. Kun kerrotaan, mitä teksti merkitsee, tehdään jo tulkintaa. Kirjaimellisesta lukemisesta puhuminen on tapa väittää, että omaan lukemiseen ei liity taustaoletuksia, agendaa tai lukemista ohjaavia ajatuksia, Nevanlinna haastaa lehdessä. (Kuva Nevanlinnasta: Jukka Granström) Lue toimittaja Salla Rannan henkilökuva Tuomas Nevanlinnasta tämän viikon Kotimaasta (26.5.). Lue myös: Jukka Relander: Nyt on aika käydä uskonnollisia keskusteluja Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinenViikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |

Filosofi Tuomas Nevanlinnasta on tullut pyydetty ja pidetty luennoitsija erilaisissa kirkollisissa tilaisuuksissa. Kotimaa-lehti otti selvää, mitä parikymppisenä kirkosta eronnutta miestä kristinuskossa ajatteluttaa.


Kyllä, tämä on tätä kansankirkon elämistä ajassa.
Nevanlinna, tyypilliseen tapaansa, ei ole nytkään ymmärtänyt ateismista mitään. Ei ateisti, eikä militanttikaan ateisti, vaivaa mieltään sen enemmän kristillisten jumalan kuin kreikkalaisten tai muittenkaan jumalien olemassaolon kanssa.
Jos nimittäin jumalakysymys jotenkin vaivaa, niin silloin ei ole ateisti!
Hän, herrojen Herra rakastaa kaikkia kadonneita ja etsiviä. Sitähän tätä ollaan oltu itse kukin omissa vaiheissamme. Ainakin itse olen ollut ja tunnenpa monia muitakin. Kannustan ainakin omalta osaltani Jumalan etsimiseen. Se kannattaa ja 'löytöpalkkiokin' on voimassa ja luvassa!
Hyvä havainto. Tästä on hyvä jatkaa.
Minusta on ihan sama, mikä on se syy, jonka vuoksi ihminen kiinnostuu kristinuskosta tai mikä on ns. "sisääntulokulma" uskonasioiden pariin, pääasia on, että ihminen kiinnostuu ja tulee.
Jumala ei ainakaan toimi ihmisen elämässä, ellei Hänelle koskaan anneta siihen mahdollisuutta.
Älyllisyyttä korostavien järki-ihmisten on hyvä huomata, että kristinusko tarjoaa myös positiivisia haasteita, vaikka sen sanoman voikin tarvittaessa typistää hyvinkin yksinkertaiseen muotoon.
Kristinusko on aina kestänyt kriittisen tarkastelun - myös historiallisen, ei vain filosofisen, joten siitä vaan Herrat pohtimaan laajemmin ja syvemmin kristinuskon olemusta ja ydintä!