|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Neljä pappia laati rukouksen parisuhteen rekisteröineiden puolesta Johannes Ijäs
04.07.2011 07:58
Neljä pappia on laatinut rukouksen parisuhteensa rekisteröineiden puolesta. Se on määrä julkaista Yhteys-liikkeen sivuilla. Kotimaa24 julkaisee rukouksen jo nyt. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun tämäntyyppinen rukous julkaistaan. Rukouksen parisuhteen rekisteröineiden puolesta ja heidän kanssaan laatineet Arja Penttinen, Heikki Leppä (Lue Lepän blogi asiasta!), Satu-Elina Ansas ja Liisa Tuovinen ovat kaikki luterilaisen kirkon pappeja. Heistä Tuovinen, Penttinen ja Leppä ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kirkossa ajavan Yhteys-liikkeen johtokunnan jäseniä. Diakoniapappi Arja Penttinen kertoo, että rukous on määrä laittaa Yhteys-liikkeen verkkosivuille, jotta se on kaikkien halukkaiden käytettävissä. Hänen mukaansa rukouksessa on pyritty noudattamaan piispainkokouksen helmikuista ohjetta vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden puolesta eli parisuhdetta ei esimerkiksi siunata. Herran Siunaus sen sijaan voidaan lukea, mikä on kirkon päätösten mukaan papin näin halutessa mahdollista. Piispat linjasivat myös muun muassa, että rukouksessa ei ole kyse avioliittoon rinnastettavan parisuhteen siunaamisesta. Siinä ei käytetä avioliiton vihkimiseen tai sen siunaamiseen kuuluvia erityisiä osia (esimerkiksi kysymykset, lupaukset, sormusten vaihto, puolisoiksi julistaminen, liiton siunaaminen). Neljän papin laatimassa rukouksessa tämä asia on ratkaistu siten, että rukouksessa on ”parin kahdenkeskinen tapahtuma”, joka voi sisältää kysymykset ja lupaukset ja mahdollisen symbolisen teon, jonka pari itse toteuttaa. Pappi ei kuitenkaan osallistu lainkaan tähän osaan. Homoillan jälkeen siunauspyynnöt vähenivät Arja Penttinen kartoittaa paraikaa, kuinka monta parisuhteen rekisteröineen siunaamista kirkon papit ovat suorittaneet vuoden 2001 jälkeen, jolloin eduskunta hyväksyi lain rekisteröidystä parisuhteesta. Alustavien tietojen mukaan parisuhteen on siunannut noin 20 pappia ja pareja on 40-50. Penttinen itse lienee siunannut eniten parisuhteen rekisteröineitä, 14 paria. Parisuhteen siunanneissa papeissa on ollut paljon eläkepappeja ja selektiivipappeja eli esimerkiksi kirkon perheneuvonnan työntekijöitä. Nyt siis Yhteys-liikkeen piirissä tehdyssä paperissa ei puhuta enää parisuhteen siunaamisesta vaan rukouksesta. Arja Penttisen havainnon mukaan Yleisradion Homoilta-ohjelma oli vedenjakaja. Sen jälkeen häneltä ei ole tultu pyytämään kuin yhtä rukousta parisuhteen rekisteröineiden puolesta. - Ihmiset ovat jotenkin vetäytyneet kuoreensa ja loukkaantuneet, Penttinen sanoo. Hän arvelee myös, että pyyntöjen vähäisyyttä saattaa selittää se, että kirkko hyväksyi ”vain” rukouksen eikä siunausta. Penttinen kuitenkin kertoo, että sateenkaariperheiden lasten kastepyyntöjä hänelle on tullut viime aikoina runsaasti. Lue myös: Yhteys-liike ei edelleenkään aja sukupuolineutraalia avioliittoa Piispa neljän papin rukouksesta: Kaavat luo kirkolliskokous Yksi neljästä tarkentaa: En voi allekirjoittaa rukouksen "hahmotelmaa" (Kuva: Päivikki Koskinen) Neljän papin laatima rukous opastuksineen: Rukous parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan - rukous toteutetaan kirkossa (edellyttää kirkkoherra lupaa) tai muualla, sen mukaan kuin rukoushetken toteuttaja ja pari, rukousta pyytäneet siitä sopivat JOHDANTO 2. Alkusiunaus: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 3. Johdantosanat ja rukous: Rakkaat ystävät, ---------- ja ---------- tai Rakkaat ystävät,----------ja ------- tai Jumalan tahto on, ettei kenenkään tarvitse olla ja elää yksin tässä maailmassa. Rukoilemme Ikuinen Jumala, 4. Psalmi: esim. 139, 96, 5. Raamatunluku tai muita tekstejä: 1 Moos.2: 15,18; Saarn. 4:9-12; Ruut 1:16-17; 1Kor 13:1-8,13; Kol 3:12-14; runoja, mietelauseita ja elämänviisauksia 6. Musiikki: laulu, virsi, instrumentaalimusiikki, esittävä musiikki 7. Puhe 8. Parin kahdenkeskinen tapahtuma, joka voi sisältää kysymykset ja lupaukset ja mahdollisen symbolisen teon, jonka pari itse toteuttaa. Tähän pastoraalisen ohjeen mukaan pappi ei osallistu. 9. Yhteinen esirukous 10. Herran siunaus 11. Päätösmusiikki Piispain kokouksen ohjeistus: ON LUPA: EI OLE LUPA: Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
Hänen tehtävänsä kirkon palvelijana on valmistaa asiallisesti kirkkotila sitä tarvitsevien käyttöön riippumatta siitä mitä mieltä sattuu heistä olemaan.
@Kimmo. On hankala osoittaa, ettei toteutuisi, vaikka ymmärrän pointtisi. Kaava kierrättää ne osat, jotka ohjeistus papilta kieltää itse juhlaväelle. Vapaaehtoista tässä on edelleen se, että tätä kaavaa ei ole pakko käyttää eikä ketään saa hätistellä väkisin toimittamaan rukoushetkeä. Vastenmielistä se olisikin, jos joku hampaat irvessä pakolla rukoilisi jonkun puolesta.
Tylsintä asiassa on, mikäli jokaisessa ruokushetkessä nurkkiin ja oven taakse hiippailee joku pystykorva valvomaan tapahtumaa. Nyt on syytä niiden, jotka kaipaavat omaa rauhaa raamattunäkemyksiinsä osoittaa, että he voivat vastavuoroisesti suoda tämän tilan toisille.
Ilm.3:18 "Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit."
Sinänsä kyhäelmä sisältää kiinnostavia liturgisia avauksia mm. itse tehdyt lupaukset, mietelauseet raamatuntekstien rinnalla ja huippuna tuo inkkariruno.
1) Osa kaavan intentioista on peitetty, mutta rivien välistä ne on luettavissa. Kaava on toimenpide ja väline "ajaa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden oikeuksia" kirkon sisällä ja saada osaltaan parisuhde rinnasteiseksi kristillisen parisuhdekäsityksen kanssa. Ongelma on se, että rukoushetkestä, joka on kuitenkin toimitus, on tehty ihmisoikeuksien ajamisen välikappale. Kirkollinen hartaudellinen tilanne on väline tässä ns. "kirkon sisällä käytävästä ihmisoikeustaistelusta"? "Kaava" on tämän takia aika kyseenalainen toimenpide. Rukoushetkestä tulee siten seksuaalisen tasa-arvotaistelun väline, mikä sen ei pitäisi olla.
2) "Kaava" kiertää parin kahdenkeskisellä osiolla ne asiat, jotka piispainkokouksen ohje juuri kieltää. Näin ollen jos rukoushetki toteutetaan tällä "kaavalla" kirkossa tai muussa sakraalitilassa, on mahdollista ottaa mm. lupaukset tai sormusten vaihtamiset, ja rukoushetki alkaa muokkautua avioliiton siunaamisen/vihkisen näköiseksi. Pappi tosin on siitä ulkopuolella eikä ota osaa, jolloin jälleen tapahtuu kiertäminen. Kuitenkin unohtuu se, että pappi on vastuussa siitä, mitä toimituksessa tai rukoushetkessä tapahtuu, sillä kohtien on oltava Raamatun ja kirkon tunnustuksen mukaisia eikä ristiriidassa niiden kanssa. Papin tai muun kirkon työntekijän vastuu ei katoa eikä "toimitsija" ole parin kahdenkeskisen kohdan ulkopuolella. Hän osallistuu omalla vastuullisuudellaan siihen.
3) Kirkon käyttämien käsikirjojen on oltava kirkon tunnustuksen mukaisia, jolloin myös toimitusten on oltava sellaisia. "Kaava" on rakennettu olemassaolevien toimitusten ja rukoushetkien kaavojen pohjalta, mutta "kaava" juuri epävirallisuutensa vuoksi kiertää tunnustuskysymyksen. Onko "kaava" kirkon tunnustuksen ja opetuksen mukainen, on kyseenalainen juuri intentionsa ja sisältönsä vuoksi. Asiaa ei ole loppuun asti mietitty.
4) Mikä toimii "kaavan" perustana, on epäselvä. Epävirallisuus kiertää tämän. Vaikuttaa siltä, että "kaavan" perustana on enemmän inhimillinen kokemus, inhimilliset toiveet ja ihmisoikeusajattelu kuin kristillinen teologia.
Kaava on aika ongelmallinen päämääriensä, yhteyksiensä, intentioittensa, pyrintöjensä ja "teologisen" ynnä kokemuksellisen perustansa vuoksi, ja siksi on viisainta välttää sen käyttämistä.
On tosiaan hankala osoittaa täysin pitävästi, että rukouskaava olisi ristiriidassa kirkkomme yhteisten linjausten kirjaimen kanssa. Kuitenkin on helppo ymmärtää, että rukouskaava on kirkkomme yhteisten päätösten hengen vastainen.
Eikös tuo rukoushetken liturginen kaava ole erittäin kirkas esimerkkitapaus eräästä tekstien lukemisen ja niiden tulkitsemisen tavasta eli sellaisesta "kirjaimellisesta" tulkintamallista, jossa omalle linjalle etsitään kaikki mahdollinen tukeva evidenssi mutta jätetään kaikki vastaevidenssi huomioimatta?
Kirkkomme yhteisiä linjauksia on luettu yhteisten linjausten hengen vastaisesti ja yhden äärilinjauksen mukaisesti pyrkien mahdollisimman tarkasti siihen, ettei yhteisten päätösten kirjainta kuitenkaan rikottaisi.
Rukouskaava ottaa selvästi kantaa asioihin, joita ei ole vielä yhteisesti käsitelty ja joista ei ole yhdessä päätetty.
Rukouskaava nojaa eri tukipisteeseen kuin kirkon yhteiset pätökset. Se nojaa homoseksuaalisuuden täyteen hyväksyttävyyteen.
Kirkon yhteiset päätökset nojaavat siihen, että homoseksuaalisuuden hyväksyttävyydestä (syntiopillisesta statuksesta) ei ole konsensusta.
Ei varmaan tarvitse ihmetellä sitä, että kirkossamme on melkoinen sisäinen luottamuspula, kun yhteiset päätökset eivät perustu yhteisiin tavoitteisiin eikä yhteisiin päätöksiin sitouduta aidosti, niiden hengen mukaan.