|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Kirkkomyönteiset vihreät järjestäytyvät Simo Alastalo
07.11.2011 16:02
- Jyrkillä ja ymmärtämättömillä linjauksilla on suljettu toiminnasta pois ihmisiä, joille kirkko ja kristinusko ovat tärkeitä, Hiilamo sanoo. Ajatus Armon vihreiden perustamisesta syntyi Hiilamon, Kirsi Ojansuun ja Jukka Relanderin kesken Osmo Soininvaaran 60-vuotissyntymäpäivillä syksyllä. Relander kertoo vaikuttimekseen vihreiden uskontopoliittisen linjauksen, jota hän ei itse kykene kannattamaan. - Olen kuullut myös muilta, että ihmiset ovat olleet siihen tyytymättömiä. Puolueessa on ollut hyvin järjestynyt ateistinen osasto mutta kristinuskoon muulla tavoin suhtautuvat eivät ole oikein löytäneet toisiaan. Törmäsin tähän moneen kertaan myös keväällä vaalikentillä, Relander sanoo. Hiilamon mukaan yhdistyksen jäseniksi pyrkiviltä ei tulla kyselemään kirkon jäsenyyttä. Myös kiinnostuksen kohteet ulottuvat kirkkoa ja kristinuskoa laajemmalle. - Käsittelemme myös uskontoihin ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Hiilamo ei usko, että uusi jäsenyhdistys lisäisi ristiriitoja puolueessa. - En usko, että se lisää jännitteitä. Vihreissä on hyvin pitkä perinne siitä, että keskustelua käydään aina uupumukseen asti. Tämä tuo siihen vain uudenlaisen näkökulman. Tarkoitus on lisätä ymmärtämystä. Esimerkiksi puoluekokouksen kannanotto, jossa hautausmaiden hoito haluttiin pois seurakunnilta, perustui puhtaaseen tietämättömyyteen. Haluamme purkaa ennakkoluuloja ja lisätä dialogia, Hiilamo sanoo. Armon vihreiden perustamiskokous järjestetään 20. marraskuuta Helsingissä Töölön seurakuntakodissa. Kotimaa24 julkaisee myös Armon vihreiden teesit, sillä toistaiseksi niitä ei löydy verkosta: Armon vihreiden teesit Armon vihreät pyrkivät tuomaan vihreiden katsomuspolitiikkaan ja uskontokeskusteluun ennakkoluulojen sijasta faktoja, uutta näkökulmaa ja asiantuntijuutta. Julkisuudessa käytävä uskontokeskustelu ei ole tavoittanut kohdettaan. Ateistit ja fundamentalistit huutavat toisilleen kirkon yli, joka taas ei saa ääntään kuuluville ääripäiden välissä. Kirkon sisällä toimii ryhmiä, jotka eivät ole sitoutuneet yhteisiin päätöksiin. Julkisuudessa syntyykin helposti mielikuva pienten ja aktiivisten konservatiiviryhmien äänestä kirkon äänenä. Armon vihreät haluaa tuoda keskusteluun järjen ja sydämen äänen sekä vihreiden ja kirkon sisällä että laajemmin yhteiskunnassa. Vihreät ja kirkko jakavat samat arvot monissa kysymyksissä. Luonnon vaaliminen ja varjeleminen, ihmisarvon kunnioittaminen ja heikommassa asemassa olevien auttaminen ovat tärkeitä päämääriä molemmille. Vihreät ja kirkko ovat samalla puolella. Niiden soisi myös löytävän toisensa. 1) Uskontopolitiikka Armon vihreät haluaa edistää positiivista suvaitsevaisuutta suhteessa uskontoihin. Haluamme lisätä kirkkotietoisuutta sekä puolueen sisällä että sen ulkopuolella, jotta uskontopoliittista keskustelua käytäisiin nykyistä perehtyneemmin. 2) Vihreä näkökulma kirkossa Kirkon pitää työssään huomioida, että sen tehtävä on varjella luomakuntaa. Kirkko omistaa merkittävän kiinteistömassan ja maaomaisuuden ja on merkittävä työllistävä organisaatio. Siksi sen ympäristöteoilla on hyvän esimerkin antamisen lisäksi selkeä merkitys ympäristölle. 3) Ihmisoikeuskysymykset Kristillisen ihmiskuvan mukaan jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton. Siksi haluamme puolustaa vähemmistöjen asemaa kirkossa ja yhteiskunnassa. Kannatamme tasa-arvoista avioliittolakia ja tasa-puolista adoptio-oikeutta. 4) Demokratiakysymykset Kirkko tarvitsee läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja demokratiaa. Kirkon on täsmällisemmin noudatettava omia päätöksiään. Kirkon piirissä toimiakseen on kyettävä hyväksymään naisten pappeus. Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
Vihreiden sisälle perustetaan kristinuskoon ja kirkkoon myönteisesti suhtautuvien jäsenyhdistys Armon vihreät. Professori Heikki Hiilamon mukaan järjestäytymisen taustalla on puolueen jännitteinen suhtautuminen kirkkoon ja uskontoihin.
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
Tuo neloskohta sitä vastoin on kirkon ykseyden kannalta ongelmallinen. Lause: "Kirkon piirissä toimiakseen on kyettävä hyväksymään naisten pappeus." on aika tyhjentävä. Vihreät siis edellyttävät täyden alttariyhteistyön lisäksi myös täyttä hyväksyntää.
Vihreät ilmeisestikin tekevät virkakannasta itselleen tunnustuskysymyksen, eivätkä enää hyväksy virkakantanäkemyserot ylittävää yhteistoimintaa kirkossa.
Vihreät siis haluavat kumottavaksi viimeisetkin rippeet vuoden 1986 kirkolliskokousponnesta joka edellytti kaikilta kirkon ykseyden vaalintaa. Kieltämällä myös yhteistyöhön kykeneviltä toisinajattelijoilta toimintamahdollisuuden kirkossa vihreät tavoittelevat käytännössä kirkon jakamista.
Vahinko vain että hahmoteltu jakolinja jättää väliinsä kirkkokansan suuren enemmistön. Tarkoitan siis niitä, jotka hyväsyvät sekä kirkon nykyisen avioliittokäsityksen että nykyisen virkannan, eivätkä koe ongelmalliseksi yhteistoimintaa kirkon vanhalla virkakannalla olevien kanssa.
Toisaalta teeseissä halutaan sanella kirkon oppeja. Esim. sanotaan "Kirkon pitää työssään huomioida, että sen tehtävä on varjella luomakuntaa. ". Vaikea kuvitella tämä voisi olla kristillisen kirkon ainoa tai tärkein tehtävä. Esim. Suomen ortodoksisen kirkon mission on kuvattu strategiassa 2010-2015 seuraavasti: "Suomen ortodoksinen kirkko on ylösnousseen Kristuksen kirkko. Sen tehtävä on julistaa ilosanomaa Kristuksesta, johdattaa pelastukseen ja kantaa vastuuta koko luomakunnasta."
Ilmeisesti halutaan pakottaa kristityt luopumaan määritelmästään että avioliitto on miehen ja naisen välinen tasavertainen kumppanuus. Ehkäpä pyritään tuomaan sijalle erilaiset samaa eri tai samaa sukupuolta olevien parisuhteet, moniavioisuus, tai muut verkostosuhteet.
Mielestäni olisi hyvä jos puolueet, edes Vihreä Liitto rp, ei pyrkisi sanelemaan kristillisen kirkon oppeja. Millä oikeudella vihreät poliitikot haluavat pakottaa esim. ortodoksisen kirkon omaksumaan naisten pappisvihkimyksen. Vaikka sille olisi opillisia perusteita (joita on esitetty myös ortodoksien piirissä), niin poliittinen painostus tässä asiassa on törkeä loukkaus uskonnonvapautta vastaan.
Koen kirkon mustamaalaamiseksi nuo vaatimukset läpinäkyvyyden, avoimuuden ja demokratian lisäämisestä kirkossa. Onko kirkossa nyt jokin oleellinen demokratiavaje? Voihan meidän työtämme täällä kirkossa noinkin vähätellä.
Naisia en vastusta, joten tervetuloa työtovereiksi kirkkoon. Täytyy vain ottaa huomioon, että se puoliso on sitten oikeissa hankkeissa, sillä näillä kirkon kevennetyillä palkoilla ei oikein perhettä elätetä. Sen takiahan ne hautausmaat on kirkon hoitoon toistaiseksi jätetty, että päästään halvalla. Ehkä siellä ateistivihreiden suunnitelmissa elää jo muutosideoita, kilpailutettaisiinko vaikka joku Arevan kaltainen kansainvälinen "ydinsottapytty" suuryritys hoitamaan hautabisnestä.
Myös vaatimukset kirkon ekologisuudesta voivat sisältä miinoja. Cityvihreät harvoin ymmärtävät egalitarianistisessa kiivaudessaan maamme syrjäseutujen tilannetta. Helsinki - Lahti - Tampere akselilla on varsin erilaiset ympäristökriteerit kuin täällä muualla.
"En vielä ymmärtänyt, aikooko armonvihreät ulottaa nämä tavoitteensa koskemaan myös esimerkiksi toista kansankirkkoame Suomen ortodoksista kirkkoa sekä esimerkiksi suomen roomalaiskatolisia "
Lyhyt ja yksinkertainen vastaus: Eivät aio. Heidän vaatimustensa toteuttaminenhan johtaisi näiden kirkkojen ulosajamiseen Suomesta.
Koko ekosysteemi yhteiskuntineen on vihreä. Elämä on pelkkää taloutta. Siinä ihmiskunnan eliölajina ainoa selviytymisstrategia on kulttuuri eli henkisen eli hengellisen toiminnan kehittäminen. Jeesusta vapaasti lainaten: älkää huolehtiko, mitä syötte, juotte tai päällenne puette, vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Sapelihammastiikeri ja neandertalinihminen eivät neuvosta tienneet. Katolinen ja ortodoksinen Eurooppa tiesivät. Martti Luther tiesi. Siksi koko Eurooppan kristitty yhteisö on kaikkien aikojen suurin kulttuurin mesenaatti. Kehitys on johtanut eri suuntiin. Kun protestanttisen Euroopan tavallinen kansa opetettiin lukemaan ja laulamaan virsiä, henkisen suorituskyvyn kehitys kohtasi tähänastisen huippunsa 1700-luvun puolivälissä. Sen aikaisilla läpimurroilla on eletty n. 200 vuotta, kunnes vähä vähältä on kadotettu systeemin juuri ja runko. Nyt on sahattu sekin oksa, jolla välittömästi olemme istuneet. Säilöttyjä hedelmiä vain jaetaan, kunnes ne loppuvat.
Jeesuksen oksalta maahan pudonnut ihmiskunta voisi olla kuin kivikausi tai muinainen Rooma, jossa Jeesuksen tarve todetaan vasta tilanteen kärjistyttyä kaukana juuresta. Kahden tuhannen vuoden kokemus ja tieto on kuitenkin kulttuurin saavutukset säilyttävän varajärjestelmän ansiosta suurelta osin muistissa.
Kuinkahan kävi muinaisessa Mesopotamiassa sille paimenpojalle, joka vastoin yleistä tapaa ei laittanut nisunjyvää suuhunsa, vaan kasvattaakseen tähkän heitti maahan. "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää." Jos kulttuuri on ihmisen strategia kykyjään kehittämällä selviytyä globaalissa ekosysteemissä ja ylittää alkuperäisen ekosysteeminsä (paratiisi) raja, ja hän siten tulee oman tuonpuoleisensa rajalle, vain ymmärryskykymme tuolta puolelta tuleva kädenojennus voi mahdollistaa seuraavan rajan ylityksen.
Edellä mainittu on siis:
a) pelkkää taloutta
b) kiistatonta faktaa.