|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Piispaehdokas vieraantui Raamatusta Johannes Ijäs
03.01.2012 13:22
”Olen joutunut opettelemaan lukemista uudestaan”, Jolkkonen paljastaa vastatessaan Tulkaa kaikki -liikkeen Kuopion piispaehdokkaille esittämiin kysymyksiin. Tiedekunnassa tunnetaan sanonta ”aloitti Hengessä, lopetti Helsingissä”. Tällä viitataan siihen, että Raamatun tieteellinen tutkiminen voi horjuttaa uskonnollista vakaumusta. Jolkkonen innostui opiskeluaikoinaan aluksi valtavasti eksegetiikasta. Pian hän myös huomasi Raamatun merkityksen hartauskirjana vähentyneen. - Eksegetiikkaan kuuluu naturalistinen metodi, jossa suljetaan etukäteen pois Jumala selittävänä tekijänä ja nähdään Raamattu pelkästään inhimillisenä kirjana, jonkunlaisena ihmisten valtapelinä. Sinänsä metodi on ymmärrettävä, mutta se alkaa helposti tunkeutua myös maailmankatsomukselliselle tasolle, jonne se ei oman luonteensa mukaisesti voi kuulua. Otti oman aikansa työstää kirkon uskon ja tieteellisen metodin oikea suhde, Jolkkonen muistelee Kotimaa24:lle. Jolkkosessa eksegetiikan lukeminen opiskeluaikoina ei sinänsä aiheuttanut ahdistusta, mutta siitä seurasi hengellisen elämän veltostuminen ja laiskistuminen. Jo opiskeluaikoina ja papin työn alkuvaiheessa hän opetteli Raamatun hartaudellisen lukemisen uudelleen. - Hartaudellinen lukeminen edellyttää nöyryyttä ja uskon asennetta. Omista ennakkoluuloista ja viisastelusta pitää luopua. Pitää uskaltaa tehdä se yksinkertainen kysymys, että mitä sinä Pyhä Jumala tahdot sanoa minulle tämän tekstin välityksellä tässä ja nyt. Paluu Raamattuun ei kuitenkaan tarkoittanut tieteellisen metodin hylkäämistä. Jolkkonen pitää yhä eksegetiikkaa arvossa. Hänen mukaansa Raamatun tieteellisessä lukemisessa asetutaan tietoisesti tekstin yläpuolelle, kun taas hartaudellisessa lukemisessa sen alle ja puhuteltavaksi. Sekä tieteellinen ja hengellinen lukeminen edellyttävät kurinalaisuutta. - Kamppailusta huolimatta vanha rakkaus on säilynyt, Jolkkonen tiivistää. Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
Kuopion piispanvaalissa ehdolla oleva piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen vieraantui Raamatun lukemisesta opiskellessaan Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa eksegetiikkaa eli raamatunselitysoppia.
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
Jos ei löydä teologista lukutapaa, pappinakin puhuu Raamatusta kuin uskontotieteilijä.
Nykyään kannatan vahvasti sitä että teologiaa opetetaan ja tutkitaan yliopistossa. Uskon myös että papeiksi ja muihinkin teologian alan töihin valmistuvien on tarpeellista oppia myös kriittinen, reflektoiva ja vertaileva ote suhteessa uskoon ja uskonnolliseen ajatteluun , myös omaansa.
Silloinen Alavan seurakuntatapastori Juha Välimäki antoi yhden neuvon ja sanoi, että älä unohda Raamatun hengellistä lukemista.
Eipä pysynyt neuvo mielessä. Lopulta kadotinkin sen Raamatun, jota olin lukenut melkein päätoimisesti hengellisen herätykseni jälkeen.
Jolkkonen ei liene ainoa, joka on löytänyt uuden tavan lukea Raamattua nimenomaan hetkipalvelusten syöttämässä ruminaatiossa.
Minulla kävi, eksegetiikan ollessa pääaineenani, samalla tavalla kuin Jari Jolkkoselle siinä mielessä, että systemaattinen teologia ja dogmatiikka jäivät syrjään ja tuntuivat vierailta. Onneksi ei tarvinnut jäädä tähän, vaan sain löytää perusteellisen eksegetiikan opiskelun myötä suhteellisuuden tajua. Eksegetiikka ei sano viimeistä sanaa. Sekin on vain yksi tieteenala, joka on itsessään ei läheskään täydellinen. Suomesta puuttuu terve itsekritiikki eksegetiikan kaikkivaltaisuutta kohtaan. Kyse on hermeneutiikan ongelmasta. Olisi kyettävä löytämään jonkinlainen kosketuspinta tieteenfilosofisella tasolla...Eikä systemaattisen teologian ja eksegetiikan välinen vuoropuhelu olisi lainkaan pahitteeksi.
Nautin suunnattomasti metsässä kuljeskelusta. Eikä se mukana liikkuva mättähältä mättähälle pomppiva koirakaan sitä nautintoa pahenna.Onko metsätieteen vika, jos heidän näkökulmastaan katselevat samaa maisemaa eri silmin? Menettäisinkö kykyni nauttia metsästä, jos alkaisin opiskella metsätieteitä?