|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Vanhoillislestadiolaisen liikkeen pää-äänenkannattaja Päivämies on ottanut poikkeuksellisesti kantaa naispappeuteen. Kysymystä linjaa Usko ja elämä -palstalla teologian tohtori Keijo Nissilä. Hän väittää, että naispappeuden hyväksyjät toimivat ensisijaisesti kapea-alaisesta tasa-arvon näkökulmasta, kun keskeistä olisi ollut kysyä, mitkä ovat raamatulliset lähtökohdat. Artikkelin mukaan ratkaisusta huolimatta "ongelma jäi kuitenkin elämään, ja siitä on seurannut monia vaikeita lisäkysymyksiä kirkkomme elämässä".
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
Kirjoittaja vetoaa 1. Kor 14:34-35, joissa sanotaan näin:
"...naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa."
Paavali vetoaa Nissilän mukaan mahdollisimman korkeaan ja arvovaltaiseen tahoon, hänellä on "Herran käsky" asiasta (1. Kor 14:37). Nissilän mukaan Paavalin vetoaminen "Herran käskyyn" riitti perusteluiksi korinttilaisille ja se saa riittää perusteluiksi myös meille.
Nyt haluan kysyä Nissilältä: jos naisen tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa, miksi naisen ei tule olla vaiti Rauhanyhdistyksen seurakuntapäivillä? Miksi "Herran käsky" koskee jaetta 34, mutta ei jaetta 35, jossa annetaan naiselle ohjeet kysyä kotona mieheltään, jos on jotakin kysyttävää?
Luetaan kyseinen jae:
1 Kor. 14:34-40 "NAISEN tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, kuten lakikin sanoo."
Jae on klassinen esimerkki siitä, mihin tarkoitushakuinen kääntäminen johtaa. NAINEN, gyne, pitäisi kääntää VAIMO, kuten on tehty jakeessa:
Mat.1:20 "Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, VAIMOASI (gyne); sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä."
Korinttolaiskirjeen gyne pitäisi kääntää samassa merkityksessä kuin sana muissakin asiayhteyksissä on käännetty. Siten kiistanalainen jae kuuluu:
”Vaimon tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa…”’
Minkälainen oli seurakunnan kokous KORINTTISSA? Miehet istuivat salissa ja VAIMOT verhojen takana, mikäli oli sen aikainen käytäntö. Kun sitten seurakunnassa opetettiin, niin VAIMOT huutelivat miehilleen verhojen takaa, että mitä jokin kohta opetuksessa tarkoittaa. Oli siis laadittava järjestys Korinttin seurakuntaan ja sellainen järjestys, ettei seurakunta joutuisi pilkatuksi muiden kaupunkilaisten keskuudessa. Vaimojen piti olla hiljaa verhojen takana. Siten opetus Korinttin seurakunnan käytännöstä ei kelpaa millekään nykyseurakunnalle malliksi.
Koska vaimot eivät saaneet enää huudella verhojen takaa seurakunnan kokouksissa, niin heidän piti kysyä miehiltään, mitä opetus tarkoitti.
Otetaan selitysjae tarkasti, jotta varmistetaan, että kyse todellakin on vaimoista eikä naisista:
"Mutta jos jotakin oppia tahtovat, talossa OMILTA miehiltä kysykööt."
Vastapuoli taas katsoo, että asiassa on otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin tietyt raamatunkohdat. Raamattu on aikasidonnainen. Siihen sisältyy lukuisia ohjeita, joita emme noudata. Sivuutamme ne lähes huomaamatta. Raamatun aikasidonnaisuuden vuoksi on otettava huomioon myös se, että nykyisillä kristityillä on käytössään tietoa ja moraalista tietoisuutta (esim. naisen asema tai homoseksuaalisuuden syyt), joita Raamatun kirjoittajilla ei ole ollut. Siksi pelkästään Raamattuun vetoaminen historiallisten tilanteiden vaihtuessa ei ole aina kristillistä.
Sen erottaminen, mikä Raamatussa on aikasidonnaista ja mikä ajattomasti pätevää, on kristityille pysyvä ongelma. Katolisilla on helpompaa, kun he voivat viitata myös traditioon.
Rukoillaan Pyhän Hengen antamaa viisautta asiaan.
Mitä jäisi jäljelle ihmisten vaatimusten jälkeen?
Kannet.
Miksi Jumala kuitenkin on antanut elämänohjeet Pyhän Henkensä kautta Raamatussa?
Meidän ihmisten parhaaksi.
Raamattuun kuuluu armon lisäksi totuus.
Totuus ihmiskunnan syntisyydestä ja miten Jumala on toiminut pelastaakseen meidät poloiset syntiset.
Ilman synnintunoa ei armoa tarvita.
Toisin sanoen synnintunto herättää armon tarpeen.
Jeesuken verenvoiman evankeliumin tulee olla kirkkaasti läsnä julistuksessa.
Tänäänkin on pelastuksenpäivä.
Kun kirkolliseen tulkintaan tulee raamatun rinnalle toisia suureita painottamaan käsityksiä suuntaan tai toiseen, se irroittaa toiminnan sanasta eikä kukaan voi vetää rajaa miten paljon on toteltava sanaa ja kuinka paljon voidaan ottaa aineksia muualta.
Tilanne on siis lipsahtanut käsistä, tässä toimii se sanonta pikkusormesta...
Jos virkakysymystä olisi voitu tutkia ja soveltaa vain sanan pohjalta ei tätä ongelmaa olisi tullut.
Vieläkään ei ole myöhäistä tehdä parannusta kovasydämisyydestä.
Olisiko mahdotonta toimia niin, ettäkaikki saisivat kuulla sanaa nmiehen/naisen julistamana niinkuin haluaa, onko pakko pakottaa johonkin ja sitten tuomita niitä, joille asiat ovat pelastuskysymyksiä?