Jan Ahonen
25.01.2012 12:48
Hervannan seurakunnan kirkkoherra Juhani Räsänen on pettynyt kirkkohallituksen päätökseen Tampereen seurakuntien aluejaosta. Hän ilmoittaa Aamulehden haastattelussa, että ratkaisun laillisuus selvitetään hallinto-oikeudessa. Kirkkohallitusen täysistunto päätti maanantaina, että seurakuntien määrää leikataan merkittävästi.
Räsänen mielestä "tästä alkavat valituksen tiet", sillä asian valmistelussa tehtiin hänen mukaansa virhe. Hänen tulkintansa mukaan aloite kirkkohallituksessa hyväksyttyyn päätöksen tuli todellisuudessa seurakuntayhtymästä, vaikka lain mukaan seurakunnat, tuomiokapituli ja piispa saavat esittää muutosta. Räsäsen katsoo Aamulehdessä kyseessä olevan seurakuntademokratian loppua merkitsevä vaarallinen ennakkopäätös.
Päätökseen niin ikään tyytymätön Tampereen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalle Mäki väittää tuomiokapitulin teettämään kyselyyn vedoten, että nyt tehtyä ratkaisua kannatti alle kymmenesosa seurakuntien luottamushenkilöistä. Mäen tulkinnan mukaan niistä seurakunnista, joita uudistus koskee vain Aitolahti ja Tuomiokirkkoseurakunta kannattivat esitystä. Hänestä oli virhe, että näiden seurakuntien aikoinaan tekemä aloite supistamisesta ulkoistettiin tuomiokapitulille. Mäki pahoittelee, ettei seurakunnille jäänyt mahdollisuutta sopia keskenään seurakuntajaosta ja hallintomallista.
Lue Aamulehden uutinen kokonaisuudessaan.
Sami, kertoisitko minulle tyhmälle insinöörille, miten uusi seurakuntajako parantaa seurakuntademokrtatiaa ja seurakuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia oman seurakuntansa toimintaan?
Tämä prosessi näyttää ulkopuolisen silmissä siltä, että muutama hallintovirkailija ajaa enemmän omaa etuaan kuin edustamansa seurakunnan puhumattakaan seurakuntalaisista.
Ilman profetoimisen lahjaakin voisin ennustaa, että monia aktiiviseurakuntalaisia siirtyy muiden kristillisten yhteisöjen piiriin tämän muutoksen seurauksena.
"ajaa enemmän omaa etuaan..." - Mitä etua muutoksesta saavat esimerkiksi kapitulin työntekijät tai Kirkkohallituksen äänivaltaiset jäsenet? Kyllä tässä etusijalla on ollut Tampereen seurakuntien ja koko kirkon etu.
Lopuksi: ajattelepa esimerkiksi Ylöjärveä tai Nokiaa Tampereen naapurissa. Siellä on varmasti aitoa vaikuttamista ja demokratiaa, vaikka ovatkin isompia yksiköitä, kuin esimerkiksi nykyiset Hervannan, Viinikan, Pyynikin jne. seurakunnat. Ei muutos vie demokratiaa pois.
Kannattaa kuitenkin tutustua ohjausryhmän raporttiin.
"Siellä on varmasti..." on hyvä aloitus silloin, kun ei tiedä asiasta yhtään mitään.
Seurakunnan ei pääsääntöisesti tulisi olla hallinnollinen organisaatio, vaan kristittyjen yhteisö. Jos lähikirkkomalli olisi oikea ratkaisu, miksi Tampereelle sitten jätetään viisi seurakuntaa? Eikö olisi hallinnollisesti tehokkaampaa liittää koko Pirkanmaa yhdeksi seurakunnaksi?
Toimiva paikallisseurakunnan koko on enintään 300-400 ihmistä. Sitä suuremmissa seurakunnissa ei yksinkertaisesti pystytä kohtaamaan jokaista seurakuntalaista ilman huolellisesti rakennettua pienryhmäverkostoa. Tällaisesta ei ymmärtääkseni ole Tampereen kohdalla kysymys.