|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Niinistö: Terveydenhuollosta ei voi tehdä ylihinnoiteltua kauppatavaraa Johannes Ijäs
02.02.2012 12:17
Arkkiatri Risto Pelkonen ilmaisi hiljattain huolensa julkisen terveydenhuollon joutumisesta ulkomaisten sijoitusyhtiöiden haltuun. – Ellei poliittinen ote vahvistu, koko julkinen terveydenhuolto joutuu vähitellen ulkomaisten sijoitusyhtiöiden haltuun. Siksi toivon järkevää, kauaskantoista terveyspoliittista suunnittelua. Ministeriön on otettava johtava rooli, arkkiatri lausui hiljattain Terve24-palvelun haastattelussa. Pelkonen kritisoi sitä, että terveydenhuolto on kahden ministerin harteilla. Yksi riittäisi. Hänellä voisi olla tukenaan asiantuntija-akatemia. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö näyttää vihreää valoa. - Arkkiatri Pelkosen suosittama asiantuntijaelin tai akatemia lisäisi varmasti käytännön kenttätuntemusta tulevaisuuden suunnittelussa, hän vastaa Kotimaa24:lle sähköpostitse. - Laadukasta terveydenhuoltoa täytyy olla tarjolla kaikille kohtuuhintaan. Siitä ei voi tehdä ylihinnoiteltua kauppatavaraa. On kaikkien etu, että myös ne, jotka ovat muutoin heikommassa asemassa, saavat kunnollista hoitoa. Tämä on yksi kuntien suuria tulevaisuuden haasteita, johon terveys- ja kuntaministerien on yhdessä löydettävä kestävä ratkaisu, hän jatkaa. Espoolaisesta kauppakeskuksesta tavoitettu presidenttiehdokas Pekka Haavisto ehtii kiireesti kommentoida asiaa. Haavisto kertoo olevansa huolissaan julkisen sektorin hyvinvointipalvelujen puolesta. Mallia Amerikasta Kotimaa24 kysyi presidenttiehdokkailta myös ikärasismista. Sen estämiseksi työpaikoilla Haavisto ottaisi mallia Amerikasta, jossa ikä ei ratkaise työpaikan saantia. Haavisto katsoo, että siellä kokemukselle ja työmotivaatiolle ja muille seikoille annetaan hyvin arvoa. Haaviston mukaan Suomessa monen työttömäksi jääneen 50-vuotiaan kokemus voi olla, että ikä vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Haavisto painottaa myös ennaltaehkäisevien toimien merkitystä työntekijöille, jotta työura jatkuisi pitkään. On esimerkiksi pohdittava, miten työuupumusta voidaan estää. - Toivon ettei ole, ja jos on, niin siihen on syytä puuttua, Sauli Niinistö vastaa kysymykseen suomalaisesta ikärasismista. - Työpaikoilla voidaan ajatella jonkun olevan liian nuori tai liian vanha, mutta se pitää harvoin paikkansa. Kyse on yksilön osaamisesta ja otteesta työhön. Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
Ongelmana julkisen terveydenhuollon toimintaedellytysten turvaamisessa on myös se, että huomattava osa kunnallisista päättäjistä on työterveyshuollon piirissä. Heiltä puuttuu omakohtainen kokemus siitä, mitä on olla terveyskeskuksen asiakkaana. Tämä tuli selvästi, jopa kipeästi esille niinä kahtena vuosikymmenenä, joina toimin Helsingin kaupunginvaltuutettuna.
Paperikoneenhoitajat ja putkimiehet saavat reilummat tuntikorvaukset päivystyksistä kuin sairaaloiden ja terveyskeskusten kuukausipalkkaiset. Keikkafirmojen työntekijöiden palkat sitten keikkuvat omassa maailmassaan eivätkä ole vertailukelpoisia kuukausipalkkaisiin.
Luulen kuitenkin, että palkan lisäksi on kyseessä työnkuva. Jos pannaan paljon sellaisen vartijaksi, joka olisi muiden aluetta - eikä ehdi perehtyä mihinkään - ei kovin moni viihdy pitkään alalla. Hyvin monien vaivojen takana on sosiaalisia, psyykkisiä ja elämäntapoihin liittyviä ongelmia, jotka kuormittavat tietyillä alueilla vastaanottoja. Sinne joukkoon hukkuvat oikeasti aikoja tarvitsevat potilaatkin. Mutta jos työn määrä on vajaamiehityksellä kohtuutonta liukuhihnatyötä, jossa ei ehdi eikä voi kohdata ihmistä, ei sellaista kukaan - ei edes vastavalmistunut jaksa.
Yksinäisyyteen, rahapulaan ja alholismiin tarvitaan muunlaista puuttumista kuin terveyskeskuslääkärin ajanvaraus tai päivystysvastaanotto.
Näin saisivat syrjäkylän mummot ja pappatkin lääkärinhoitoa.
Eikä nykyinenkään itänaapurin järjestelmä taida olla paras mahdollinen.
Yksi perussyy suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän kurjistumiseen on myös se, että niistä puuttuvat työryhmät. Eli keskusten pitäisi olla riittävä isoja eikä yhden lääkärin vastaanottoja. Pitäisi olla mukana vähintään, muutama terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi, koska peruslääketiedettä vaivoissa on takana murto-osa. Tulisi silloin sekin puoli paremmin hoidettua, kun ei tarvitsisi lääkärinvastaanotolla keskittyä ravitsemus- ja elämäntapaneuvontaan. Lisäksi tarvittaisiin roppakaupalla lisää kaikenlaisia rempparyhmiä, joiden järjestäminen kuuluisi itse asiassa kunnan liikuntatoimen vastuulle.
Ei olisi huono asia, jos lääkäri vähän pätevöityisi kansan parissa ja samalla se toisi kansalaisille tasa-arvoa.
Olen vanhanaikainen hölmö, mutta en pysty pitämään oikeudenmukaisena sitä, että maalikylissä lääkärit hoitavat asioita, jotka eivät ole sairauksia tyyliin tuosta pois ja tuohon lisää, kun samaan aikaan on maaseudulla vajausta miehityksissä.
Onko moraalisesti oikein, että kaupungeissa hoidetaan hyvin niitä joilla on varaa maksaa ja syrjäkylillä saadaan menehtyä mahdollisesti, kun ei ole lääkäriä, joka ottaisi vastaan.
Tiedän tarkemmin Etelä-Suomen tilanteen, joissa useilla taloudellisesti ja sosiaalisesti ahtaalla olevilla paikoilla on suoranainen lääkäripula, suuri osa viroista oli täyttämättä jokin aika sitten, mutta ilmeisesti parannusta on tullut. Kyseiset terveyskeskukset sijaitsevat "työmatkan päässä" isoista taajamista. Joten ei ongelma pelkästään syrjäseutuja kosketa. Siksi otsikko on oikea ja on erityisen voimakkaasti vastustettava päätösvallan ja tarjonnan liukumista yksityisille palveluntarjoajille, joiden omistaja saattaa olla ulkomaalainen pörssiyhtiö. Se jos mikä on täydellisen typerää kehitystä - siis jos sellainen sallitaan!