Piispa Salmi pyysi saamelaisilta anteeksi

Taneli Kylätasku

04.02.2012 20:47

Salmi_Samuel203 - Tänään on aika sanoa joistakin asioista, että me kirkossa olemme tehneet väärin saamelaisia kohtaan, sanoi piispa Samuel Salmi lauantaina Saamelaiset kirkossa -seminaarissa Inarissa.

Salmi nosti esiin ennen kaikkea kansallissosialistisen aatteen vaikutuksen kirkossa 1930-luvulla.

- Tuolloin olimme valmiita vieraan ideologian kannustamina alistamaan saamen kansaa ja viemään eteenpäin etnisiä tutkimuksia, jotka ovat olleet saamelaisille nöyryyttäviä, Salmi sanoi silminnähden liikuttuneena.

- Tunnen tänään häpeää niistä vaiheista. Tahdon sanoutua niistä irti ja pyytää noita vaiheita anteeksi.

Salmi toi esille myös muita seminaarissa käsiteltyjä teemoja. Salmi totesi, että saamen kielten asema on vaihdellut historian vaiheissa sen mukaan, miten vaihtuvat viranhoitajat ovat suhtautuneet.

- Niin ei voi jatkua. Meidän on tehtävä kielten yhdenvertaisuudesta täyttä totta.

Salmen mukaan kirkossa on myös usein tahdottu kieltää saamelaiskulttuurin arvoja ja omaleimaisuutta. Valtakulttuurin tavat ja perinteet on tuotu kaikkien omaksuttaviksi.

Salmi näkee kuitenkin merkkejä siitä, että kirkko siirtyy jo kulttuurien rinnakkainelossa kohti 'uutta päivää'.

- Siellä, missä kaikuu joiku, on läsnä todellisuutta, jota on voitava arvostaa myös kirkossa. Saamelaiset nuoret etsivät jo tietä siihen, Salmi kertoi.

Oulun yliopiston Giellagas-institutin saamelaisen historian professori Veli-Pekka Lehtola liittää piispa Salmen viittauksen 1930-luvun kansallissosialismiin suomalaisen lääketieteen harharetkeen.

- Ihmisten ulkonäöstä yritettiin vetää rotuoppia tukevia johtopäätöksiä. Antropologisten tutkimusten nimissä inarilaisen hautausmaan hautoja avattiin ja luita vietiin Helsinkiin tutkittavaksi. Myöhemmin luut palautettiin, Lehtola kertoo.

- Historiankirjat jättävät epäselväksi, miten tutkijat saivat virallisen luvan hautojen häpäisyyn.

Enontekiöläinen SamiSoster-palvelujärjestön toiminnanjohtaja Ristenrauna Magga pitää piispan anteeksipyyntöä tärkeänä.

- Ensimmäisenä tuli itku ja suuri kiitollisuus. Anteeksipyyntö osoittaa, että kirkko on ymmärtänyt asian ja haluaa viedä eheyttävää prosessia eteenpäin, Magga sanoo.

Keskustele (11)

Risto Ahti |

4.2.2012 20:01:19

Olen suuresti iloinen tästä anteeksipyyntö- tapahtumasta. Lapin monien retkien vetäjänä ollessani arvontan myös saamelaisia, jotka ovat Suomen rikkaus. Toki paljon muitakin rikkauksia löytyy. Päin vastoin monet maat saisivat ottaa nyt oppia Suomesta, miten viime vuosina on vähemmistöjen asioita ja kulttuuria ja kieltä hoidettu. Yleensä monissa maissa edelleen se enemmistö määrää muittenkin asioita. Suurvallat saisivat ottaa Suomesta oppia, en nimeä näitä valtoja, mutta ei niitä kaukaa tarvitse hakea. Tosin kauempanakin niitä on.

Ilmoita häirikköviesti