Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: Salmen anteeksipyyntö ei riitä

Oulun piispa Samuel Salmi esitti viikonloppuna Saamelaiset ja kirkko -seminaarissa kirkon anteeksipyynnön saamelaisille. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven mukaan se oli hyvä alku, mutta hänestä kyseessä ei ollut kirkon virallinen anteeksipyyntö.

- Olemme kiitollisia siitä, että Samuel Salmi on piispana ollut aktiivinen monissa saamelaiskysymyksissä. Jotta kyseessä olisi koko kirkon virallinen anteeksipyyntö, asia pitäisi kuitenkin käsitellä kirkolliskokouksessa, Näkkäläjärvi summaa Kotimaa24:lle.

Salmen anteeksipyyntö liittyy puheenjohtajan mukaan lähinnä evankelisluterilaisen kirkon osuuteen 1930-luvun fyysisen antropologian rotututkimuksissa. Tuolloin nostettiin saamelaisten luita haudoista kallonmittauksia varten. Näkkäläjärvi ottaa kantaa myös blogissaan. Siinä hän kirjoittaa, että tapahtumasarja oli ikävä asia, mutta Salmen anteeksipyyntö rakentui tältä osin kristilliselle hautarauhan ajatukselle, joka puolestaan poikkeaa saamelaisten kulttuurin vastaavista käsityksistä.

Näkkäläjärvi katsoo, että anteeksipyynnön sisältöä on ruodittava edelleen. Anteeksipyydettävää voi olla enemmän. Hänen mielestään kirkossa pitää huolellisesti pohtia sen roolia saamelaisen muinaisuskon katoamisessa, saamen kielten ja joikuperinteen uhanalaistumisessa sekä poliittisessa vaikuttamisessa.

Näkkäläjärven mielestä myös valtiolla olisi paljon anteeksipyydettävää.

- Anteeksipyyntö on valtion oma asia, mutta mielestäni sillä olisi kirkkoa enemmän anteeksipyydettävää, hän sanoo Kotimaa24:lle.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia saamelaiskysymyksestä, mutta tästä on Näkkäläjärven mukaan kiittäminen lähinnä saamelaisten omaa aktiivisuutta.

Näkkäläjärvi muistuttaa, että saamelaisten tulevan kirkolliskokouskauden edustajan nimi selviää pian. Hän katsoo, että tämän edustajan tehtävä on harkita mahdollisen kirkon virallisen anteeksipyynnön edistämistä.

Lue Näkkäläjärven blogikirjoitus aiheesta

Lue myös:

 "Kirkko ei ole suurin kolonialisti saamelaisten historiassa"

Piispa Salmi pyysi saamelaisilta anteeksi

Tweet

Keskustele (8)

Janne Onnela | 

8.2.2012 17:59:57

0

0

Tarkoitetaan assimilaatiota eli sulauttamista.Tätä tapahtuu kakissa maissa vähemmistöjen suhteen kuten Australia ja Ruotsi

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Juhani Huttunen | 

8.2.2012 19:05:44

0

0

Minäkin mietin, kenen nimissä Salmi pyysi anteeksi. Vai oliko se luonteeltaan henkilökohtainen tyyliä: Sori, edustan virkani puolesta laitosta, joka on ikävä, mut jospa hyväksyisitte minut?

Tarvitaan paljon enemmän yleistä tietoisuuden lisäämistä. Ei anteeksi pyytäminen tunnu miltään, ellei historiaa käydä kunnolla läpi. Totuus vapauttaa, anteeksiannon lypsäminen tuplaa taakan.

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Juhani Huttunen | 

8.2.2012 19:06:53

0

0

Se, että Salmi pitää asiaa esillä, on silti arvokasta, sitä en tarkoittanut kiistää.

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Janne Onnela | 

8.2.2012 21:15:49

0

0

Tämä saamelaiskysymys on erittäin hyvä ja akuutti edelleen. Missä määrin kristinuskon levittäminen antaa oikeuden länsimaistaa väestöä? Miksi esimerkiksi alkuperäiskansojen tulisi luopua omista kulttuurillisista juuristaan ja vaikkapa laittaa housuja jalkaan? Jumala ei vaadi sellaista. Evankeliumi otetaan vastaan sellaisena kúin on eli vaikkapa alasti. Lähetyskentillä tuhotaan edelleen kulttuureja ja tietoutta, joista olisi hyötyä vaikkapa lääketieteelle.Onko tämä tällainen oikein vai moraalitonta?

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Janne Onnela | 

8.2.2012 21:17:46

0

0

Ku katolinen kirkko meni Etelä-Amerikkaan, he tuhosivat mm. taiteet, koska niitä pidettiin pakanallisina. Kivisten veistosten tekemisen taito katosi kuten rakennustaito. Kiven käyttäminen rakennusmateriaalina on kestävä ja ekologinen.

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Janne Onnela | 

8.2.2012 21:25:03

0

0

Tällä hetkellä viidakoissa asuu edelleen heimoja, joilla ei ole luonnollista vastustuskykyä länsimaalaisille sairauksille. Kosketus ulkomaailmaan voi tuhota kokonaisen heimon. Tällä hetkellä sademetsiä tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla, jolloin intiaaniheimoilla ei ole elintilaa ja lisäksi metsien tuhoaminen tuhoaa ilmaston tasapainoa. Onko lähetystyöntekijä vain etujoukko, jonka seurauksena tulee ainoastaan hävitystä, sairauksia ja murhia, kuten kävi Etelä-Amerikassa monin paikoin ja edelleen? Missä määrin yleismaailmallinen kirkko tukee näitä materialistisia ja moraalittomia tekoja?

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Pekka Särkiö | 

9.2.2012 07:58:56

0

0

Janne Onnela, kirkossa ja kansainvälisissä lähetystyön organisaatioissa on jo pitkään tunnistettu se, että evankeliumi sitoutuu kulttuurisiin ilmaisuihin. Tämä merkitsee sen tiedostamista, ettei kristinuskon omaksuminen merkitse samalla länsimaisen kulttuurin omaksumista. Ja kääntäen, evankeliumi löytää kulttuuriset ilmaisumuotonsa (kieli, musiikki, taide, tavat) myös luonnonkansojen parista, joihin kristinusko tulee.

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Timo Juntunen | 

9.2.2012 09:00:41

0

0

Piispa Samuel Salmi on rakentanut päättäväisesti jo pitempään Oulun hiippakunnassa yhteyksiä saamelaisiin. Näen että hänen anteeksipyynnössään ei ole kysymys vain henkilökohtaisesta eleestä.

Historian taakka ei häviä kirkon julkisella ripittäytymisellä, mutta on yksi askel kohti parempaa ja suvaitsevampaa tulevaisuutta. Uuden ajan kirkossa ei käydä hengellistä tai muutakaan väkivaltaa tehden toisin ajattelevien ja elävien kimppuun.

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Voidaksesi kommentoida sinun tulee olla kirjautunut. Uutisten kommentointi vain omalla nimellä.