Johannes Ijäs
09.02.2012 08:58
Oulun alueella ilmestyvän Rauhan Tervehdys -seurakuntalehden mukaan kirkolliskokouksen saamelaisedustaja Jouni Jomppanen katsoo piispa Samuel Salmen saamelaisille esittämän anteeksipyynnön olevan riittävä. Hän on eri mieltä kuin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
Näkkäläjärvi kertoi Kotimaa24:lle odottavansa kirkon virallista anteeksipyyntöä, joka tulisi kirkolliskokouksen kautta. Hänen mielestään Oulun piispan Samuel Salmen Inarissa Saamelaiset kirkossa -seminaarissa esittämä anteeksipyyntö oli vasta hyvä alku. Salmi nosti anteeksipyynnössään esiin etenkin 1930-luvulla tehdyt saamelaisia nöyryyttäneet etniset tutkimukset, joihin kirkkokin myötävaikutti.
Toisin kuin Näkkäläjärvi Jomppanen tulkitsee Rauhan Tervehdyksen pääkirjoituksen mukaan Salmen anteeksipyynnön koko kirkon eleeksi, sillä arkkipiispa Kari Mäkinen oli Salmen rinnalla tilaisuudessa. Jomppanen ei kaipaa enää kirkolliskokouksen virallista anteeksipyyntöä.
Jomppanen vahvistaa kantansa Kotimaa24:lle ja muistuttaa myös, että Salmi on saamelaisalueen piispa. Jomppanen katsoo kirkon anteeksipyynnön olevan vilpitön.
Samuel Salmi vastaa Kotimaa24:n hänelle lähettämiin kysymyksiin, ettei asia anna aihetta enempään kommentointiin.
Lue Rauhan Tervehdyksen pääkirjoitus
Lue myös: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: Salmen anteeksipyyntö ei riitä
"Kirkko ei ole suurin kolonialisti saamelaisten historiassa"
Piispa Salmi pyysi saamelaisilta anteeksi
Eikä ole kysymys mistään vanhasta asiasta.
Ajattelutapa varmaan perustui eriarvoistamiseen, suomenkielen ylemmyyteen, väärään käsitykseen kasvattamisesta, tietämättömyyteen, pelkkään tyhmyyteen, kallojen mittaamiseen tai johonkin.
Oma blogikirjoitukseni 6.2.2012 ”Jumala siunatkoon Isänmaatamme!” sisältää noita saamelaislasten kokemuksia.
Pelkkä keskusteleminen, asioiden ja tekijöiden tiedostaminen, vapauttaa. Anteeksipyyntövaatimukset saattavat vain tehdä ilmapiirin kireäksi ja syiden sekä tekijöiden etsiminen muuttua repiväksi syyllistämiseksi.
Jos vielä keskustelujen ja tekijöiden löytymisen jälkeen tuntuu olevan tarvetta lisää pahoitteluille tai anteeksipyynnöille, niin sitten pyydetään ja annetaan anteeksi.
Saamelaiset, jotka aktiivisesti kannattaisivat muinaisuskon eli saamelaisen luonnonuskon palauttamista takaisin tähän päivään ovat vähemmistönä, tosin äänekkäänä sellaisena.
Jouni Jomppasen kannanotto on eräs merkki siitä, että on olemassa muitakin vastakkaisia mielipiteitä. Luonnonuskontoa on kiusaus romantisoida kun sen olemassaolo on ajallisesti niin kaukana takanapäin. Tosiasia on, että muinaisusko oli monella tapaa arkielämää rajoittava tekijä, siihen liittyi monia pelkoja esimerkiksi luonnonilmiöitä kohtaan. Varsinkin noituus toimi yhteisöä lamauttavana pelokkeena, koska noituudella voitiin pyrkiä vahingoittamaan toisia ihmisiä.
On myös syvästi kyseenalaista liittää saamelaisidentiteetti muinaisuskoon. Saamelaisten identiteetti ei ole moneen sataan vuoteen ollut sidoksissa luonnonuskontoon. Pakanauskonnot muistuttavat hyvin suuressa määrin toisiaan eikä sillä kentällä ole mahdollista erottautua identiteettiä koskevassa mielessä. Ajallisen elämän turvaamiseksi suoritetaan uhrimenoja jumalia lepyttämällä. Kristinuskon kannalta kyse on taikauskosta ja epäjumalanpalveluksesta, joka on synnin pahimpia muotoja.
Kirkko Kristukseen liitettynä ja uskoaan tunnustavana ei voi koskaan pyytää anteeksi pakanauskon hävittämistä. Se olisi kirkon ydinidentiteetin kieltämistä, sen, että meillä on yksi tosi Jumala eikä muita jumalia ole olemassa. Mutta näistä vaatimuksistä ja äänistä voi kuulla uuspakanuuden uuden tulemisen. On tutkittu sitä, että henkimaailmaan uskominen ei vähenny yleissivistyksen tai akateemisen koulutuksen avulla. Uskonnollisuus kuuluu ihmisenä olemiseen, kyse on vain siitä, minkä muodon se saa.
Turvatkaamme siis Jeesukseen Kristukseen älkäämme omaan järkeemme, epäjumaliimme, epäuskoomme taikka epäilyymme taikka järjenpäätelmiimme.
Ei Kristuksen kirkon työtä.
Silti Jumala pystyy kääntämään myös meidän pahuutemme ja syntimmekin hyväksi. Muista nyt hyvä mies, että ei ole olemassa synnitöntä kristittyä, on olemassa vain ja ainoastaan joko syntisiä taikka armahdettuja syntisiä, enemmän taikka vähemmän Jumalan tahdon elämässänsä todeksi eläviä ihmisiä.
Silti kirkko ei mielestäni voi oikein olla pahoillaan siitä, että pakanauskonnot ovat hävinneet ja kristinusko on täyttänyt tilan, Jeesus Kristusta on julistettu ja julistetaan Lapissakin, kuten koko Suomen maassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten toimesta. Mietin jo eilen hieman pehmentää viestiäni, käyttämällä ilmaisua, minun mielestäni, sekä "hävittämisen" sijasta "häviämistä" sanaa. Paltan alusta ei kuitenkaan mahdollista oikein editointia.