|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Kenttäpiispa: Armeijan säästöt lisänneet sielunhoidon tarvetta Simo Alastalo
08.02.2012 19:30
- Sielunhoidollisten keskustelujen määrässä on nousua jo viime vuoden tilastoissa. Taustalla ovat aiemmin tehdyt leikkaukset ja tuleva suuri uudistus on ollut tiedossa. Isoin huoli papeille on, miten ihmiset jaksavat uudistuksessa. Haluamme kaikin tavoin tukea puolustusvoimien henkilöstöä. Kirkollisen työn tarve ei tämän myötä vähene vaan lisääntyy, Niskanen sanoo. Kysynnän kasvusta huolimatta uudistukset myös uhkaavat kirkollista henkilöstöä. Niskanen myöntää, että virkoihin voi tulla vähennyksiä. - Nyt lakkautettavista varuskunnista kolmessa työskentelee päätoiminen sotilaspappi. Tämä voi johtaa virkojen siirtämiseen, ei välttämättä niiden lakkauttamiseen. Ryhdymme välittömästyi miettimään, miten papit sijoitetaan uudessa organisaatiossa. Tänään on annettu sellainen viesti, että edessä voi olla jopa irtisanomisia, jotka kohdistuvat pääosin siviilitehtäviin. Papit kuuluvat sotilashenkilöstöön. Uudistukset vaikuttavat Niskasen mukaan myös kriisiajan organisaatioon ja sen pappistarpeeseen. Hän korostaa, että uudistuksen yksityiskohtainen suunnittelu on myös kirkollisen työn osalta vasta alkamassa. Päätoiminen sotilaspappi työskentelee lakkautettavista varuskunnista Pohjois-Karjalan prikaatissa, Hämeen rykmentissä ja Keuruun pioneerirykmentissä. Ensimmäisten varuskuntien lakkautukset on määrä tehdä vuoden 2013 lopulla ja viimeisten vuotta myöhemmin. Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen mukaan sodan ajan joukot supistetaan 230 000 mieheen. Samalla henkilöstöä vähennetään 2200 henkeä. Heistä 1200 on irtisanomisuhan alla. Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
Valtion päätös lakkauttaa kuusi yksikköä näkyy puolustusvoimien kirkollisessa työssä ensisijaisesti sielunhoidollisten keskustelujen lisääntymisenä, sanoo kenttäpiispa Hannu Niskanen.
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
Mitä tulee tunnustukselliseen henkiseen apuun, Kansainvälinen humanistiliitto IHEU on esittänyt, että eri maiden armeijoissa tarvitaan myös uskonnotonta pastoraalista henkilöstöä. Sellaisia onkin esim. Hollannin armeijassa siinä suhteessa kuin on uskonnottomien osuus samoin kuin eri uskontokintien osuus väestössä. Tämän idean mukaan Suomessa noin viidesosa jäljelle jäävistä sotilaspappien viroista tulisi muuntaa ja avata tunnustuksettoman tukihenkilön palkkaukseen.
Perustuslain ja ihmisoikeussospimusten mukaan pitäisi kuitenkin ottaa huomoon myös uskonnottoman elämänkatsomuksen omaavat samoin kuin vähemmistöuskontojen edustajat - heidän omista lähtökohdistaan käsin. Jos teologikoulutus antaa pohjan Samin kuvaamaan omnipotenssiin kaikkien auttajana, se vain lisää huolta omantunnon ja vakaumuksen vapauden näkökulmasta.
Kollektivismi ei toimi ihmisoikeuksissa. Joku voi haluta papin, joku jonkun toisen henkisen tuen antajan. Henkinen ja hengellinen tuli ovat kaksi eri asiaa, ja vain joillakin ne kietoutuvat tiiviisti yhteen.
Apulaisoikeuskansleri 17.1.2012: "Julkisen vallan tulee perustuslain 22 §:n mukaan turvata
perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joihin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuus
ja uskonnonvapaus. Tämä julkiselle vallalle kuuluva turvaamisvelvoite menee perinnesyiden edelle."
Sosiaalikuraattorien olemassaolo on hyvä, ja lisäksi tarvitaan psykologista henkisen tuen ammatillista henkilöstöä.
"Yhdistyyhän heissä kaksi suurinta pirua, kirkko ja puolustusvoimat."
Tuo ei ihan avaudu minulle, voisitko tarkentaa?
Miksi olet sälyttämässä viranomaistoimintaa yhdistyksellelle? Nokkeluutesi ei ollut ihan terävintä laatua.
Itsekin olen huomannut saman trendin; aina pv:n kirkollista työtä koskien napsahtaa samat kommentit ja (wanhat) argumentit. Aluksi se oli hauskaa, mutta sitten se alkoi tuntua turhalta trollaukselta.
Tuskin tämän esille tuomista voi trollauksena puhua, eihän tätä esittämääni uutta sanomaa ole toitotettu 500 vuotta, ei 200 vuotta eikä edes 16 tai 12 vuotta (eli heti perustuslain perusoikeuspykälien uudistuksen jälkeen), vaan vasta tänä talvena. Ja uudistusasia on akuutti.