Kirkolliskokouksen vaalitapa synnytti keskustelua ehdokastilaisuuksissa

Kirkolliskokousvaalin uutuus on useissa hiippakunnissa järjestetyt, valitsijoille tarkoitetut ehdokaspaneelit. Aktiivisimpia ovat olleet Espoon ja Tampereen hiippakunnat. Myös Helsingissä, Oulussa, Lapualla ja Kuopiossa on järjestetty ehdokastilaisuuksia.

Tampereen tuomiokapitulin viestintäsihteeri Tuulia Matilainen on ollut organisoimassa neljää vaalipaneelia eri puolille hiippakuntaa. Hän kertoo, että tällainen kulttuuri kirkolliskokousvaalien ympärillä koetaan uutuutensa vuoksi ainakin vielä toistaiseksi vieraana.

- Äänivaltaisia luottamushenkilöitä oli tilaisuuksissa paikalla vain vähän. Näenkin tämän perustus- ja pohjatyönä tulevaisuuden varalta, Matilainen summaa kokemuksia.

Matilainen sanoo, että maallikkovaalissa samoilla listoilla on eri tavoin ajattelevia ehdokkaita, mikä ei ainakaan helpota äänestyspäätöksen tekemistä. Vaalitapa onkin puhututtanut ehdokastilaisuuksissa.

- Leimallista on, että kirkolliskokousvaaliin suhtaudutaan henkilövaalina, vaikka nyt käytävän listavaalin rakenne ei tätä tue lainkaan.

Äänioikeutettujen luottamushenkilöiden tietämys vaalitavasta vaihtelee Matilaisen mukaan runsaasti. Ainakin Espoon vaalitilaisuuksissa kävi ilmi, että osalle on epäselvää koko listoihin ja painotettujen suhdelukujen laskemiseen perustuva vaalilogiikka.

Maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen valitsevat vuonna 2010 seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt. Yksi kiinnostavista kysymyksistä onkin, miten homoiltakohun ja eroaallon synnyttämässä kiihkeässä ilmapiirissä käytyjen seurakuntavaalien teemat näkyvät tulevassa kirkon parlamentin kokoonpanossa.

Äänestyspäätöksen tueksi kirkolliskokousvaaliehdokkaat on esitelty ensimmäistä kertaa keskitetysti verkossa kirkon ylläpitämässä Sakasti-verkkopalvelussa.

Vaalit maanantaina

Maanantaina 13.2.2012 äänestetään kirkolliskokouksen sekä hiippakuntavaltuustojen uudet maallikko- ja pappisedustajat.

Maallikkoedustajien vaalissa äänivaltaisia ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen sekä yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Hiippakuntien papit puolestaan äänestävät pappisedustajat kumpaankin toimielimeen. Äänivaltaisia on yhteensä noin 12 000.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Hiippakuntavaltuustovaalissa valitaan kuhunkin yhdeksään hiippakuntaan 14 maallikko- ja 7 pappisjäsentä. Valittujen edustajien toimikausi on 1.5.2012–30.4.2016.

Tweet

Keskustele (1)

Markku Jalava | 

10.2.2012 21:54:41

0

0

Kirkolliskokousvaalien ehdokasasettelussa ja viestinnässä on menty paljon eteenpäin. Valitsijayhdistykset ovat kilvan esitelleet ohjelmiaan eri kanavissa ja niistä on keskusteltu. Tämä on hyvä pohjustus neljän vuoden päähän.
Uudistukset eivät lähteneet järjestelmästä vaan yksittäisten henkilöiden kaukonäköisistä teoista. Kiitos heille.
Kirkolliskokouksen, kuten piispanvaalinkin, vaalitapa on niin monimutkainen, että palveleeko se mitään? Maallikoiden vaalissa kannattaa tutkia mahdollisuus siirtyä suoraan jäsenvaaliin.
Vaalipaneeleissa käytiin ja voi käydä vielä enemmän keskustelua kirkon asioista. Ne myös tutustuttavat hiippakunnan väkeä toisiinsa ja yhdistävät hiippakuntaa.

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Voidaksesi kommentoida sinun tulee olla kirjautunut. Uutisten kommentointi vain omalla nimellä.