Kirkolliskokousvaaleissa kirkkopuolueiden ituja? Ville Talola
11.02.2012 12:19
Aiemmasta selkeämmin poiketen pappisehdokkaiden listat noudattavat väljästi kaikissa hiippakunnissa jakoa konservatiivien, varovaisten maltillisten ja uudistajien välillä. Kotimaa24:n soittokierros tuomiokapituleihin vahvisti näkemystä, että pappisehdokkaiden listojen kokoonpanossa saattaa olla jopa hahmotelmia kirkkopuolueiksi, samalla kun kolmijakoa myös kritisoidaan turhan yksinkertaistavaksi. Kaksinkertainen kirkolliskokousedustaja ja entinen lääninrovasti Arto Laitinen Espoon hiippakunnasta allekirjoittaa näkemyksen mutta pitää itse tärkeämpänä sitä, että kirkolliskokoukseen valitaan kaikenlaisia pappeja kirkkoherrasta seurakuntapastoriin ja erityistehtävissä toimiviin. Tämä varmistaa hänen mukaansa sen, että kirkollisen elämän kaikki alueet tulevat kirkolliskokouksessa huomioiduiksi. Laitinen muistaa historiasta yhden aikaisemman esimerkin, jossa listoja on muodostettu kirkkopoliittisin perustein: - Kun naispappeus tuli torjutuksi vuonna 1984 kirkolliskokouksessa, silloin päätettiin rakentaa seuraavan kirkolliskokouksen ehdokaslistat siten, että listoilla oli vain asiasta samoin ajattelevia. Näin varmistui vuoden 1986 myönteinen äänestyspäätös. Tulevaisuus näyttää, miten nyt hahmoteltu jako kestää, Laitinen pohtii. Hiippakuntien maallikkoehdokkaiden listoissa on myös valtakunnallisia ryhmittymiä, mutta vastaavaa jakoa ei kautta linjan näy. Ehdokkaita on asetettu sekä poliittisen puoluekantaan että rovastikunta-alueisiin perustuvien listojen mukaan. Listoja on moitittu nimistä, joiden takaa on vaikea hahmottaa listan perusajatuksia tai tavoitteita. Lue torstaina 9.2. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä lisää kirkolliskokousehdokkaiden valtakunnallisista ryhmittymistä ja niiden tavoitteista! Vaalit maanantaina Maanantaina 13.2.2012 äänestetään kirkolliskokouksen sekä hiippakuntavaltuustojen uudet maallikko- ja pappisedustajat. Maallikkoedustajien vaalissa äänivaltaisia ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen sekä yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Hiippakuntien papit puolestaan äänestävät pappisedustajat kumpaankin toimielimeen. Äänivaltaisia on yhteensä noin 12 000. Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Hiippakuntavaltuustovaalissa valitaan kuhunkin yhdeksään hiippakuntaan 14 maallikko- ja 7 pappisjäsentä. Valittujen edustajien toimikausi on 1.5.2012–30.4.2016. Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinenViikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |

Maanantaina pidettävissä kirkolliskokousvaaleissa valitaan 64 maallikkoa ja 32 pappia käyttämään kirkon ylintä päätösvaltaa seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Vaaleihin kohdistuu ylimääräistä mielenkiintoa useastakin syystä.


Ehdokaslisojen profiloinnissa ollaan vielä aika varovaisia ja mielestäni turhan hurskastelevia. Sanottaisiin mielummin suoraan mitä ajatellaan, esimerkiksi että "tämän listan kannattajat hyväksyvä naispappeuden mutta eivät homoliittojen siunaamista", tai "teemme mielummin yhteistyötä muslimien kuin Luther-säätiön kanssa". Nyt sen sijaan että puhutaan "raamatullisuudesta" tai "uudistushalusta", mikä ei kerro yhtään mitään, koska nämä sanat tarkoittavat eri ihmisille eri asioita. Kirkossa tulisi olla rehellisesti sitä mitä on, siksi suora ja kova politiointi on minusta pienempi paha kuin populistinen mielikuvamainonta ja hurskastelevien sanojen taakse piiloutuminen.
Sama pappi tuomitsee perinteisen avioliittokäsityksen kannattajat helvettiin, koska hän pitää heitä homokammoisina. Uskonsodat ovat sotia ilman armoa."
A-P Pietilän kirjoitus Helsingin uutisista!
Googlesta: Kirkko käy omaa sisällissotaansa