|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Repo hämmästelee vihkimyksen herättämää mielipiteenvaihtoa Simo Alastalo
11.02.2012 13:04
Revon mukaan Ollilaisen tapauksessa käydään keskustelua kuvitteellisesta tulevaisuuden mahdollisuudesta. Hän toteaa, että mikäli syrjintää epäillään tapahtuneen, asia tutkitaan ja siihen puututaan. - Mielipiteiden esittämistä ei ole sanktioitu, ei varsinkaan asiassa, joka kirkkomme käsityksen mukaan ei ole opillinen vaan koskee keskinäistä työyhteyttä, Repo kirjoittaa Facebook-sivullaan. - Vihkimisessä pappi sitoutuu kirkon uskoon ja järjestykseen. Siinä kaikista vihittävistä tulee yhtä lailla pappeja. Yhteiseen vihkimiseen osallistuminen ilmaisee valmiutta yhteistyöhön. Osallistumalla vihkimykseen pappi tunnustaa myös muut vihityt. Keskinäisen yhteyden merkiksi he palvelevat samassa messussa Jumalan sanalla ja sakramenteilla ja tulevat niistä itsekin osallisiksi. Jokainen antaa samat lupaukset ja tulee samalla kätten päälle panemisella siunatuksi. Samoilla rukouksilla Pyhän Hengen lahjan saamiseksi vihitään niin naiset kuin miehet. Ellei pappi usko Jumalan kuulevan rukouksia, miten hän uskoisi itsekään tulleensa vihityksi? Ei hän voi vihkimyksensä jälkeen kiistää yhteyttään toisiin pappeihin kiistämättä samalla omaa virkaansa, Repo jatkaa. Hän kertoo vierastavansa uskonnollista ja aatteellista ehdottomuutta. - Olennaista on rakkautena vaikuttava usko. Usko luottaa Kristuksen lupauksiin ja synnyttää rakkautta, rakkaus puolestaan keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta. Kirkossa on tarpeen rakentaa siltoja eikä purkaa niitä. Tehtävämme on pappeina ja piispoina sulkea toisemme saman jumalanpalvelusyhteyden piiriin, ei valaa samaan muottiin eikä työntää erilleen. Revon päivitystä kommentoi muun muassa rovasti Hilkka Olkinuora. - Kyseessä ei liene "kuvitteellinen tulevaisuuden mahdollisuus", eli että vasta jos Ollila joskus joutuisi naisen kanssa alttarille, syntyisi konflikti. Kyllä se on jo olemassa, Olkinuora sanoo. Olkinuoran mukaan pappeuden täyteys käsittää sekä saarnastuolin että alttarin eikä alttaria tai sen mahdollisuutta voi väistää. - Jos ei voi tulla aina tarvittaessa alttarille, on vain vartti- tai puolipappi. Minusta ainakin olisi outoa ilmoittautua papiksi, joka vain puhuu, tai palomieheksi, joka sammuttaa vain oikein sytytettyjä tulipaloja, Olkinuora toteaa piispa Revon julkisella Facebook-sivulla. Lue myös: Piispa Revon vihkimä pappi ei tee alttariyhteistyötä naisten kanssa Naisteologit: Revon ratkaisu piispainkokouksen hengen vastainen Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
Pappi ei voi Tampereen piispan Matti Revon mukaan vihkimyksensä jälkeen kiistää yhteyttään toisiin pappeihin kiistämättä samalla omaa virkaansa. Hän ottaa kantaa loppiaisen pappisvihkimyksen herättämään keskusteluun julkisella
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
"Yhteiseen vihkimiseen osallistuminen ilmaisee valmiutta yhteistyöhön." - Voiko tähän lukea sisään minunlaisteni ennen ns. Päätöstä vihittyjen vetoamisen silloiseen virkakäsitykseen, eli on tiettyjä erivapauksia.
"olen melkein varma, että Ollilainen tulee seurakuntaa pappina myös eri tilaisuuksissa palvelemaan ja on jotenkin erikoista, että hän avoimesti kertoo jo miten tulisi käymään vaikka vihkimystilanteessa toisin toimikin."
Minä taas odotan mielenkiinnolla, jos kirkostamme tulisi vaikka piispa Matti Revon haaveileva: "- Olennaista on rakkautena vaikuttava usko. Usko luottaa Kristuksen lupauksiin ja synnyttää rakkautta, rakkaus puolestaan keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta. Kirkossa on tarpeen rakentaa siltoja eikä purkaa niitä. "
Silti olen sitä mieltä, että näyttää sitä "suvaitsevaisuutta" olevan aikanin kandenlaista laatua.
Kyllä kerro näyttää tällä hetkellä olevan vahvasti paikka, jossa epätasarvon kitkeminen on mahdotonta. Ilmeisesti sooloilu ja yhteisistä päätöksistä lipeäminen on niin syvällä kirkon toimintakulttuurissa, ettei edes piispa huomaa tehteensä siinä mitään outoa, jos vihkii papin, jonka näkemys virkakäsityksessä poikkeaa kirkon hyväksymästä.
Surullista. En voisi suositella kirkkoa työyhteisönä kenellekkään yhtään tiedostavammalle nuorelle.
Pitäisko kirkkoon perustaa jonkinlainen esiliinan virka niihin tilanteisiin, joissa yhteistyökyvyttömät miehet ja samaan virkaan vihityt naiset joutuvat alttariyhteydessä kohtaamaan.