|
To 17. Toukokuuta 2012
|
|
Käänne Tampereen vihkimysjupakassa Johannes Ijäs
17.02.2012 19:57
Asian kertoo Kotimaa24:lle Tampereen hiippakuntadekaani Ari Hukari, joka on ollut itse mukana päätöstä tekemässä. Pappien vihkimyksestä päättää piispa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. - Kapitulin kollegion yhteinen näkemys oli, että Ollilainen suostuu yhteistyöhön. Jäimme siihen ymmärrykseen, että naispappeuden vastaisesta kannastaan huolimatta hän suostuu, Hukari vakuuttaa. Ollilainen on itse aiemmin sanonut Kotimaa24:lle, että hän on selvästi kertonut kapitulissa, että on alttariyhteistyössä vain papiksi vihkimisen tilaisuudessa, mutta ei enää sen jälkeen. Onko tässä sana vastaan sana tilanne? - Tai ymmärrys vastaan ymmärrys. Kapituli on ymmärtänyt, että Ollilainen suostuu alttariyhteistyöhön ja Ollilainen on tulkinnut tilanteen toisin. En muuten voi tätä ymmärtää, että kuukausi on mennyt ja hän sanoutuu vihkimyksestään irti. Se on meille käsittämätön ja epälooginen asia, Hukari toteaa. Hukarin mukaan Tampereella on pidetty muutoinkin huolta, että vihittävät tekevät kaikkien kanssa yhteistyötä. Tämä on koskenut myös Kansanlähetyksen palvelukseen vihittyjä. Hukari katsoo, että tapahtunut tuo säröä myös kapitulin suhteisiin Kansanlähetykseen päin. Repo keskusteli Ollilaisen kanssa Piispa Matti Repo kertoo käyneensä tänään perjantaina pastori Vesa Ollilaisen kanssa ohjauskeskustelun. Keskustelua jatketaan myöhemmin keväällä. - Sen tarkoituksena oli tukea nuorta pappia hänen pappisidentiteettinsä kasvussa koko kirkon palveluksessa. Kävimme lävitse pappisvihkimyksen kaavan rukoukset ja lupaukset. Niihin yhtyminen on merkinnyt sitoutumista kirkon yhteiseen uskoon ja järjestykseen. - Virkaan vihitty pappi ei voi kieltäytyä jumalanpalvelusyhteydestä kirkon muiden pappien kanssa. Yhteisessä messussa palveleminen osoittaa, että erilainen näkemys ei estä yhteistyötä, hän jatkaa ja viittaa loppiaisen pappisvihkimykseen. Repo sanoo nyt hyvin selkeästi, että kapitulin vihkipäätöksiin ei koskaan sisälly minkäänlaisia erivapauksien myöntämisiä. - Sellainen olisi paitsi laillisesti, myös teologisesti mahdotonta. - Olennaista on, että pappi itse ymmärtää, mihin hän vihkimyksessään sitoutuu. Siksi ordinaatioon valmentamisessa sekä vihkiharjoituksessa käydään rukousten ja lupausten sisältö tarkoin läpi. Ne ilmaisevat kirkon yhteistä virkakäsitystä. Siksi vihkimyksen jälkeinen yhteydestä kieltäytyminen on teologisesti mahdotonta, sehän edellyttäisi omien rukoustensa ja lupaustensa kieltämistä. Yhteiseen vihkimykseen osallistuminen ei voi olla merkki osittaisesta antautumisesta, ”vastaantulemisesta”, vaan se on merkki siitä, ettei yhteydelle ole vakaumukseen perustuvaa estettä. Vesa Ollilainen totesi perjantai-iltana, ettei hän halua kommentoida julkisesti piispan kanssa käymäänsä keskustelua. Lue myös: Piispa Revon vihkimä pappi ei tee alttariyhteistyötä naisten kanssa Naisteologit: Revon ratkaisu piispainkokouksen hengen vastainen Repo hämmästelee vihkimyksen herättelemää mielipiteenvaihtoa Jolkkonen ja Ruokanen: Alttariyhteistyö pappisvihkimyksen ehto Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
Tampereen kapitulissa uskottiin, että Kansanlähetyksen palvelukseen papiksi loppiaisena vihitty Vesa Ollilainen toimii myös muutoin kuin pappisvihkimyksessä yhteistyössä naispappien kanssa.
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
"Virkaan vihitty pappi ei voi kieltäytyä jumalanpalvelusyhteydestä kirkon muiden pappien kanssa ... kapitulin vihkipäätöksiin ei koskaan sisälly minkäänlaisia erivapauksien myöntämisiä. Sellainen olisi paitsi laillisesti, myös teologisesti mahdotonta."
Eli Ollilainen joko suostuu yhteistyöhön sellaisen tullessa ajankohtaiseksi tai menettää kieltäytyessään pappisoikeutensa kirkossa väliaikaisesti tai pysyvästi.
Taitaa kuitenkin olla paljon isompi haitta kristikunnalle ja Suomen kirkolle siitä, että on leipäpappeja ja ei-raamatullisesti opettavia pappeja kuin siitä, että on pappeja, jotka opettavat oikein, mutta eivät halua alttariyhteistyöhön naispapin kanssa. Siis jos halutaan pitää rimaa korkealla papin toimen osalta, karsintaa kuuluisi tehdä järkevästä kohtaa ja loogisesti eikä typerästi.
Tulisiko kaikki lupaukset ottaa kirjallisina?
Näin ollen piispa Repo toimii kyllä miehekkäästi, kun haluaa neuvotella kaverin kanssa. Vaikka mitään muutahan piispa ei sitten voikaan järjestöpapille.
Samoin on aivan käsittämätöntä odottaa ja laiminlyödä vaalien perusohjeistusta, kuten parissa aiemmassa uutisessa kerrottiin. Ja sitten jälkikäteen todeta, että antaa olla ...
Toisaalta pidän kapitulin menettelyä hyvänä ja oikeana. Näin se suhtautuu vakavasti siihen, mitä tämän asian tiimoilta on kirkossa mm. piispojen kollegiossa sovittu.
Mitä sääntöjä nyt on rikottu?
Liisa Sorsa: "Jos joku kutsuu vieraaksi avustamaan messuun pastorin, on sulaa typeryyttä tältä pastorilta sanella yhteistyön ehtoja ja kieltäytyä alttaripalvelusta seurakunnan oman pastorin kanssa."
Onko tässä tapauksessa siis käynyt näin?