|
To 23. Helmikuuta 2012
|
|
Piispaehdokkaat: Milloin Raamattua käytetään oikein? Jan Ahonen
27.01.2012 18:10
Kirkkoherra, TM Jaana Marjanen: - Raamattua käytetään oikein, kun se saa ajaa Kristusta, niin kuin Luther opetti. Kristuksen vapauttava armo ei pääse oikeuksiinsa, jos Raamattua käytetään lyömäaseena. Silti Raamatussa ilmoitettu laki koskee myös kristittyjä. Kristus tuli täyttämään lain. Raamattua tulee tutkia tieteen keinoin esimerkiksi sen ymmärtämiseksi, mikä on aikaan sidottua ja mikä ei. Piispainkokouksen sihteeri, TT Jari Jolkkonen: - Kun Raamattua luetaan Kristuksen läpi. Jeesuksen sanat ja teot ovat kuin nuottiavain, joka antaa oikean sävellajin ja auttaa kuulemaan Raamatun pelastussanomaa. Raamattua käytetään oikein, kun laki ja evankeliumi erotetaan toisistaan. Toki Raamattua pitää myös tutkia tieteellisesti, kunhan ymmärretään tieteellisen metodin rajat. Dogmatiikan professori, TT Miikka Ruokanen: - Kun Raamattua luetaan omaksi hartaudeksi, jolloin ihminen käy vuoropuhelua Jumalan kanssa. Toinen oikean käytön paikka on jumalanpalvelus, missä tekstejä luetaan ja niistä saarnataan. Kolmanneksi Raamattua tutkitaan yliopistoissa tieteellisesti. Neljänneksi oikeaa käyttöä edustaa selittävä käyttö, raamattuteologia. Viimeinen näistä on sekä yliopiston että kirkon tehtävä. Teologian tohtori, tutkija Pauliina Kainulainen: - Raamattua käytetään oikein silloin, kun ihminen kyselee sen äärellä, mitä Raamatun Jumala puhuu minulle tänään. Silloin Raamattu saa välittää Jumalan rakastavan ja pelastavan sanoman. Raamatun mukaan pelastus vaikuttaa tässä ja tulevassa elämässä yksilöiden, ihmisyhteisöjen ja koko luomakunnan kohdalla. Kirkkoherra, TT Tapani Nuutinen: - Raamattua käytetään oikein, kun luetaan kokonaisuuksia rukoillen ja etsien Jumalan puhuttelua ja rohkaisua. Raamattua pitäisi aina tulkita Kristuksesta käsin. Hiippakuntadekaani, TT Sakari Häkkinen: - Raamattua käytetään oikein silloin, kun väsynyt saa siitä voimia, ahdistunut toivoa ja murheellinen iloa. Tutkimus auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen syntyhistoriaa, mutta vasta hengellisessä tulkinnassa Raamatusta tulee elävä. Lue Kotimaa-lehdestä lisää kandidaattien näkemyksiä Raamatusta. He vastaavat muun muassa kysymykseen uskovatko he, että Vanha testamentti julistaa Kristusta? Lehdestä näet myös, keitä äänioikeutettuja kannattajia on jo ryhmittäytynyt kunkin kuuden ehdokkaan taakse. Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinen    Viikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |
Kotimaa-lehti kysyi kaikilta Kuopion piispaehdokkailta Raamatusta. Näin he vastasivat kysymykseen: Milloin kristinuskon pyhää kirjaa käytetään oikein?:
| Hietalahdenranta 13 PL 279, 00181 HELSINKI Puhelinvaihde 0207 54 2000 |
Sähköpostit:
etunimi.sukunimi@kotimaa.fi |
Yhteystiedot Käyttöehdot Rekisteriseloste |
© Kotimaa 2012 |
Se miten hän lukemaansa sitten tulkitsee onkin juttu, jota kellään ei ole oikeutta määrätä.
Absoluuttisen varmaa oikeata tulkintaa kun ei ole kenelläkän, ei ede oppineimmilla heprealaisilla kielititeilijöillä tai historioitsijoilla.
Piispaehdokkailta pitäisi kysellä sellaisia, joihin ei pääse vastaamaan lurittamalla virallista liirumlaarumia. Mitä nämä nyt oikeesti kertovat vastaajistaan?
Minulle tällä oli ainakin uutisarvoa. Arvostan kaikkia vastauksia, erityisesti Kainulaisen ja Häkkisen ajatuksia.
Mutta olisikohan niin, että piispanvaalista tulee väistämättä liirumlaarumin lurittamista ja strategista ehkä provoilua, kun siitä on tehty itse itsensä myymiskilpailu?
Taidan vähän kaivata sitä todella vanhaa käytäntöä, että piispoiksi valitaan niitä, jotka eivät edes halua piispoiksi.
Kirkkoisä Augustinuksen oppi-isä kirkkoisä Ambrosius lienee tunnetuin ääriesimerkki.
Ambrosiuksella ei ollut edes mitään teologista koulutusta ennen Milanon piispaksi valitsemista. Ja silti hänestä tuli yksi kirkon kaikkien aikojen merkittävimmistä ja vahvimmista piispoista. Hän oli jopa Rooman piispaa vahvempi kirkon puolustaja keisarin valtaa vastaan.
Mitä haastavaa tai rohkeaa Häkkinen sanoi?
Ketkä ovat kateederilla?