Etusivu Uutiset Kulttuuri Kopimismi oli aluksi parodia uskonnosta  

Kopimismi oli aluksi parodia uskonnosta

Kopimismi205Kopimismi eli nettikopioiminen on Ruotsissa virallinen uskonto. Alun perin se oli parodia uskonnosta, kertoo hämmennystä herättäneen hengenliikkeen puhemies ruotsalainen Gustav Nipe Kyrkpressenin haastattelussa. Kopimismi laajentaa myös uskonnon käsitettä.

– Alussa oli kyse ehkä parodiasta, mutta sitten homma kehittyi vakavammiksi, kun huomasimme että ajatuksessa oli mielenkiintoista sisältöä, sanoo Det Missionerande Kopimistsamfundetin jäsen Gustav Nipe.

Kopimismin kannattajat uskovat, että kopioiminen on perusta inhimilliselle olemassaololle. Kopioituminen tapahtuu jokaisessa ihmisessä kun solut jakautuvat. Vastaavasti jokainen uusi idea on kopio tai ”remixaus” vanhoista ideoista.

Gustav Nipe myöntää, että ajatuksessa hakea kopimismille uskonnon statusta oli myös uteliaisuutta testata uskonnon käsitettä.

Kyrkpressenin haastattelema Åbo Akademin uskontotieteen professori Nils G. Holm uskoo, että tulevaisuudessa uskontojen kirjo laajentaa uskonnon käsitettä.

– Pyhyyden käsitteestä on viimeisen 20 vuoden aikana tullut jokapäiväinen kulutustavara. Uskontoa voi verrata johonkin kiinnostavaan ja tunteita herättävään. USA:ssa on jopa ateistikirkko.

Holm pitää kopimismin tunnustamista uskonnoksi kummallisena.

– Uskonnolla tulee olla kunnollinen mytologia ja tietty näkemys yliluonnollisesta. Lisäksi sillä tulee olla vakiintuneet rituaalit. Luulen, että kopimismin rekisteröijillä on ollut hieman pilke silmäkulmassa, he ovat halunneet laajentaa perinteistä käsitystä uskonnosta. Tämä kehitys voi hyvin tapahtua myös Suomessa, sillä olemme nähneet vasta jäävuoren huipun.

Jens Finnäsin kirjoittama juttu kopimismista luettavissa kokonaisuudessa 26.1. ilmestyneestä Kyrkpressenistä.

Keskustele (16)
Bror Osvald Nyman | 
29.1.2012 20:03:10
0
0
Voisko tuo "Lentävä spagettihirviö" sopia uskonnoksi? Tai vaikka tuo "Russellin teekannu"? Minusta niissä on kuitenkin vähän samoja piirteitä kuin kristinuskossa.
Ilmoita häirikköviesti
Mika Turunen | 
29.1.2012 20:45:09
0
0
Eikö niissä kaikissa mielikuvitususkonnoissa ole sama ongelma verrattuna kristinuskoon? Niiden kuvaamat jumalat ovat olemassa mielikuvituksessa mutta eivät todellisuudessa. Hieman samaan tapaan kuin yksisarvinen.

Ongelmana kristinuskossa on todistaminen. Siitä ei ole olemassa muita kuin aihetodisteita. Ne joko vakuuttavat tai sitten eivät. Spagettihirviö ja sen luominen taas on todennettavissa aivan normaalein tieteen menetelmin ja näin se on helposti osoitettavissa huijaukseksi.
Ilmoita häirikköviesti
Bror Osvald Nyman | 
29.1.2012 21:40:55
0
0
Mika, mutta eikö kristinuskokin ole osoitettavissa huijaukseksi tieteen menetelmin. Minusta on.
Ilmoita häirikköviesti
Martti Vaahtoranta | 
29.1.2012 21:54:50
0
0
Itse asiassa on varsin vahvoja, historiallisiin tosiasioihin perustuvia perusteita uskoa, että ensimmäisten kristittyjen kokemus Jeesuksen ruumiillisesta ylösnousemuksesta oli tosi. Ilman sitä on vaikea selittää kaikkea sitä, minkä lopputuloksena on nykyinen maailmanuskonto ja kulttuuria muovaava voima.
Ilmoita häirikköviesti
Seppo Heinola | 
29.1.2012 23:10:30
0
0
"...että ensimmäisten kristittyjen kokemus Jeesuksen ruumiillisesta ylösnousemuksesta oli tosi."

Näin varmaan on ollut. Mutta eri asia on se onko heidän vähäinen kokemuksensa hänen kuolemastaan ollut tosi.
Ilmoita häirikköviesti
Mika Turunen | 
29.1.2012 23:41:34
0
0
Seppo Heinola kirjoitti: "Näin varmaan on ollut. Mutta eri asia on se onko heidän vähäinen kokemuksensa hänen kuolemastaan ollut tosi."

Me emme voi tietää sitä aivan varmasti. On kuitenkin vahvempia syitä olettaa, että näin on tapahtunut kuin olettaa päin vastaista. Jos näin olettaisi niin pitäisi selittää lukuisia yksityiskohtia tapahtumattomiksi ja luoda aukoton teoria siitä mitä on tapahtunut - vaikutushistoria; kuten tiedät.

Vaikka meillä ei ole aukotonta tieteellistä näyttöä siitä mitä on tapahtunut niin silti sen ei tarvitse merkitä kuitenkaan sitä, että jäämme epäilyksen vangeiksi. Aina on mahdollisuus testata pitävätkö väitteet paikkansa. Mikäli toimimme näin niin silloin ei voi enää operoida tieteen työkaluin vaan on astuttava sen viitoittaman kehän ulkopuolelle. Tässä on syytä huomata se, että tiede operoi todennäköisyyksien ja mitattavien asioiden parissa. Tieteessä ei ole työkaluja, joiden avulla voisi testata pitääkö esim. Jeesuksen ylösnousemus paikkansa. Se jää todentamatta ja silloin on helppo vetäytyä epäilijän kuoreen pakoon Jeesuksen sanoja siitä kuka hän on ja mikä on hänen merkityksensä.

Jos kuitenkin toimimme toisin niin seurauksena saattaa olla positiivinen yllätys. Silloin epäilys väistyy ja Jumalan lahjoittama elämä saa sijan. Se ei kuitenkaan ole meidän omin voimin ammennettavissamme vaan työ on Jumalan. Vain hän voi murtaa epäilyksemme ja antaa toivon.
Ilmoita häirikköviesti
Kalle Kivi | 
30.1.2012 10:34:54
0
0
Tämä olisi loistava tilaisuus alkaa keskustelu kristinuskon todellisuuspohjasta tieteen määrittämässä todellisuudessa. Sen sijaan totean että kopimismin ajatus herättelee meitä arvioimaan sitä, mikä on keskeistä. Mikä on uskonnon tarkoitus? Mitä teemme rituaaleilla? Mikä tekee mytologiasta mytologian? Missä kulkee raja luonnollisen ja yliluonnollisen välillä?
Ilmoita häirikköviesti
Martti Vaahtoranta | 
30.1.2012 11:24:34
0
0
Edes Seppo Heinola ei olisi selvinnyt hengissä siitä, mitä Jeesukselle tehtiin. Ja ne kokemukset, joita opetuslapsilla oli kuolleista heränneestä Jeesuksesta, olivat toisenlaisia kuin kokemus kuolleista herätetystä Lasaruksesta. Jeesus oli "sama", mutta silti "toisenlainen", kuin ruoskittuna Pilatuksen pihalla ja ristin puussa riippuessaan.
Ilmoita häirikköviesti
Jaakko Paakkanen | 
30.1.2012 11:48:32
0
0
Ev.lut. kristinopin mukaan Kristuksen tunteminen on "elämän kallein asia". Kristityn näkökulmasta uskonto on siis jotain perustavaa ja luovuttamatonta elämässä. Samansuuntainen lienee perinteinen uskonnon määritelmä myös muissa valtauskonnoissa.

Kun maallinen lainsäädäntö avasi mahdollisuuden kuulua yhtaikaa useimpaan uskontokuntaan ja vapaasti erota niistä, se ehkä huomaamattaan teki pesäeron perinteiseen uskonnon määritelmään. Kopismin kaltaiset omituisuudet ovat vain luonnollinen seuraus tästä kehityksestä.
Ilmoita häirikköviesti
Mika Turunen | 
30.1.2012 12:49:47
0
0
Kopismihan toimii uskonnonvapauden suojissa. Se vetäytyy tekijänoikeusvastuusta vetoamalla uskontojen suojaan. Näin halutaan turvata laiton toiminta huijaamalla kaikkia. Toki on myös oikeutettua kopiointia mutta siitä ei ole kyse. Nyt kopistit haluavat toimia epäeettisesti ja samalla sumuttavat toisia vetoamalla uskontoon vain saadakseen suojan vääryydelleen.

Tällainen vetoaminen on kyllä ovelaa mutta se ei kuitenkaan tee kopioinnista uskontoa siinä mielessä millaiseksi se normaalisti mielletään. Uskonnossa tai uskonnoissahan etsitään yhteyttä tuonpuoleiseen ja uskotaan näkymättömään todellisuuteen. Siihen liittyvät myös käsitykset jumalista ja ihmisen kuolemattomasta sielusta.

Nämä piirteet puuttuvat kopismista vaikka siinä vedotaankin uskontojen näkyviin ilmentymiin. Kopismissa ovat mukana myytit ja riitit sekä uskontojen peruskertomukset. Ne eivät kuitenkaan yksinään riitä uskonnon määrittelyksi, kun huomioidaan mainitsemani muut määritelmät.

Kopismi onkin nähtävä vain ovelana huijauksena, jossa levitetään uskontojen nimissä savuverho laittomalle kopioinnille. Tämä menee helposti läpi, kun uskonnot tai uskonnollinen ajattelu ja toiminta eivät ole nykyisin ihmisille tuttuja. Kopistien toiminta onkin nähtävä silkkana huijauksena.
Ilmoita häirikköviesti
Voidaksesi kommentoida sinun tulee olla kirjautunut. Uutisten kommentointi vain omalla nimellä.

Selaa artikkeleita

Selaa arkistoa

Jaa uutinen

tilaakotimaa_bloggaa Tilaa Kotimaa kotiisi! Lähetä uutisvinkki Bloggaa sinäkin, se on helppoa!