
Helsingissä Narinkkatorilla kohoava Kampin kappeli on ollut maanantaista alkaen näkyvillä ilman sääsuojia. Kirkko Helsingissä lahjoittaa suurimman osan kappelin näköispeitteestä Helsingin päivähoidon designpääkaupunkihankkeen Ulkoleikki stadissa käyttöön.
Näköispeite toimitetaan Uusix-verstaalle, joka valmistaa peitteestä lapsille erilaisia leikkiin sopivia välineitä sen mukaan, mitä lapset Ulkoleikki stadissa -hankkeen myötä suunnittelevat.
Lue myös:
Tarja Jalli Kampin kappelin toiminnanjohtajaksi
Bujetti siinä on paisunut, ja rakennuttajien ego.
Kirkko pulittaa ruhtinaalliset 5.200€ vuodessa...
Sillä ei makseta edes nakkikiskan maksuja kaupungille.
Tässä veronmaksajia kupataan säälittä ja tyylittä!
"Pentti Miettinen kirjoitti (HS Mielipide 26.1.2012) Kamppiin avattavasta kristillisestä kappelista. Tila ei siis ole katsomuksellisesti tunnustukseton, vaikka siihen on kyseenalaisesti yhdistetty myös kaupungin sosiaalitoimen palveluja ja kaupunki tukee toimintaa alhaisella vuokralla ja maksamalla osan suntioiden palkasta. Kaupungin menettely hankkeessa on ongelmallinen ihmisten yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamisen näkökulmasta.
Tunnustuksettoman hiljentymistilan järjestäminen kauppa- ja kulttuurikeskukseen voisi olla hyvinkin perusteltua, onhan sellaisia myös lentokentillä ja sairaaloissa. Seurakunnilla kuitenkin jo on varsin monia kristillisiä tiloja. Niitä sanotaan kirkoiksi. Sen vuoksi kaupungin tulisi tukea mieluummin tunnustuksettomia kuin kristillisiä uusia hiljentymistiloja.
Kaupungin tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kohdella ihmisiä syrjimättömästi myös uskonnon ja omantunnonvapauden alueella. Etenkään kaupungin sosiaalipalvelujen yhdistäminen uskonnolliseen tilaan ei ole tässä valossa sopivaa. Julkisen palvelun tulisi olla katsomuksellisesti neutraalia. On myös aiheellista kysyä, miksi resurssipulasta kärsivän sosiaalitoimen uusia virkoja sijoitetaan juuri kristilliseen tilaan?
Helsinkiläisistä noin 40 prosenttia ei kuulu ev.lut. kirkkoon. Myös kaupungissa vierailevista suuri osa on uskonnottomia tai muunuskoisia. Myös vähemmistökatsomusten oikeudet tuli turvata tasa-arvoisessa maassa. Yhdenvertaisuusperiaatteeseen kuuluu positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus, mutta sen on tarkoitettu lähinnä heikommassa asemassa olevan vähemmistön oikeuksien vahvistamiseen, ei jo muutenkin etuoikeuksia nauttivan uskonnollisen tahon tukemiseen."