Etusivu Uutiset Kulttuuri Espoon piispanvihkimyksessä ei soiteta urkuja  

Espoon piispanvihkimyksessä ei soiteta urkuja

urut205Tapio Luoma vihitään Espoon hiippakunnan piispan virkaan Espoon Tuomiokirkossa 12. helmikuuta. Poikkeukselliseksi vihkimysmessun tekee se, ettei siellä soiteta lainkaan urkuja. Sen sijaan kirkossa kuullaan muun muassa kanteleen ääntä.

Syy urkumusiikin puuttumiseen on yksinkertainen: Espoon tuomiokirkossa ei ole helmikuussa urkuja, sillä uudet urut valmistuvat vasta toukokuussa.

Musiikista vastaa kanttori Petri Koivusalo, Espoon hiippakunnan kanttoreista koottu kamarikuoro sekä kuusihenkinen soitinyhtye (kolme kanteletta, viulu, klarinetti ja basso). Koivusalo on säveltänyt ja sovittanut musiikin tilaisuutta varten. Kuoro toimii veisuunjohtajana urkujen ja urkurin sijaan.

Vihkimyksen toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Avustajina toimivat piispat Kaarlo Kalliala, Björn Vikström, Andres Põder (Viron ev.lut kirkko), Gregor D. Duncan (Skotlannin anglikaaninen kirkko), Tuulikki Koivunen-Bylund (Ruotsin kirkko), Erling Pettersen (Norjan kirkko) ja Josaphat Shangala (Namibian kirkko). Tanskan kirkon edustus on vielä avoin.

Vihkimysmessu välitetään suorana YLE TV1:ssä ja YLE Radio 1:ssä.

Espoon hiippakunta on perustettu 2004. Sen ensimmäinen piispa Mikko Heikka jäi eläkkeelle 1.2.2012.

Keskustele (8)
Kalle Kivi | 
2.2.2012 09:55:26
0
0
Urut on hieno soitin ja usein helpoin ratkaisu hoitaa musiikit. Lisää tällaisia rohkeita ratkaisuja! (Muulloinkin kuin urkuremontin aikaan.) Upeaa!
Ilmoita häirikköviesti
Tuomo Hirvi | 
2.2.2012 10:08:45
0
0
Kalle Kivi, korvaani särähtää tuo "helppo ratkaisu". Musiikki ei koskaan ole helppo ratkaisu. Kirkkomusiikissa on kehittämisen ja monipuolistamisen varaa mutta toivonpa tosiaan, että nyt kunnioitetaan sitä mihin tämä musiikki on tehty. Paljon huonoa olen kuullut ja nähnyt.
Ilmoita häirikköviesti
Liisa Teräslahti | 
2.2.2012 10:40:41
0
0
Poikkeustilanteet tekevät hyvää luovuudelle myös musiikin toteutuksessa. Näiden hetkien oppia on hyvä pitää mielessä pitkin matkaa, myös seurakuntien (uusien kirkkojenkin) soitinhankintoja suunniteltaessa. Hyvin koulutettu urkuri/kanttorikuntamme on hienot soittimensa ansainnut, mutta olemme samalla myös suurten yksittäisten investointien vartijoina. Aika hulppeat työvälineet on käytössämme. Olisiko mahdollista osoittaa lähellekään sama rahasumma 'ihmisurkuihin', jolloin heräteltäisiin soittavat ja laulavat seurakuntalaiset nykyistä sitoutuneemmin seurakuntien musiikkielämän palvelukseen? Tällä hetekellä vapaaehtoisuuden periaate ei kukoista kaikkialla kovinkaan voimakkaasti.
Ilmoita häirikköviesti
Markku Virta | 
2.2.2012 10:42:24
0
0
Tasokas CD-soitin ei olisi kallis investointi. Urkumusiikkia löytyy paljon CD:ltä ja vaikka YouTubesta!
Ilmoita häirikköviesti
Liisa Teräslahti | 
2.2.2012 13:00:26
0
0
Kotiolot erikseen :) Mielestäni kaikkiin kirkkoihin ei tarvita konserttiurkuja, eikä suinkaan näin olekaan.
Ennakkoluulotonta arviointia tarvitaan, enkä tarkoita tällä sähköurkujen hankkimista. Onhan orkesteri- ja kuorotoiminnan kehittäminen myös musiikkityöstä vastaavien kanttorien asia. Olisi ihan mukavaa, jos tämä osa-alue saisi rahallista tukea nykyistä enemmän. Alueelliset erot ovat toki tässäkin asiassa suuret.
Ilmoita häirikköviesti
Tuomo Hirvi | 
2.2.2012 19:36:11
0
0
Liisa Teräslahti, en ole kanttori mutta kanttorin poika, jonka isä vihkiytyi kuoro ja seurakuntaorkesterityöhön täydellä sydämellään. Sen hedelmää kannan minä ja yritän herätellä ajatusta ihan oikeasta kirkkomuusikkokoulutuksesta nimenomaan, että opittaisiin käyttämään kaikkia soittimia tyyliin istuvasti. Meillä Ylivieskassa tämä toimii jo erinomaisesti ja tällä hetkellä kasaamme jousikvartettia, joka vihkiytyy seurakunnan työhön enemmän kuin perinteisesti. Itse olen lähes kokonaan siirtynyt näihin tehtäviin seurakunnan vapaaehtoisena ja kanttorit tässä lähiseudulla ovat ottaneet asiani erinomaisesti vastaan.
Silti urut ovat kirkon soitin ja nämä muut täydentävät.
Ilmoita häirikköviesti
Seppo Heinola | 
3.2.2012 15:10:16
0
0
Wiki: "Urkujen keksijäksi on mainittu Aleksandriassa 200-luvulla eaa. elänyt Ktesibios. Hänen hydraulos-nimisessä soittimessaan yhdistyivät ilmalla soivat pillit ja vesi.

Vesiurut olivat antiikin Kreikassa suosittu soitin. Niitä käytettiin myös Rooman valtakunnassa hoviseremonioissa ja amfiteattereissa. Eräs antiikin ajan parhaiten säilyneistä uruista on näytteillä Budapestissa Aquincumin museossa."

Vanha pakanallinen soitin.
Ilmoita häirikköviesti
Tuomo Hirvi | 
3.2.2012 18:24:15
0
0
Seppo Heinola, onhan sitä käytetty sirkuksessakin ja tanssiyhtyeet ovat kautta aikain käyttäneet urkuria mutta nämä nimenomaiset barokin ja rokokoon aikaiset urut ovat ennen kaikkea kirkolliseen käyttöön ihanteelliset.
Ilmoita häirikköviesti
Voidaksesi kommentoida sinun tulee olla kirjautunut. Uutisten kommentointi vain omalla nimellä.

Selaa artikkeleita

Selaa arkistoa

Jaa uutinen

tilaakotimaa_bloggaa Tilaa Kotimaa kotiisi! Lähetä uutisvinkki Bloggaa sinäkin, se on helppoa!