”Fundamentalismi ei ole saanut Suomessa jalansijaa”

Suomalaiset herätysliikkeet ovat syntyneet toisenlaisesta traditiosta kuin amerikkalainen fundamentalismi, katsoo Joensuussa järjestetyssä Jumala-symposiumissa puhunut dosentti Risto A. Ahonen.

- Maamme herätysliikkeiden kansainväliset vaikutteet ovat tulleet pääasiassa saksalaisesta teologiasta, pietismistä ja herrnhutilaisuudesta. Toki anglosaksilaisia vaikutteitakin on tullut myöhemmin melko paljon, mutta niissä ovat korostuneet kristillisen ylioppilasliikkeen, NMKY:n ja NNKY:n vaikutus, Ahonen sanoi.

Ahosen mukaan fundamentalistisen kristillisyyden on ollut vaikea saada maassamme tilaa. Luterilainen tunnustus ja kristillisyys on torjunut aina jyrkästi sen, että yhteiskuntaa ”hallittaisiin evankeliumilla”.

- Regimenttioppi on tehnyt selvän eron maallisen ja hengellisen vallan välille.

Suomessa on Ahosen mielestä paljon konservatiivista kristillisyyttä, mutta vähän fundamentalistista uskonnollisuutta. Esimerkiksi pietismillä ja on joitakin liittymäkohtia fundamentalismiin, mutta Ahosen mukaan ne nousevat eri pohjalta kuin fundamentalismi.

Hänen mielestään käsite fundamentalismi on kärsinyt inflaation.

- Siitä on tullut poleeminen käsite, joka ihmisten tajunnassa viittaa joihinkin meille etäisiin omituisiin ihmisiin. Heitä meidän tulee kavahtaa. Tämänkaltainen sanankäyttö ei ole täälläkään vierasta. Siitä ei ole pitkä aika, kun opiskelijamaailmassa väki jaettiin joko ”edistyksellisiin” tai ”taantumuksellisiin”. Kovin helposti se leimaaminen tapahtui. Fundamentalismista on nyt tullut uusi lyömäase ja usein myös kirosana, joka kertoo jostakin pahasta.

Ahonen puhui keskiviikkona Karjalan teologisen seuran, Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien Joensuussa järjestämässä Jumala-symposiumissa.

Tweet

Keskustele (3)

Sakari Meinilä | 

23.2.2012 06:17:29

0

0

Tässä pyritään ilmeisesti puolustamaan suomalaista herätysliikeväkeä ja heidän raamattunäkemystään fundamentalismisyytöksiltä idealla "eihän Suomessa edes ole fundamentalismia". Tavoite on tietysti sinänsä hyvä.

Toisaalta etäisyydenotto voi toimia f-sanan moniselitteisyydestä johtuen myös etäisyydenottona oikeisiin asioihin, kuten Jeesuksen ylösnousemukseen ja Raamatun luotettavuuteen.

Olen käsitellyt asiaa täällä:

http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=483&id=14697

ja täällä:

http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=483&id=19394

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Vesa Siltala | 

23.2.2012 10:17:30

0

0

Itselleni on tullut mieleen sama 70-luvun retorinen polarisaatio, jako "esityksellisiin" ja "taantumuksellisiin", kun miettii fundis sanan nykyistä käyttöä. Sanat ovat vallankäytön välineitä.

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Matti Perälä | 

23.2.2012 12:29:41

0

0

Risto sanoi esitelmässään, että elämme maailmanhistoriallisen muutoksen keskellä. Valtaan ja länsimaiseen kulttuuriin ja politiikkaan kytkeytyvä usko jää väistyvän kulttuurin edustajaksi. Se usko, jota vietiin siirtomaapolitiikan mukana Afrikkaan ja Aasiaan palaa nyt takaisin. Risto sanoi jotenkin siihen tapaan, että usko ja uskonto ovat väkevä voima. Usko on uudistava voima, joka leviää nyt enemmän kansanliikkeiden kuin valtakoneiston suojassa. Kiitos esitelmistä!

Ilmoita häirikköviesti

Lähetä minulle kopio tähän sähköpostiosoitteeseen.

Voidaksesi kommentoida sinun tulee olla kirjautunut. Uutisten kommentointi vain omalla nimellä.