Vasemmistoliitto ja Vihreät luopuisivat nykymuotoisesta uskonnonopetuksesta Simo Alastalo
28.01.2011 10:00
Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset, Rkp ja Kristillisdemokraatit säilyttäisivät uskonnonopetuksen nykymuotoisena. Asia selviää Kotimaa24:n ja Kotimaa-lehden puoluekyselystä. Kahdeksasta puolueesta ainoastaan Vihreät ja Vasemmistoliitto korvaisivat uskonnon kaikille yhteisellä katsomusaineella tai neutraalilla yhteiskuntatiedolla. Vihreiden mukaan uskonnonopetus jakaa nykymuodossaan turhaan oppilaita eri ryhmiin. - Kaikki oppilaat tarvitsevat tietoja eri uskonnoista, niiden historiasta ja merkityksestä maailmankuvan rakentajina. Lasten ja nuorten on hyvä käydä vuoropuhelua koulussa myös eri tavalla ajattelevien kanssa, Vihreät toteavat vastauksessaan kysymykseen pitäisikö uskonnonopetus säilyttää nykymuotoisena vai muuttaa katsomuksellisesti neutraaliksi uskontotiedoksi. Vihreiden mukaan yhteinen opetus tulisi kouluille myös edullisemmaksi kuin useiden katsomuksen mukaan eriytettyjen opetusryhmien ylläpitäminen. Sosialidemokraatit olisi valmis selvittämään voisiko eri uskontokunnille suunnatun opetuksen korvata uskontotiedon opetuksella. Sdp:n mukaan oppilaan huoltajalla tulisi myös olla mahdollisuus valita uskonto tai elämänkatsomustieto siitä riippumatta mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai on kuulumatta. Vihreät myös vähentäisi uskonnon tuntimääriä nykyisestä ja Vasemmistoliitto olisi tarvittaessa valmis siirtämään tunteja taito- ja taideaineisiin. Myös Kokoomus ja Sdp tunnistavat paineen vähentää uskonnonopetuksen tuntimääriä. - Määrää ei kasvateta, paine on pikemminkin toiseen suuntaan. Sen sijaan yhteiskunnallisia valmiuksia antavan opetuksen määrää on lisättävä, Sdp toteaa vastauksessaan. Kokoomus ei pidä uskonnon tuntimäärien vähentämistä itseisarvona, mutta on valmis keskustelemaan siitä miten eri oppiaineet jaotellaan seuraavassa tuntijaossa. Keskusta, Perussuomalaiset, Rkp ja Kristillisdemokraatit säilyttäisivät tuntimäärän nykyisellään. Puolueista ainoastaan Vasemmistoliitto näkisi koulun mieluummin kaikilta osin uskonnollisesti neutraalina. Rkp:n mukaan koulu on neutraali jo nykyisellään. - Koulu ei ota subjektiivista kantaa siihen, mikä uskonto on oikea tai väärä, parempi tai huonompi ja koulu antaa sekä uskontokuntien mukaista opetusta, että uskonnollisesti neutraalia opetusta uskonnoista, Rkp toteaa. Selaa artikkeleitaSelaa arkistoaJaa uutinenViikon luetuimmat
Kuukauden luetuimmat
Tuoreimmat uutiset
|
Kirjaudu |



Sdp on aivan ulalla puhuessaan yhteiskunnallisia valmiuksia antavan opetuksen määrän lisäämisestä. Sitähän juuri laadukas uskonnon opetus olisi.
Esimerkkinä voin kertoa entisen pääministeri Lipposen tietämättömyyden Espanjassa, kun hän ei ymmärtänyt mitä Espanjan päämisteri tarkoitti puhuessaan Akvinolaisen subsidiariteettiperiaatteesta. Lipponen joutui kyselemään toimittajilta, mistä on kyse.
Tuntuu, että nyt on muodikasta vastustaa uskonnon opetusta. Huolestuttavaa on , että meidän poliitikot vastaavat kysymykseen mutu-pohjalta ilman, että vastaus perustuu tietoon.
On muistettava, ettei katsomusopetus, kuten ei mikään mukaan opetus, ole koskaan neutraalia. Aina on taustalla jokin näkemys/aate/ideologia, josta käsin opetusta annetaan. "Neutraalissa" katsomusopetuksessa oppilaisiin ollaan kuitenkin iskostamassa tätä taustaideologiaa ns. piilo-opetussuunnitelman kautta. Tässä se olisi se, että oppilaille opetettaisiin se suhtautumistapa, miten katsomuksiin täytyisi suhtautua.
On se kumma, ettei se yksinkertainen asia mene jakeluun, että vasta kun tunnet ja kunnioitat omia juuriasi jne, voit kunnioittaa myös toisen. Tulee olemaan ja on jo kallista leikkiä tämä juurten ja kristillisten arvojen/uskon alasajo lasten ja nuorten elämässä. Paitsi että se on kaukana leikistä.
Oman uskonnon tunteminen ei ole este rikkaalle vuorovaikutteiselle kanssakäymiselle toista uskontoa edustavan kanssa. Se ei ole este vaan edellytys.
Vanhempien esilletulo? Jos vanhempien sitoutumiseen luotettaisiin, mahtaisiko tunnustuksellisen opetuksen poistuminen alunperinkään olla mikään paniikkinappi? Valtiollista liukuhihnaa tarvitaan enemmän kuin koskaan.
"Oman uskonnon tunteminen ei ole este rikkaalle vuorovaikutteiselle kanssakäymiselle toista uskontoa edustavan kanssa." Onpa hieno mietelause, ja hieno nimi katsomukselliselle segregaatiolle koulussa -- "oman uskonnon tunteminen". Kantava idea on siis katsomusten vuorovaikutuksen edistäminen. Samalla logiikalla historianopetus nationalisminappi kaakossa, ja mamut eri karsinassa, tekisi meistä letkeämpiä turisteja ja ennakkoluulottomampia natiiveja.
Tämä on varpisti suosikkiaiheeni. Se tuottaa eräät herkullisimmista rationalisoinneista näillä kulmilla.
Kohta on vaalit ja niissä äänestävät ihmiset, joilla ei ole juurikaan käsitystä siitä, mihin hommaan he valitsevat ja keitä. Miksi? Siksi, että uskonnonopetuksen määrä peruskoulussa ylittää moninkertaisesti yhteiskuntaopin oppimäärän. Siksi, että historiaa opiskellaan liian vähän. Nykyisessä peruskoulussa opiskellaan vähintään 11 vuosiviikkotuntia uskontoa, kun historiaa opiskellaan 8 vuosiviikkotuntia ja yhteiskuntaoppia 2.
Reiluuden nimessä on muistettava, että kyllä peruskoulun luterilainen katsomusopetus sivistää filosofisestikin. Yhdeksännen luokan viimeisenä asiana pohditaan ripaus epistemologiaa. Lisäksi ev. lut. uskonnonopetuksen eräänä tärkeimpänä virallisena tavoitteena on katsomusten kohtaaminen! Se mainitaan jo 1. luokalla. Tätä kohtaamista sitten tapahtuu esim. futiskentällä.
Uskonnon kirjasta löytyi kohta jossa kristinusko rinnastetaan täysin idän-uskontoihin. Uskonnon kokeet näyttivä paremminki historiankokeilta.