Johannes Ijäs
07.02.2012 11:33
Ranskan presidenttipörssin kärki, sosialistien Francois Holland naulaisi kirkon ja valtion eron perustuslakiin. Hänen mukaansa tämä vahvistaisi Ranskan sekulaaria imagoa.
Ranskassa kirkon ja valtion ero on toteutettu vuoden 1905 lailla. Alueellisia poikkeuksia kuitenkin on. Elsassin eikä Moselin alueisiin laki ei esimerkiksi päde. Nämä alueet liitettiin Ranskaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Näillä alueilla esimerkiksi pappien palkkoja maksetaan julkisista rahastoista.
Hollanden ehdotuksessa alueelliset eroavaisuudet otetaan huomioon, mutta varsinaista ratkaisua niihin ei anneta, kertoo ENI-uutistoimisto.
Presidentti Nicolas Sarkozy pelkää Hollanden idean rikkovan yhteiskunnassa kirkon ja valtion suhteista vallitsevaa yhteisymmärrystä.
Kirkkojen edustajat ovat esittäneet arvioitaan, miten perustuslakimuutos vaikuttaisi kirkkojen asemaan. Kaikki tuntuu kuitenkin olevan aika lailla hämärän peitossa. On muun muassa kyselty, miten kävisi historiallisten kirkkojen ylläpitämisen, jota on toteutettu valtion rahoilla.
Ranskassa kirkoille tarjotaan joitakin verohelpotuksia.
Ranskan valtion sekulaarius on jo mainittu perustuslain esipuheessa.
Ranskassa käydään presidentinvaalit keväällä.
(Kuva: Wikipedia/Charles Hendelus)
Minäkään en katso, että uskonasiat kuuluisivat uskonnollisen ytimensä puolesta politiikkaan, mutta onhan oltava tilaa laajalle katsomus- ja arvokeskustelulle osittain politiikkaankin liittyen. Ei demokraattinen valtiollinen politiikka voi olla täysin erillään mistään laajasti kannatetuista katsomuksista (kuten esimerkiksi Amartya Sen on myöntänyt, vaikka onkin vastustanut päättäväisesti esim. suoraviivaista hindunationalismia Intiassa).
Kunkin uskontokunnan kuuluisi ktse kouluttaa paimenensa.