28 kirkolliskokouksen edustajaa vastaa: Avasimmeko tulpan joltain, joka on kalvanut pitkään piilossa?

Liperit

Naispappeuden vastustajille lisää elintilaa kirkossa vaatinut 28 kirkolliskokousedustajan ja kuuden papin allekirjoittama kirje on herättänyt laajan keskustelun. Yksi kirjeen allekirjoittajista, ylivieskalainen kirkolliskokousedustaja Mikko Himanka, on lähettänyt Kotimaalle keskustelua kommentoivan vastauksen kaikkien allekirjoittajien puolesta.

Himanka painottaa, että allekirjoittajien tarkoitus oli keskittyä vain seurakuntien alueilla toimivien itsenäisten messuyhteisöjen asemaan kirkossa, ei siihen, että naispuolisten pappien asemaan kirkossa yleisesti haluttaisiin muutoksia.

"Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että kirkossamme on yhteisöjä, jotka eivät tunnusta naisten pappeutta, ja sitä ei voi kieltää tai kriminalisoida niin kauan, kun uskonnon- ja kokoontumisvapaus on voimassa", vastuksessa todetaan.

Allekirjoittajat ovat myös hämmästelleet kirjeensä synnyttämää kohua.

"Sisälukutaito on vaativa laji. Kun ankarin tunnereaktio laantuu, suosittelemmekin lukemaan kirjeemme vielä kerran ajatuksen kanssa. Haluamme muistuttaa, että tätä kirjettä ei ole ensi sijassa osoitettu suurelle yleisölle vaan piispoille", Himanka kirjoittaa.

***

Vastine kirjeemme herättämään keskusteluun:

Olemme seuranneet ymmällämme sitä keskustelua, jota piispoille lähettämämme kirje on julkisuudessa herättänyt. Tuntuu hämmentävältä, että varsin vähän on puututtu konkreettisiin asioihin kirjeessämme, mutta sitäkin enemmän on kirjoitettu isoin kirjaimin asioista, joita kirjeemme ei käsittele ollenkaan. Ilmassa on enemmän tuohtumusta kuin konkreettisia asioita, joista voisi edes keskustella. Avasimmeko tulpan joltain, joka on kalvanut liian pitkään piilossa?

Sisälukutaito on vaativa laji. Kun ankarin tunnereaktio laantuu, suosittelemmekin lukemaan kirjeemme vielä kerran ajatuksen kanssa. Haluamme muistuttaa, että tätä kirjettä ei ole ensi sijassa osoitettu suurelle yleisölle vaan piispoille. Tahdoimme kuitenkin toimia avoimesti, josta syystä myös tämän kirjeen julkaisimme.

Käyty keskustelu antaa ymmärtää, että moniäänisessä kirkossamme on asioita, joista ei saisi puhua. Me kuitenkin katsomme, että myös kirjeemme käsittelemistä kysymyksistä on voitava keskustella asiallisesti ja kohteliaasti. Juuri näin olemme tahtoneet itse toimia, ja toivomme muilta keskustelijoilta sitä samaa. Esiin nostamamme ongelmat eivät poistu unohtamalla tai keskustelua kieltämällä.

Tulkoon nyt vielä kerran teroitetuksi, että me emme ehdota yhdenkään kirkossa tehdyn päätöksen kumoamista, eikä kirjeemme liity kirkkomme palkkalistalla olevien pappien työhön. Koko huomiomme keskittyy vain seurakuntien alueilla toimivien itsenäisten messuyhteisöjen asemaan kirkossamme. Tilan antaminen niille ei aiheuta kaltevan pinnan vaaraa, siitä pitää huolen seurakuntien ohjeistus ja lain kirjain.

Olemme kipeän tietoisia kaikesta siitä asiattomasta kohtelusta, syrjimisestä ja mitätöimisestä, jota naispappeuden 30 vuoden historia sisältää, emmekä ole halunneet sanallakaan puolustella tai tehdä tyhjäksi koettuja asioita. Toisaalta emme halua, että historia toistaa itseään käänteisessä mielessä. Toivomme, että pahaa ei maksettaisi pahalla, vaan kirkossamme voitaisiin kunnioittaa myös toisin ajattelevia puolin ja toisin.

Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että kirkossamme on yhteisöjä, jotka eivät tunnusta naisten pappeutta, ja sitä ei voi kieltää tai kriminalisoida niin kauan, kun uskonnon- ja kokoontumisvapaus on voimassa. Ei sovi unohtaa, että nämä yhteisöt edustavat näkemystä, jolla on edelleen vahva asema globaalissa kirkkoperheessä, mutta myös takanaan virallinen status kirkossamme. Siksi sitä ei sovi pitää harhaoppisena saati tuomita rikollisena, koska silloin loukkaisimme samalla toisten kirkkojen kristittyjä. Vaikka kirkkomme on sitoutunut vain yhteen pappeuteen, joka ei katso sukupuoleen, väistämättömiin yhteensopivuusongelmiin tulee etsiä kestävä ratkaisu sen sijaan, että toisin ajattelevat pyrittäisiin juurimaan kirkostamme pois.

Jo kirjeessämme toteamme, että tämä edellyttää myös vanhaan virkakysymykseen sitoutuneilta yhteisöiltä haastavaa sisäistä prosessia, joka toivottavasti antaisi riittävät eväät toimiviin ratkaisuihin niin tilakysymyksiin kuin pappien vihkimisiinkin. Olemme nimenomaisesti välttäneet puhumasta erillisvihkimyksistä, emmekä ylipäänsä pidä soveliaana ruveta neuvomaan tässä asiassa piispoja, joiden harkintavallassa koko kysymys on. Toteamme vain uskovamme, että yhteistyöllä ratkaisumallit on mahdollista löytää.

Meillä ei ole keinoja eikä tahtoakaan hillitä aiheesta syntynyttä keskustelua. Toivomme vain, että kirjoittamisessa pyrittäisiin etenemään keskinäisen kunnioituksen hengessä.

Allekirjoittajien puolesta

Mikko Himanka

***

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös

Kirje piispoille: Kirkolliskokouksen 28 edustajaa vaatii naispappeuden vastustajille lisää elintilaa kirkossa

"Isku vyön alle" – Pappisnaiset kertovat, miltä tuntuu, kun naispappeuden vastustajille vaaditaan tukea

Piispoilta pyydetään tukea naispappeuden vastustajille – Arkkipiispa: Olemme saaneet kirjeen ja perehdymme siihen

Mielipide: En tee alttariyhteistyötä naispappeja vastustavien miespappien kanssa

Lapuan kirkkovaltuuston puheenjohtaja jää pois pappien siunaamisesta – syynä kirje piispoille

"Olen kuullut, että kastamani lapset menevät helvettiin" – 41 pappisnaista vaatii piispoilta tukea

58 kommenttia

  • Ehkä olisi aika jo herätä unesta, joka sisältää pakotuselementin. Ihmisiä voidaan palkita siitä ja piiskata tästä. Eikö kenenkään mieleen ole tullut vanha sanonta: Ei tupata, kun ei tykätä. Jokainen uskoo tavallaan eikä sitä voida ohjata kovinkäaan paljoa “viranomais” määräyksillä. Joku äänestää kynällä ja joku jaloilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Korhonen sanoo:

      Minä äänestin tietokoneen näppäimistöllä: eroakirkosta.fi

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Hyvä Pentti. Nyt kun vielä Johanna ja Sarikin äänestäisivät. Niin teillä olisi säästyneitä varoja omaan toimintaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Kyllä minun mielestäni ihmisiä voidaan ja pitääkin tarvittaessa jopa pakottaa ( esim sanktioilla) olemaan syrjimättä tai kohtelematta kaltoin muita ihmisiä sellaisten ominaisuuksien perusteella joihin he eivät voi itse mitenkään vaikuttaa kuten vaikkapa vammaisuus, ihonväri, sukupuoli jne

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Toistan jo aiemmin kirjoittamani neljä teesiä:

    Asia 1. Meidän kirkkomme on hyväksynyt naisten ordinaation. Tämä asia on sillä selvä. Ne jotka eivät pidä kirkkoamme tämän ratkaisun vuoksi oikeana kirkkona, ovat tehneet asiassa oman johtopäätöksensä.

    Asia 2. Kirkossamme ei katsota harhaopiksi kantaa, jonka mukaan ordinaatio tulisi varata yksinomaan miehiin. Tällä kannalla olevien suojaksi annettiin aikanaan myös kirkolliskokouksen ponsi. Kirkkomme hyväksyy kontekstin, jossa pitäydytään ordinoimaan pappisvirkaan vain miehiä. Kirkkomme omassa kontekstissa kaikki pappisvirassa olevat ovat kuitenkin oikeita pappeja.

    Asia 3. Kontekstissa, jossa torjutaan naisten ordinaatio, on oikein edellyttää jumalanpalvelukseen liturgin olevan mies. Kontekstin ratkaisee jumalanpalvelusseurakunta, ei liturgi itse.

    Asia 4. Konteksissa, jossa pappisvirka on riippumaton sukupuolesta, ei yksittäinen pappi voi edellyttää asian suhteen erityisjärjestelyjä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Lisään vielä viidennen teesin:

      Asia 5. Järjestelyt, jotka edellyttävät henkilön sukupuolensa taikka muun henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi väistyvän omista virkatehtävistään omalla virkapaikallaan, ovat yksiselitteisesti syrjiviä. Järjestelyt, joissa kuka tahansa ei voi ryhtyä virkatoimiin toisen virkapaikalla eivät ole syrjiviä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka, loistavat teesit. Lisään kuitenkin yhden teologisen eli 6) Näkemys, jonka mukaan pappisnaisen virka ei ole oikea eivätkä siten hänen toimittamat sakramentit ole oikeat, on kirkkomme päätösten pohjalta väärä ja kirkon ykseyttä hajottava.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Toivo, teesisi on sikäli ongelmallinen, ette se sitoo sakramentin pätevyyden viran pätevyyteen. Tämä ei kuitenkaan ole Lutherin opetuksen mukaista. Sakramentin pätevyys ei riipu siitä, onko sitä toimittavan papin pappisvihkimys toimitettu oikein tai väärin. Luterilaisen kirkon järjestys toki sitoo sakramenttien toimittamisen pappisvirkaan, tunnustuskirjat viittaavat asianmukaiseen kutsuun.

      On siis yksi asia väittää, että kutsu virkaan on väärä ja kokonaan toinen asia väittää, että toimitettu ehtoollinen olisi pelkkää leipää ja viiniä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka, Ratkaisuni oli tietoinen. Se johtuu siitä, että ns. naispappeuden vastustajat ja “väistäjät” toimivat tämän logiikan mukaisesti: Virka ei ole pätevä joten siinä virassa toimitetut sakramentit eivät ole päteviä. En tuossa lausu vihkimyksestä mitään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Mainitsemasi logiikka ei päde yleisesti kirkkomme herätysliikkeiden piirissä. Niinpä se ei päde myöskään niiden puitteissa kokoontuviin jumalanpalvelusyhteisöihin. Yhteisöjen aktiiveista valtaosa ei lukeudu itse ns. väistäjiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka, kyllä se tietääkseni pätee isoon osan Sleyn ja Kansanlähestyksen “väistäjiä”. Ja LHPK:n piirissä se on enemmänkin sääntö tai pätee siellä täysin. Mutta ei tästä enempää. Tämä on kuitenkin suurin kipukohta. Ei väistäjillä olisi tarvetta väistää, jos pappisnaiset ja naisten vihkiminen ei olisi heistä harhaoppi tai väärin, josta seuraa taas ettei harhaan voi olla osallinen ja edelleen että harhan piiriin joutuneiden sakramentit eivät ole päteviä. Siis heidän ajattelun mukaan näin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Sley:n johto varmistaa työntekijöiden rekrytoinnissa , että tuleva työntekijä ei toimi naispappien kanssa. Tämä on firman strategia. Näin ollen kukaan Sley:n työntekijä ei toimi yhteistyössä naispappien kanssa. Linja on myös kiristynyt vuosien varrella ja sanan-saattaja lehden tapahtumakalenterista siivotaan pois sellaiset tilaisuudet joissa mahdollisesti esiintyisi seurakunnan naispastori.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      LHPK väki on jo tehnyt omat ratkaisunsa, eikä Suomen evlut kirkon sisäistä kysymystä ratkaista sieltä käsin saneilluin ehdoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka T Väänänen sanoo:

      Toivo Loikkanen, kirjoitit

      “ns. naispappeuden vastustajat ja “väistäjät” toimivat tämän logiikan mukaisesti: Virka ei ole pätevä joten siinä virassa toimitetut sakramentit eivät ole päteviä.”

      “Ja LHPK:n piirissä se on enemmänkin sääntö tai pätee siellä täysin. Mutta ei tästä enempää. Tämä on kuitenkin suurin kipukohta. Ei väistäjillä olisi tarvetta väistää, jos pappisnaiset ja naisten vihkiminen ei olisi heistä harhaoppi tai väärin, josta seuraa taas ettei harhaan voi olla osallinen ja edelleen että harhan piiriin joutuneiden sakramentit eivät ole päteviä. Siis heidän ajattelun mukaan näin.”

      Asia ei ole aivan näin. LHPK:ssa ei opeteta dogman tasolla, että naispapin toimittama sakramentti olisi varmasti epäpätevä.

      Sen sijaan LHPK:ssa opetetaan, että naispapin toimittaman sakramentin pätevyys on vähintään epävarma. Osin tämän epävarmuuden vuoksi, mutta ensisijaisesti sen vuoksi että naispapin VIRKA on epäpätevä (koska vastoin Herran käskyä ja luomisjärjestystä), naispappeja sekä naispappeuden julkisesti hyväksyviä miespappeja tulee väistää. Naispapin toimittaman sakramentin pätevyys ei siis ole tarkastelun kohde, koska sellaista tilannetta ei tule edes vastaan, jossa mennään alttarille naispapin eteen. Väistämispäätös naispapin suhteen tapahtuu siis jo ennen kuin tarvitsee miettiä sakramentin pätevyyttä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka T. Väänänen: Hyvä täsmennys, mutta asian päättelyketju ja logiikka lähtee kuin siitä, että virka ei ole oikeaa josta seuraa sakramentin pätevyyden epävarmuus. Siitä, että virka ei ole oikea, on tehty seuraamus väistämisestä eli osallistumattomuus heidän näkemyksen mukaan harhaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka T Väänänen sanoo:

      Toivo Loikkanen, kysymys naispapin ehtoollisen pätevyydestä on hiukan analoginen jäljelle jääneiden ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn kanssa. Siinä ei tarvitse miettiä, mitä jäljelle jääneet ehtoollisaineet ovat, kun ne käytetään loppuun viimeistä murua ja pisaraa myöten. Vastaavasti, ei tarvitse miettiä naispapin toimittaman ehtoollisen pätevyyttä, kun väistetään jo sen vuoksi että virka on epäpätevä. Väistäminen on siis seuraus viran epäpätevyydestä eikä toisin päin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Se, joka on kastettu, voi kerskata olevansa samalla vihitty papiksi, piispaksi ja paaviksi, vaikka noiden virkojen hoitaminen ei sovellu jokaiselle.” Näin kirjoitti Martin Luther viran pätevyysvaatimuksista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Pappisliiton toiminnanjohtaja Jussi Junnin puheenvuoro asiaan

    https://jussijunni.blog/2018/12/02/pappisvirka-ja-kirkon-yhteys/

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Puheenvuoro on maltillinen ja siinä ei puhuta mitään orjista, mustista, romaneista, juutalaisista, vammaisista jne. joihin Sari on rinnastanut koko ajan keksustelussa olevan teeman/asian.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Salme Kaikusalo: ” siinä ei puhuta mitään orjista, mustista, romaneista, juutalaisista, vammaisista jne. joihin Sari on rinnastanut koko ajan keksustelussa olevan teeman/asian.”

    Seurasin Sinun ja Sarin keskustelua ja huomasin, että naisten syrjimisen vertaaminen orjien, mustien, romanien, juutalaisten kohteluun ei mennyt sinun tajuntaan. Kaikki syrjiminen ihmisen synnynnynnäisten ominaisuksien perusteella on väärin. Auttaisikohan tämä sinua ymmärtämään, mistä on kysymys?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Pakottaminen jonkin henkilön, tai ryhmän oman tahdon vastaiseen toimintaan täyttää kyllä syrjinnän tuntomerkit. Joten Sarin pyrkimys pakottaa toisinajattelijat samaan ruotuun on syrjintää. Kirkko voi kyllä yrittää pakottaa jäseniään, mutta se ei takaa sitä, että muutos toivottuun suuntaan tapahtuisi. Muutoksen todellinen suunta on mitä todennäköisemmin se että mieluummin kirkosta lähdetään, kuin luovutaan omista perustavaa laatua olevista periaatteista. Siinä taas syntyy kirkolle suuri vahinko. Sillä kirkko hyötyy herätysliikkeiden toiminnasta samoin kuin ne kirkosta.

    Ilmoita asiaton kommentti