40 seurakuntaa saa yhteensä runsaat miljoona euroa verotulojen täydennystä – katso lista

raha

Kirkkohallitus on myöntänyt Kirkon keskusrahastosta verotulojen täydennystä seurakunnille tai seurakuntayhtymille yhteensä 1 075 266 euroa. Se on hieman vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin summa oli 1 134 101 euroa.

Verotulojen täydennystä myönnettiin esitetyille seurakunnille ja seurakuntayhtymille Turun arkkihiippakuntaan sekä Tampereen, Oulun, Mikkelin, Kuopion ja Lapuan hiippakuntiin. Edellisenä vuonna hiippakuntia oli yksi vähemmän eli viisi (Turku, Oulu, Mikkeli, Kuopio ja Lapua).

Turun arkkihiippakunnassa verotulojen täydennystä saivat Karvian ja Siikaisen seurakunnat ja Tampereen hiippakunnassa Kihniön seurakunta. Oulun hiippakunnassa täydennystä myönnettiin seuraaville seurakunnille: Enontekiö, Kärsämäki, Pelkosenniemi, Perho, Posio, Pudasjärvi, Ranua, Salla, Sievi, Siikalatva, Taivalkoski, Toholampi ja Utajärvi.

Mikkelin hiippakunnassa täydennyksen saajia olivat Sulkavan ja Tainionvirran seurakunnat. Kuopion hiippakunnassa täydennystä saivat seuraavat seurakunnat: Heinävesi, Hyrynsalmi, Juuka, Niinivesi, Polvijärvi, Puolanka, Rautavaara, Ristijärvi, Suomussalmi ja Tohmajärvi.

Lapuan hiippakunnasta täydennystä myönnettiin Hankasalmen, Isojoen, Joutsan, Karijoen, Karstulan, Kinnulan, Kyyjärven, Multian, Pihtiputaan, Saarijärven, Soinin ja Uuraisten seurakunnille.

Jakoperusteet uudistuivat vuonna 2017

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi vuonna 2017 verotulojen täydennyksen uudet jakoperusteet. Niiden mukaan Kirkon keskusrahastosta myönnetään verotulojen täydennystä seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, kun sen laskennallinen kirkollisvero läsnä olevaa jäsentä kohden alittaa kunnan asukastiheyden ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän jäsenmäärän mukaan määräytyvän tasoitusrajan.

Uusien jakokriteerien seurauksena joidenkin seurakuntien saama osuus pieneni. Kotimaa kertoi tammikuussa 2018, että suurimpia verotulojen täydennyksen menettäjiä olivat Posio, Taivalkoski ja Kuhmo sekä aivan erityisesti Pudasjärven seurakunta. Vastaavasti esimerkiksi Utajärven ja Ranuan seurakunnat saivat lisää verotulojen täydennystä.

Kirkkoneuvos Leena Rantanen kommentoi Kotimaassa (31.1.2018), että uusien jakokriteereiden mukaan jokainen seurakunta asettuu tasaustaulukossa siihen kohtaan, mihin luonnollisesti kuuluu.

– Toisin sanoen poistimme järjestelmästä kaikki poikkeamat, jotka ovat vääristäneet jaon lopputulosta. Niin ikään päätettiin, että positiivinen vuosikate ei enää leikkaa laskennallista täydennystä eli hyvästä taloudenpidosta ei enää rangaista, Rantanen sanoi.

Kuva: Olli Seppälä

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.