50 vuotta sitten Kuussa kuultiin historialliset sanat – sitä ennen moduulissa vietettiin ehtoollista

Edwin "Buzz" Aldrin astumassa ensimmäistä kertaa kuun pinnalle.

”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”, lausui astronautti Neil Armstrong astuttuaan ensimmäisenä Kuun kamaralle tasan 50 vuotta sitten 21. heinäkuuta 1969. Kuumoduuli Eagle oli irrottautunut edellisenä päivänä 20. heinäkuuta 1969 emäaluksestaan Columbiasta ja laskeutunut Rauhallisuuden mereen Kuuhun.

Toisena kuuhun astunut astronautti Edwin ”Buzz” Aldrin oli kuulentoa edeltävinä viikkoina pohtinut, miten juhlistaa onnistunutta matkaa. Lopulta hän päätyi juhlistamaan sitä ehtoollisella kuumoduulissa. Ennen kuumatkaansa hän oli saanut Websterin presbyteerikirkolta luvan ottaa mukaansa ehtoollispikarin, viiniä ja ehtoollisleipää. Hän sai myös luvan toimittaa ehtoollisen itsenäisesti.

”Täällä kuualuksen ohjaaja. Haluaisin pyytää hetken hiljaisuutta ja pyytää kuuntelijoita, missä ja keitä he sitten ovatkaan, pysähtymään hetkeksi, ajattelemaan edellisten tuntien tapahtumia kiittäen niistä kukin omalla tavallaan”, Aldrinin tiedetään sanoneen moduulin radioon.

Tämän jälkeen hän kytki radion pois päältä ja kaatoi viiniä pikariin. Aldrin kuvaili myöhemmin, kuinka viini lähes painottomassa tilassa valui hitaasti ja sulavasti pikariin. Hänellä oli mukanaan myös käsin kirjoitettu paperinpalanen, josta hän luki Johanneksen evankeliumissa olevat Jeesuksen sanat ennen ehtoollisen nauttimista (Joh. 15:5): ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat. Se joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään."

Kyseessä ovat samalla ensimmäiset elintarvikkeet, mitä Kuussa on koskaan nautittu. Armstrong seurasi vierestä, mutta ei itse osallistunut ehtoolliseen.

Samaan paperinpalaan oli kirjoitettu myös Psalmien kirjan jakeita, joita Aldrin siteerasi paluumatkallaan maahan (Psalmi 8:4–5): ”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen."

Vaikka lehdistö uutisoikin Aldrinin avaruuteen viemästä ehtoollisleivästä, hän oli vaitonainen ehtoollisen viettämisestä. Aldrin olisi halunnut välittää tapahtuman maan pinnalle, ja alun perin Aldrinin kerrotaan suunnitelleen paljon näyttävämpää seremoniaa Kuussa. Edellisenä vuonna NASA oli kuitenkin haastettu oikeuteen, kun sen astronautit lukivat luomiskertomusta suorassa lähetyksessä joulupäivänä 1968 kuuta kiertävän Apollo 8:n lennolla. Vaikka syytteet hylättiinkin, NASAssa pelättiin, että yhtä avoin uskonnollinen esiintyminen saattaisi poikia uuden oikeusjutun.

Oliko Kuu sittenkään sopiva paikka kristillisen sakramentin toteuttamiseen?

Lähellä Houstonia oleva Websterin presbyteerikirkko viettää heinäkuisin ehtoollista Aldrinin kuuehtoollista muistaakseen. Samalla kyseistä kirkkoa pidetään monien astronauttien ”hengellisenä kotina”. Aldrinin käyttämä ehtoollispikari on tänä päivänä presbyteerikirkon hallussa ja Aldrinilla mukana ollut paperinpalanen oli huutokaupattavana NASAn järjestämässä huutokaupassa Dallasissa Texasissa vuonna 2007 ja se myytiin lähes 180 000 dollarin hintaan.

Myöhemmin Aldrin päätyi pahoittelemaan ehtoollisen viettämistään kuumoduulissa. Vuoden 2010 muistelmassaan hän kertoi pohtineensa sitä, oliko Kuu sittenkään sopiva paikka kristillisen sakramentin toteuttamiseen.

”Menimme kuuhun koko ihmiskunnan nimissä, olivatpa he kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, animisteja, agnostikkoja tai ateisteja. Tuolloin ajattelin, ettei olisi parempaa tapaa kiittää Jumalaa operaation onnistumisesta.”

Aldrin ei ole suinkaan ainoa astronautti, joka on suorittanut uskonnollisia rituaaleja avaruudessa. Vuonna 1994 kolme katolista astronauttia vietti ehtoollista Endeavour-sukkulan kannella. 2000-luvun alussa israelilaisen astronautin Ilan Ramonin kerrotaan lausuneen Shabbat Kiddush -rukouksen avaruudessa ja venäläinen kosmonautti Sergei Ryzhikov vei avaruuteen Venäjän ortodoksisen kirkon pyhimyksen Serafim Sarovilaisen reliikin vuonna 2017.

Ihminen siirtyi pois synnyinkodistaan

Millainen merkitys 50 vuotta sitten tehdyllä lennolla oli ihmiskunnalle, ja millä tavoin Kuuhun meneminen hahmotti ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa?

Helsingin yliopiston systemaattisen teologian dosentin, tutkijan ja filosofin Olli-Pekka Vainion mukaan se oli pienemmässä mittakaavassa yksi tekijä, joka sinetöi kylmän sodan orastavan lopputuloksen ja läntisen maailman voiton kommunismista. Tämä oli myös koko projektin takana ollut keskeinen motiivi.

– Tapahtuman filosofinen merkitys koskee ihmisen siirtymistä omasta pois synnyinkodistaan. Se avasi mahdollisuuden sille, että vielä jonain päivänä voimme olla multiplanetaarinen rotu.

Vainio valittiin muutama vuosi sitten NASA:n rahoittamaan projektiin Yhdysvaltoihin tutkimaan laajenevaa käsitystämme maailmankaikkeudesta ja astrobiologian vaikutuksia ihmiseen sekä yhteiskuntaan. Astrobiologia tutkii elämän syntyä maapallolla sekä sen ulkopuolella että sitä, missä tilassa elämää voi kehittyä ja miten sen voidaan ajatella jatkuvan tulevaisuudessa.

– Teologianhistoria tuntee paljon villejäkin spekulaatioita muista maailmoista ja niiden asukkaista. Jotkut teologit näkivät koko kosmoksen Jumalan luoman järjestyksen ja johdatuksen ilmentymänä.

– Kristillisen uskon kannalta avaruus on ihmetyksen ja Jumalan majesteetin meditaation kohde. Miksi kaikkeuden luoja välittää kosmoksen nurkassa asuvista katoavaisista olennoista? 

Kuva: NASA. Astronautti Edwin "Buzz" Aldrin astumassa ensimmäistä kertaa kuun pinnalle.

Lähteet:

The Guardian

History

Tieteen Kuvalehti

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.