Adventti on muutakin kuin Hoosiannan laulamista – kyseessä jopa tuhannen vuoden ikäinen juhla-aika

Hoosianna kirkko Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla 29.11. 2015 .

Kirkollisen juhlan nimenä adventti tulee latinan kielen sanaparista Adventus Domini, Herran tuleminen.

Kyseessä on kokonaan uuden kirkkovuoden alkaminen ja kirkkovuoden aika, jolloin odotetaan joulujuhlaa. Suomalaisten hengellisten tapojen mukaisesti kokoonnutaan varsinkin ensimmäisenä adventtina kirkkoon suurin joukoin ”laulamaan Hoosiannaa”.

Hoosianna-hymni, Virsikirjan virsi numero 1 on toki tunnettu ja laulettu, mutta se on kuitenkin nuori tulokas adventin tapojen joukossa, eikä itsessään adventin varsinainen sisältö.

Tästä muistuttaa Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila.

– Saksalaisen Georg Joseph Voglerin Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n hovisäveltäjänä tekemä Hoosianna-hymni tuli Suomeen vasta 1800-luvun lopulla Ruotsista. Alun perin se oli teatteriesityksen fanfaari, Knuutila sanoo.

Pitkään kirkoissamme vain kuoron esittämä Hoosianna tuli kaiken kansan laulettavaksi adventtina suhteellisen myöhään. Virsikirjaan Hoosianna tuli vasta 1986.

***

Adventti on läntisessä kristikunnassa ehkä tuhannen vuoden ikäinen kirkkovuoden aika. Ensimmäisestä adventista alkaa myös aina uusi kirkkovuosi. Tämän juhla-ajan teema on joulun odotus.

– Kirkkovuodessa pääsiäinen on tietysti juhlien juhla. Mutta kun joulun teologinen pääsanoma on inkarnaatio, Jumalan ihmiseksi tuleminen, sitä edeltävässä adventtiajassa ovat läsnä menneisyys, profeetat ja lupaukset Vapahtajan syntymästä. Niiden toteutuminen jouluna johtaa kirkkovuodessa sitten ristille, sovitukseen, pääsiäiseen ja pelastukseen.

Koska joulusta muodostui kirkon historiassa pääsiäisen kaltainen suuri juhla, myös sitä alkoi edeltää paastonajan kaltainen valmistautumisen aika. Erityisiä adventtiajan tapoja luterilaisessa Suomessa ei enää juuri ole.

– Adventtiajan paastosta on jäljellä se, että jouluna syödään lipeäkalaa. Ja sitten on adventtikalentereita, jotka ovat uusi asia nekin. Ylipäätään voi sanoa, että adventti on jäänyt melko lailla temaattisesti joulun jyräämäksi. Ja molempien juhlien ydinsanoma on jäänyt kaupallisuuden ja joulupukin kaltaisten satuhahmojen peittoon, Knuutila arvioi.

Adventin varsinainen pääsanoma on kuitenkin syvästi teologinen ja hengellinen. Knuutilan mukaan tämä näkyy hyvin adventin vanhoissa virsissä. Virsi 7 Valmistu Herran kansa on hyvä esimerkki.

– Saksalaisessa Königsbergissä 1642 syntynyt virsi kuvastaa 30-vuotisen sodan kauhuja. Virren runous opettaa odottamaan Jeesusta rauhassa, avaamaan sydämet vieraalle, olemaan nöyrä ja armon tarpeessa. Tällaisen spiritualiteetin teologinen sävy on erilainen kuin vain sellainen ylimalkainen toteamus, että odotetaanpa adventtina nyt Jeesusta.

***

Virret ja musiikki ovat osa adventin lumousta. Seinäjoen seurakunnan kanttori Maria Väinölä iloitsee siitä, että varsinkin ensimmäisenä adventtina kirkot täyttyvät.

– Mikä perinnäinen syy siihen sitten onkin, moni haluaa tulla laulamaan Hoosiannaa. Kaikki sen osaavat, se on selkäytimessä. Uskon, että ihmiset tahtovat kokea kirkossa yhteisen voimakkaan laulun, olla ihan sen äänen sisällä.

Väinölä tietää, että monelle ihmiselle joulun odotus todella alkaa vasta adventista – vaikka kauppa ja markkinahumu ovat ”muistuttaneet” asiasta jo paljon aikaisemmin.

Adventin virsissä on Väinölän mukaan kaksi päälinjaa, jotka molemmat kertovat omalla tavallaan tämän kirkollisen juhlan luonteesta.

– On virsiä, joissa on yleisvireeltään hiljaisen odottamisen viesti. Näitä ovat esimerkiksi virret 2 Avaja porttis ovesi sekä 7 Valmistu Herran kansa. Sitten on nuorekkaamman lähestymistavan adventtivirsiä, vaikkapa virret 13 Nyt sytytämme kynttilän ja 15 Tiellä ken vaeltaa.

Riemukas, marssimainen adventtivirsi on Väinölän mielestä Hoosiannan ohella myös virsi 6 Käy, kansa Herraasi vastaan.

On olemassa myös eräs valtakunnallisesti hieman unohtunut suomalainen adventtiperinne, joka Väinölän mukaan voi kuitenkin edelleen hyvin monissa Etelä-Pohjanmaan seurakunnissa: Armas Maasalon Adventtivesper vuodelta 1924.

– Se sisältää muun muassa tuttuja adventtivirsiä – muun muassa Hoosiannan – ja Maasalon säveltämiä kuoro-osuuksia. Adventtivesper on edelleen hyvä ja toimiva. Se on turhaan jäänyt taustalle ja sopisi hyvin elvytettäväksi laajemminkin, Maria Väinölä sanoo.

Kuva: Jani Laukkanen. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu on yksi kirkkovuoden suosituimmista pyhistä. Pyhän Laurin kirkko Vantaalla oli lähes täynnä Hoosiannan veisaajia vuonna 2015.

4 kommenttia

  • Jari Haukka sanoo:

    Pari täydennystä mielenkiintoiseen juttuun.

    Ortodoksisessa kirkossa on joulupaaston aika ( https://ort.fi/uutishuone/2017-11-27/paasto-mielenmuutoksen-aikaa )

    6.12. on p. Nikolaos Ihmeidentekijän, Myrran piispan (+ 343) päivä. “CocaCola-joulupukki” on parodia eli ivamukaelma p. Nikolaoksesta. ( https://ort.fi/kirkkokalenteri/20171206 )

    Muuten, Helsingin tuomiokirkko oli alun perin Nikolainkirkko.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ville Hassinen sanoo:

      Totta, niin oli Helsingin tuomiokirkko aikoinaan nimetty, mutta nimi taisi tulla sekä tsaari Nikolai I:stä että Pyhältä Nikolaukselta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Tsaarin nimikkopyhä oli Nikolaos, ja hän halusi siksi nimetä kirkon Nikolainkirkoksi. Sekä tsaari että kirkko on siis nimetty p. Nikolaoksen mukaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    “Adventus Domini, Herran tuleminen.”

    Niinpä, aurinko (shmash jhvh) oli tulemassa talvipäivän seisaukseen, minkä jälkeen Sol invictus eli Shamaksen valo alkoi voittaa pitkän synkän syksyisen yön…

    Ilmoita asiaton kommentti