Aloite: Kirkko kerää tilastoja kaikesta, ja se voi johtaa määrän arvostamiseen laadun kustannuksella

Messujen kävijämäärät ovat yksi kirkossa tilastoitavista asioista. Kuvassa messu Tapiolan kirkossa Espoossa. Kuva: Jukka Granström

Kaksi kirkolliskokouksen valiokuntaa pohtii, pärjäisikö kirkko nykyistä vähemmillä tilastoilla.

Kahdeksan kirkolliskokousedustajan tekemässä aloitteessa ehdotetaan, että Kirkkohallitus tarkistaa ja muokkaa ohjeet, jotka seurakunnille on annettu tilastojen keräämisestä. Aloitteen mukaan tavoitteena on järkeistää kerätyn tiedon määrää.

Kirkolliskokous keskusteli asiasta istunnossaan toissa viikolla ja lähetti aloitteen yleisvaliokuntaan, jolle tulevaisuusvaliokunta antaa lausunnon.

Aloitteessa todetaan, että tilastojen keruun digitalisoinnin yhteydessä kirkossa alettiin raportoida yhä useampia toimintoja. Vuodesta 2016 tilastoja on kerätty käytännössä kaikista kirkon toiminnan osa-alueista. Tilastoja kuitenkin käytetään niukasti.

Allekirjoittajien mielestä tilastoilla on kerättävä vain sellaista tietoa, joka palvelee kirkon työn merkityksellisyyden lisäämistä, johtamista, päätöksentekoa, toiminnan kehittämistä ja vertailtavuutta yhteiskunnan muihin toimijoihin.

Allekirjoittajat huomauttavat, että tilastot eivät synny itsestään vaan perustuvat työntekijöiden raportoimiin kokoontumisten osallistujamääriin sekä tapaamisiin ja niiden tarkoitukseen. Allekirjoittajat epäilevät, että tilastointiin sisältyy riski kirkon työkulttuurin vinoutumisesta: määrästä voi tulla laatua tärkeämpi.

He nostavat esiin myös sen, että osa tilastoista voi olla eettisesti kyseenalaisia.

"Vaikka toimitetut tiedot ovat anonyymejä ja nimettömiä, herää epävarmuus siitä, rikkooko yksittäisten keskustelujen syyn ja taustan ilmoittaminen vaitiolovelvollisuutta, kun nuo tiedot merkitään tilastoihin. Tämän lisäksi tilastoituihin lukuihin liittyy suuria kysymyksiä niiden luotettavuudesta", aloitteessa kirjoitetaan.

"Kirkon työntekijät tuijottavat joka tapauksessa puhelimiaan"

Aloitteen esitteli kirkolliskokoukselle sen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Patrik Hagman. Hänen mukaansa kirkolliskokouksen tehtävä on päättää, mitä tulevaisuuden kirkolla ei ole enää varaa tehdä.

– Tilastot ovat kaukana kirkon ydintehtävästä.

Edustaja Jari Kemppainen ilmoitti olevansa aloitteen kanssa eri mieltä.

– Tilastointi on helppoa nykyään. Kirkon työntekijät tuijottavat joka tapauksessa puhelimiaan. Ennen meni puoli kuukautta tai koko tammikuu tilastojen keräämiseen, väsäämiseen ja keksimiseen.

Kemppaisen mukaan korona-aikana on ollut kiinnostavaa seurata tilastoista, miten seurakunnan työ on kuukausittain muuttunut.

Piispa Seppo Häkkinen sanoi, että tilastot on helppo nähdä turhana, aikaa vievänä työtehtävänä. Hän piti niitä kuitenkin välttämättömänä apuvälineenä työn arvioinnissa ja kehittämisessä. Valiokunnan on Häkkisen mielestä syytä pohtia, miten tilastoja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin.

– Verkostoitumis- ja edunvalvontatilanteissa, joissa kysytään kirkon työstä, ei riitä vastaukseksi, että teemme seurakunnissa hyvää työtä. Silloin tarvitaan faktoja ja tietoja.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.