Amerikkalainen pappi Nadia Bolz-Weber moittii kirkkoja huonosta teologiasta, jolla halutaan hallita ihmisiä

Nadia Bolz-Weber

Amerikkalainen luterilainen pappi Nadia Bolz-Weber, 50, kirjoittaa seksistä suorasukaisesti ja kertoo oman rosoisen tarinansa häkellyttävän avoimesti. Hän puhuu ja kirjoittaa omakohtaisten kokemusten kautta ahtaan kristillisyyden aiheuttamista haavoista ja seksuaalisesta ahdistuksesta, josta myös monet hänen seurakuntalaisistaan ovat kärsineet.

Ruotsin kirkko kutsui yhdessä ruotsalaisen kirjakustantajan kanssa Bolz-Weberin syyskuun lopulla Göteborgin kansainvälisille kirjamessuille, jonka yhtenä teemana oli tasa-arvo. Kirkon ohjelmalehden kannessa värikäs feministiteologi poseerasi tatuointeineen ja puhui häpeämättömyydestä.

– Lakatkaa häpeämästä inhimillisyyttä, hän kehotti.

***

Kansainväliseen julkisuuteen kirjoillaan noussut Nadia Bolz-Weber on suosittu puhuja ja haastateltava, jopa niin, että hän alkaa olla väsynyt julkisuuteen. Niinpä hän ilmoittaa kustantajansa kautta, ettei anna uusia haastatteluja. On tyytyminen seminaarien ja kirjojen antiin. Niissä on tietysti materiaalia yllin kyllin.

Göteborgin kirjamessuilla Bolz-Weberin puheille kuitenkin pääsee kustantajan osastolla. Kustantajan edustaja kertoo, että Bolz-Weberin ruotsiksi käännetystä kirjasta Accidental Saints – Finding God in All the Wrong People (ruotsiksi Trasiga helgon) on tullut jonkin verran sanomista.

– Welcome to my world, tervetuloa maailmaani, Nadia Bolz-Weber nauraa.

Kun entinen stand up -koomikko, nykyinen feministi, raitistunut alkoholisti ja pappi käyttää sanan säilää, on selvää, että välillä tulee lunta tupaan. Hän on tottunut taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, mutta ei selvästikään ole parkkiintunut arvostelua vastaan. Kun on avoin, on myös haavoittuvainen, varsinkin kun on kyse niin intohimoja herättävästä yhdistelmästä kuin usko ja seksuaalisuus.

Feministiteologit ovat innoissaan, vanhoilliset patriarkaalisen jatkumon puolestapuhujat ovat kauhuissaan. Bolz-Weber ottaakin mielellään esimerkikseen Martti Lutherin, joka käytti karkeaa kansanomaista kieltä ja uhmasi paavia. Toisinajattelija ottaa riskejä, vaikkei häntä Yhdysvalloissa pannaan julistetakaan. Bolz-Weber on Amerikan evankelis-luterilaisen kirkon ELCA:n pappi.

Nadia Bolz-Weber saarnaa seksuaalista reformaatiota ja kyseenalaistaa aina näihin päiviin asti vallalla olleita raamatuntulkintoja, joiden avulla naiset on alistettu ja vaiennettu.

Kirkon osastolla Bolz-Weber kertoo perustamastaan seurakunnasta. House for All Sinners and Saints eli Kaikkien syntisten ja pyhien talo on kirjaimellisesti sekalainen seurakunta, jossa kohtaavat erilaiset alakulttuurit, seksuaalivähemmistöt ja päihdekuntoutujat.

Bolz-Weber kokee, että hänellä ja seurakuntalaisilla on samanlainen dna. Ympäristön murjomat ja elämäänsä pettyneet ovat löytäneet armollisen yhteisön, jossa voi olla oma itsensä. Seurakunnassa ei tarvitse esittää olevansa hyvä sunnuntaikristitty, vaan siellä voi puhua vaikeistakin asioista häpeilemättä.

– Kun yhteisö on armollinen, ihmiset vapautuvat myös rakastamaan toinen toistaan. Se on seurausta armon kokemisesta, Bolz-Weber selittää.

Bolz-Weber kertoo yrittäneensä esittää aluksi vahvaa pappia, mutta huomanneensa sitten, etteivät ihmiset tarvinneet superpastoria, vaan ihmisen, johon he voivat samastua ja joka on yhtä haavoittuvainen kuin hekin.

***

Nelisen vuotta sitten Bolz-Weber luovutti seitsemän työvuoden jälkeen seurakuntansa johtajuuden seuraajalleen, joka oli ollut hänen työtoverinsa pari vuotta. Nyt hän sanoo olevansa pehmeämpi ihminen. Suoruudesta hän ei kuitenkaan ole luopunut eikä värikkäästä kielenkäytöstään.

Kirjamessujen seminaarissa Nadia Bolz-Weber keskustelee Ruotsissa toimivien anglikaanipapin ja seksuaalivalistajan kanssa seksistä ja uskonnosta. Sali on vain puolillaan, mikä kielii siitä, ettei aihe Ruotsissa ole kovinkaan kuuma. Moniarvoisessa sekulaarissa yhteiskunnassa se ei hätkähdytä yhtään.

– Miksi ihmeessä kirkko on niin kiinnostunut siitä, kenen kanssa makaat, Bolz-Weber kysyy ja arvelee löytäneensä vastauksen.

Seksi ja uskonto ovat kilpailijoita, Bolz-Weberin nykyinen poikaystävä lausahti pari vuotta sitten. Väite innosti vuosia tunneköyhässä ja seksittömässä avioliitossa eläneen papin kirjoittamaan kirjan häpeästä.

– Seksi on vahva inhimillinen kokemus, joka sisältää mystiikkaa ja transsendenssiä. Ehkä uskonto on kautta historian halunnut puolustaa asemaansa olemalla portinvartija, Bolz-Weber aprikoi.

– Ratkaiseva syy siihen, miksi uskonto asettaa kieltoja suhteessa seksiin johtuu siitä, että miehet ovat halunneet kontrolloida naisia ja heidän kehoaan. Kyse on vallasta hallita ihmisiä ja etuoikeutettujen halusta pitää kiinni etuoikeuksistaan.

Bolz-Weberille kristinusko on ruumiillinen uskonto. Uskon peruskivi on siinä, että Jumala päätti tulla ihmisen ruumiiseen.

– Jumala naimattoman, raskaana olevan naisen sisällä. Jumala, joka ihmisruumiissa kävelee täällä ja koskettaa materiaa, muuttaa veden viiniksi, koskettaa leprasairaita ja sylkee maan tomuun parantaakseen ihmisiä, syö syrjäytyneiden kanssa. Jumala, joka maanpäällisen elämänsä loppumetreillä murtaa leipää ja sanoo: 'Tämä on minun ruumiini. Teille annettu. Ottakaa minun ruumiini teidän ruumiiseenne'.

Bolz-Weber muistuttaa, että kristinuskon varhaisessa vaiheessa kreikkalainen filosofia, hellenismi ja uusplatonistiset ajatukset ruumiin arvottomuudesta vaikuttivat kristinuskoon. Paavalin näkemykset ruumiin syntisyydestä olivat vain yksi johtolangoista.

– Nyt voisimme seurata muitakin johtolankoja, Bolz-Weber sanoo.

Hän heittäisi Paavalin ja Augustinuksen ajatukset romukoppaan ja aloittaisi puhtaalta pöydältä.

Mitä #metoo-liikkeeseen tulee, voidaan Bolz-Weberin mukaan ajatella, että se on tehnyt tehtävänsä ja asiat ovat jo korjaantuneet.

– Naisen kehon järjestelmällinen aliarviointi on juurtunut niin syvälle kulttuuriimme, että työtä asian muuttamiseksi on jatkettava. Tässä kirkoilla ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on iso rooli, koska tämä kaikki pohjaa pirun huonoon teologiaan, Bolz-Weber täräyttää.

Jumalanpalvelukset ja Raamattu ovat Bolz-Weberin mielestä aivan liian voimallisia välineitä niiden käsissä, jotka käyttävät niitä oikeuttaakseen ihmisten hallitsemisen. Yhtä lailla Raamattua ja teologiaa voidaan käyttää hyvän tekemiseen.

– Amerikan mustat orjat käyttivät Raamatun tekstejä päästäkseen vapaiksi huolimatta siitä, että samaa Raamattua käytettiin heidän orjuuttamiseensa. Mielestäni on tärkeää käyttää Raamattua ja kristillistä uskoamme vapauttamiseen ja vapauteen, sen sijaan että menisimme kokonaan virran mukana sekularismiin.

Kuvat: Kaj Aalto

Lue myös:

Kirja-arvio: Miksi kristityt pohtivat pakkomielteisesti seksiä?

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.