Analyysi: Eduskunta pui eutanasiaa viisi tuntia – mitä jäi käteen?

LKS 20170302 - Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä, 2. maaliskuuta 2017. Eduskunnan lähetekeskustelussa puitiin tänään kansalaisaloitetta eutanasian laillistamiseksi. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

– Elikkä jyrkkä ei eutanasialle.

Näihin Sari Essayahin (kd.) sanoihin päättyi eilen eduskunnan liki viisituntinen keskustelu eutanasian laillistamisesta. Paljon julkisuutta saanut kansalaisaloite eutanasiasta tuli torstaina ensi kerran eduskunnan käsittelyyn.

Vajaan kahden kuukauden aikana runsaat 63 000 allekirjoitusta keränneen aloitteen mukaan eutanasia eli kuolinapu pitäisi sallia, jos potilaalla on sietämättömiä fyysisiä tai psyykkisiä oireita, kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida lievittää. Hän sairastaa parantumatonta, lähitulevaisuudessa kuolemaan johtavaa tautia. Eutanasia voi tulla kyseeseen, jos potilas on täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen ja esittää eutanasiasta vapaaehtoisen, harkitun ja toistuvan pyynnön.

Mitä eduskunnan keskustelusta sitten jäi käteen?

Puheenvuoroja käytettiin vastaan ja puolesta. Vastaan puhuttiin eilen enemmän ja pidempään kuin puolesta. Eniten puheenvuoroja käyttivät perussuomalaisten, keskustan ja kristillisdemokraattien edustajat. Kaikkiaan puheenvuoroja oli noin 80.

– Omalta osaltani en missään nimessä kannata tätä aloitetta. Ihmisen elämä ja ihmisarvo on jakamaton, ja siihen ei ihmisen päätöksillä pidä lähteä koskemaan, Hannu Hoskonen (kesk.) totesi.

– Jokaisella on oikeus sellaiseen hyvään kuolemaan, jonka ihminen itse haluaa, Stefan Wallin (r.) sanoi.

Helsingin Sanomat kysyi helmikuussa sähköpostitse kansanedustajilta kantaa eutanasiaan. 51 kansanedustajaa kertoi kannattavansa aloitetta, 23 vastusti. Yli puolet kansanedustajista ei vastannut tai kertoi miettivänsä vielä kantaansa.

Torstain keskustelussa useat kansanedustajat, muun muassa Pekka Haavisto (vihr.) toivoivat, että asia saisi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perusteellisen, lisätietoa tuottavan käsittelyn. Moni edustaja viittasi erilaisiin viime kuukausina mediassa kuultuihin puheenvuoroihin. Moni vaikutti työstävän kantaansa.

Jukka Gustafsson (sd.) kertoi muuttaneensa parissa viikossa mielipiteensä "varauksin kyllästä" "varauksin eiksi".

***

Keskustelun kenties olennaisin anti oli yksimielisyys siitä, että saattohoitoa pitää kehittää. Moni eduskuntaryhmä on tehnyt asiasta lakialoitteen. Useissa puheenvuoroissa eutanasia-aloitteen ansiona pidettiin sitä, että se saa päättäjät puuttumaan saattohoidon tilaan.

– Oikea vastaus kuolevan potilaan kärsimyksiin on hyvä saattohoito, johon keinot ja välineet ovat olemassa, Päivi Räsänen (kd.) aloitti keskustelun.

Hän huomautti, että jos muut keinot eivät riitä lievittämään oireita, potilas voidaan nukuttaa palliatiiviseen sedaatioon määräajaksi.

– Minulla on nyt semmoinen tunne, että jos kaikki puolueet ovat tämän asian [saattohoitolaki] puolesta ja päätämme siitä, niin me saamme sen nyt aikaan, Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) totesi.

Useissa puheenvuoroissa todettiin, että mahdollisuudet saattohoitoon eivät jakaudu tasapuolisesti.

– Hyvää palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa ei kaikkialla maassa ole tänä päivänä vielä saatavissa, Hannakaisa Heikkinen (kesk.) sanoi.

Toisaalta moni kansanedustaja turhautui puheeseen saattohoidosta ja halusi palauttaa keskustelun eutanasiaan.

Puheenvuoroja käyttivät useat lääkäri- ja hoitajataustaiset kansanedustajat, jotka myös viittasivat ammattinsa tuomaan kokemukseen.

Sairaanhoitaja Hannakaisa Heikkinen korosti tarvetta lisätä hoitoalan koulutusta kivunhoidossa, palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Markku Eestilä (kok.) sanoi eläinlääkärinä joutuneensa tuhansia kertoja tilanteeseen, jossa eläin on eläinsuojelullisista syistä jouduttu lopettamaan.

– On ehkä epäkorrektia eikä välttämättä kovin järkevää verrata ihmisiä ja eläimiä keskenään, mutta kuitenkin väistämättä tilanne joillakin ihmisillä saattaa olla sen kaltainen, että edessä on vain kärsimyksiä hyvästä saattohoidosta huolimatta.

– Eläinten ja ihmisten asema tulee lääketieteessä pitää erillään, lääkäri Päivi Räsänen sanoi.

***

Moni kansanedustaja kantoi keskustelussa huolta siitä, miten eutanasian laillistaminen muuttaisi yhteiskunnallista ilmapiiriä.

– Ihmisellä ei saa olla vaihtoehtoisena ajatuksena se, että minä toivon eutanasiaa, etten olisi muille rasitteena, minä en saa olla muille taakkana, Eeva-Maria Maijala (kesk.) sanoi.

– Se, että eutanasian vaatiminen Suomessa on noussut juuri nyt esille, on aika oireellista. Olemme täällä käyneet vastikään sitä keskustelua, minkälainen esimerkiksi laitoshoidon hoitajamitoituksen tulisi olla, Sari Essayah huomautti.

Termi "kalteva pinta" nousi puheenvuoroissa toistuvasti esiin. Käsitteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa eutanasialle aluksi määritellyt kireät ehdot väljenevät vuosien saatossa.

Anna Kontula (vas.) arvosteli "kaltevasta pinnasta" puhumista.

– Täällä on useaan kertaan toistettu tätä kaltevan pinnan teoriaa. Minä ymmärrän, että kansalaiskeskustelussa ollaan huolissaan, että mitäs, jos käykin niin, mutta me olemme nyt siinä salissa, jossa päätetään ne pinnat, joilla liikutaan. Ei ole olemassa mitään toisia saleja, joissa säädettäisiin jotain toisia lakeja.

***

Keskustelu oli yleisesti ottaen maltillista. Muutama kansanedustaja kuitenkin vetosi voimakkaasti tunteisiin.

– Miksi laittaisimme lääkärit tappamiskursseille, kun voimme laittaa heidät kivunhoidon kursseille, Mika Niikko (ps.) kysyi.

– Suomen ei pidä lähteä kuolemankulttuurin tielle. Toivon, että tämä eduskunta ei ole se eduskunta, joka tämän oven avaa, sillä sellaisessa eduskunnassa ei minun ainakaan ole hyvä istua, Timo Soini (ps.) totesi.

Kristillistä retoriikkaa tai viittauksia uskontoon kuultiin keskustelussa vain vähän. Soini kysyi, miten myrkkyruiske, joka annetaan esimerkiksi murhamiehelle, eroaa siitä myrkkyruiskeesta, joka annettaisiin vanhukselle.

– Minä en halua antaa myrkkyruisketta sille murhaajallekaan, koska pidän ihmiselämää pyhänä, oli sitten murhaaja tai joku muu, hän jatkoi.

– Pidän hyvin tärkeänä, että siinä [saattohoidon] yhteydessä otetaan huomioon ihmisen fyysinen, psyykkinen, henkinen ja hengellinen olemus, esimerkiksi sairaalasielunhoidon rooli uskonnosta riippumatta, Annikka Saarikko (kesk.) sanoi.

Sari Essayah halusi siteerata kenttäpiispa Pekka Särkiötä.

– Kirjoituksessaan hän [Särkiö] toteaa, että jos tappamisen tabu murtuu, hengen riistämisen kynnys voi madaltua.

Illan aikana olivat äänessä erityisesti kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, Sari Essayah ja Sari Tanus sekä perussuomalaisten Mika Niikko. Jokainen heistä käytti eutanasiasta ja saattohoidosta useita puheenvuoroja. Niikko ei lopettanut ensimmäistä puheenvuoroaan puhemiehen toistuvista pyynnöistä huolimatta ja sai aikaan välihuutoja.

Henkilökohtaisiin kokemuksiin kuolevien läheisten rinnalla viittasivat lukuisat kansanedustajat, niin aloitteen puoltajat kuin sen vastustajatkin.

– Olen nähnyt, miten ruma ja riistävä kuolema voi olla. Harmittaa aloitteen tekijöiden puolesta, jos näitä asioita täällä murhaamisella tai muulla pyritään leimaamaan, Suna Kymäläinen (sd.) sanoi.

Päivi Räsänen esitti, että kansalaisaloite lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokunnan lisäksi lausunnolle myös perustuslakivaliokuntaan ja lakivaliokuntaan.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva. Päivi Räsänen (kd.), Hannu Hoskonen (kesk.) ja Sari Essayah (kd.) täysistunnossa, jossa eduskunta keskusteli eutanasiasta.

Lue kaikki kansanedustajien puheenvuorot täältä.

Lue myös:

Paneeli eutanasiasta: Oikeaan aikaan aloitettu saattohoito suojelee elämää ja ihmissuhteita

Hollannissa 350 lääkäriä vastustaa dementikkojen eutanasiaa

Uusi kansalaisaloite eutanasiasta – "Ihmisellä ei ole valtaa sanoa, mitä Jumala ajattelee"