Analyysi: Konservatiivien motiivit, eläkepappien aktiivisuus ja neljä muuta syytä, jotka ratkaisevat arkkipiispanvaalin

Tapio Luoma ja Björn Vikström vaalipaneelissa

Arkkipiispanvaalissa jatkaa ensimmäisen kierroksen jäljiltä kaksi ehdokasta. Espoon piispan Tapio Luoman ja Porvoon piispan Björn Vikströmin suosio mitataan vaalin toisella kierroksella 1. maaliskuuta.

Tapio Luoman etumatka oli ensimmäisellä kierroksella selvä. Hän oli ykkönen kuudessa hiippakunnassa kahdeksasta. Vikström päihitti Luoman ylivoimaisesti omassa hiippakunnassaan Porvoossa ja täpärästi Kuopion hiippakunnassa.

Turun arkkihiippakunnan viidestä rovastikunnasta Vikström sai niukat voitot Paimion rovastikunnassa ja Turun tuomiorovastikunnassa. Luoma voitti muissa kolmessa rovastikunnassa.

Tästä eteenpäin vaali on kahden kamppailu, jossa jaetaan kolmen pudonneen ehdokkaan saamat 36 prosenttia äänistä. Toisen kierroksen äänestyksestä ennakoidaan varsin tasaista.

Seuraavat asiat ratkaisevat vaalin lopputuloksen.

1. Ryhmittyvätkö kaikki Heli Inkisen kannattajat Björn Vikströmin taakse?

Yliopisto-opettaja Heli Inkinen tuli arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi runsaan 14 prosentin ääniosuudella. Osuus oli vaatimattomampi kuin useissa kannattajalistoihin perustuneissa ennakkoveikkauksissa uumoiltiin.

Inkisen kannattajien ennakoidaan siirtyvän lähes yhtenäisenä joukkona tukemaan Björn Vikströmiä. Inkinen on myös itse ilmoittanut antavansa toisella kierroksella äänensä Vikströmille. Inkinen ja Vikström ovat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kirkon pitäisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia. Epäselvää on, onko Inkisen kannattajissa kuitenkin joitakin äänestäjiä, jotka syystä tai toisesta siirtyvät tukemaan Luomaa tai jotka ovat niin pettyneitä Inkisen häviöön, että jättävät kokonaan äänestämättä. Jos on, he lienevät yksittäistapauksia.

2. Mikä yhdisti Ilkka Kantolan äänestäjiä?

Turun entinen piispa, kansanedustaja Ilkka Kantola jäi ensimmäisen kierroksen hännille 8,5 prosentin kannatuksella. Kantolan äänestäjäkuntaan kuului tukijoita monenlaisista taustoista.

Kantola mielletään liberaaliksi ehdokkaaksi, mutta kaikille hänen kannattajilleen esimerkiksi avioliittokäsitys ei ollut ensisijainen syy tukea Kantolaa. Osa toivoi hänestä arkkipiispaa ennen kaikkea siksi, että hän katselee kirkkoa ulkopuolisemmin silmin kuin muut ehdokkaat. Kirkkoon kaivattiin myös vaikuttajaa, jolla on selkeän yhteiskunnallinen ote. Olemukseltaan Kantola sijoittuu byrokraattis-kirkollisemman Luoman ja humaanimmalla otteella pohdiskelevan Vikströmin välimaastoon. Mitä Kantolan kannattajat pitävät luovuttamattomana tästä eteenpäin?

3. Mikä on Ville Auvisen tukijoille tärkeintä toisella kierroksella?

Ensimmäisen kierroksen neljänneksi runsaan 13 prosentin tuella tullut vs. lähetysjohtaja Ville Auvinen oli piispanvaalin konservatiivinen ehdokas. Lähtökohtaisesti hänen äänestäjiensä oletetaan siirtyvän kannattamaan Luomaa, jota pidetään toisen kierroksen ehdokkaista selvästi perinteisempänä.

Asetelma ei kuitenkaan välttämättä ole aivan niin yksinkertainen kuin äkkiseltään näyttää. Ensinnäkin osa Auvisen tukijoista asemoituu kirkossa niin konservatiiviselle laidalle, että heille Luomankin äänestäminen voi olla kivulias kompromissi.

Toiseksi Auvinen ei Kotimaa24:n haastattelussa asettunut tukemaan kumpaakaan toisen kierroksen ehdokasta. Hän mainitsi itselleen tärkeiksi asioiksi avioliittokäsityksen ja sen, että kirkossa on tilaa myös konservatiiveille. Auvisen mukaan molemmissa ehdokkaissa on puolensa. Luomaa hän kiitti siitä, että tämä on sanonut selkeästi avioliiton olevan miehen ja naisen välinen mutta lisäsi, ettei Luoma hänen mielestään ole vedonnut kampanjan aikana asiassa Raamattuun vaan perinteeseen. Auvinen jatkoi, että Vikströmistä hän on puolestaan saanut "tilaa antavan kuvan".

Avoin kysymys onkin, mitä asioita Auvisen äänestäjät pitävät vaalissa tärkeimpinä ja mitä ominaisuuksia he jäljelle jääneissä ehdokkaissa näkevät.

4. Haluavatko Luoma ja Vikström erottua toisistaan?

Molemmilla ehdokkailla on vielä mahdollisuus vakuuttaa äänestäjiä. Äänioikeutettujen kannat elävät sitä todennäköisemmin, mitä enemmän eloa tulevien viikkojen kampanjointi sisältää. Luoman ja Vikströmin erot ovat äkkiseltään katsottuna pienet. He ovat miehiä ja keski-ikäisiä (Luoma on 55-vuotias, Vikström 54-vuotias). He ovat omien hiippakuntiensa piispoja (Luoma on johtanut Espoon hiippakuntaa kuusi vuotta, Vikström Porvoon hiippakuntaa runsaat kahdeksan vuotta).

Ehdokkaat ovat kuitenkin profiloituneet kirkossa eri tavoin. Eroja on turha suurennella, mutta ne on syytä tuoda selkeästi esiin.

Vikström aloitti omaehtoisen erottautumisen Kotimaa24:n haastattelussa heti ensimmäisen kierroksen ratkettua. Hän sanoi haluavansa olla helposti tavoitettavissa ja ottavansa aktiivisesti osaa keskusteluihin. "Tapio" [Luoma] sen sijaan on Vikströmin mukaan "ollut enemmän tasapainottavana voimana, joka ei likaa käsiään keskusteluissa yhtä paljon".

Luoma puolestaan sanoi Kirkko ja kaupungin haastattelussa pitävänsä Vikströmin otetta akateemisempana ja problematisoivampana siinä missä hän itse ponnistaa enemmän seurakuntakokemuksesta.

5. Saadaanko äänestysprosentti huippuunsa?

Ensimmäisellä kierroksella arkkipiispanvaalin äänestysprosentti oli 92. Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 1 525.

Turun arkkihiippakunnan ulkopuolisissa hiippakunnissa, joissa äänioikeutettuja oli yhteensä 319, äänestysprosentti oli 100. Kaikki siis äänestivät.

Arkkihiippakunnan rovastikunnassa äänioikeutettuja oli 1 206. He antoivat kolmasosaääniä siinä missä muualla maassa äänestäneiden äänet olivat painoarvoltaan kokonaisia ääniä. Arkkihiippakunnassa äänensä antoi 90 prosenttia äänioikeutetuista. Koko maata alhaisemman äänestysprosentin on tulkittu johtuvan muun muassa siitä, että äänioikeutettujen joukkoon kuuluu suuri määrä eläkepappeja, joista osa ei eri syistä johtuen halua tai voi äänestää vaalissa.

Jos edes osa 120:sta äänestämättä jättäneestä antaa äänensä toisella kierroksella, vaikutus lopputulokseen voi olla suuri.

Ensimmäisen kierroksen vahvistetun tuloksen mukaan vaalissa annettiin seitsemän hylättyä ääntä. Toisen kierroksen tulokseen vaikuttaa sekin, jos hylätyistä äänistä päästään eroon.

6. Millaisilla ratkaisuilla yksittäiset äänestäjät yllättävät?

Äänestäjäjoukkojen liikkeitä voidaan ennakoida, mutta lopulta jokainen äänestäjä tekee oman ratkaisunsa. Aina perustelut eivät ole niitä ilmeisimpiä tai edes ennakoitavissa. Oma merkityksensä on paikallisuudella. Vikströmillä on Turun seudulle vahvemmat yhteydet kuin Luomalla. Osaan alueen ihmisistä se vaikuttaa, toisille se on yhdentekevää.

Lähtötilanteessa Luoma on pienesti niskan päällä, ja tämänhetkisten arvioiden mukaan Luoman ja Vikströmin ääniero on toisella kierroksella jotain muutamasta äänestä muutamaan kymmeneen ääneen. Asetelma vaikuttaa hyvin samantyyppiseltä kuin edellisessä arkkipiispanvaalissa vuonna 2010, jolloin Kari Mäkinen voitti Miikka Ruokasen toisella kierroksella 11 äänen turvin.

Tasaväkisen vaalin voivat ratkaista yksittäisten äänestäjien yllättävät siirrot.

Kuva: Olli Seppälä. Tapio Luoma (vas.) ja Björn Vikström vaalipaneelissa Turun yliopistolla joulukuussa.

Lue myös:

Tapio Luoma ja Björn Vikström selvästi arkkipiispanvaalin toiselle kierrokselle

Ville Auvinen otti sittenkin julkisen kannan: "Olen päättänyt äänestää Tapio Luomaa"

Kommentti: Ennakkoasetelmat pitivät paikkansa arkkipiispanvaalissa – yksi yllätys tuli

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.