Apulaisoikeuskansleri pitää koulun uskonnollisia tilaisuuksia ongelmallisina

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehottaa Opetushallitusta tarkistamaan ohjeistustaan kouluille perinteisten ja uskonnollisten juhlien järjestämisestä.

Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan puolueettomuuden ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta.

Tilaisuudet, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, sen sijaan eivät apulaisoikeuskanslerin mukaan ole ongelmallisia. Tällaisia ovat muun muassa yhteiset hiljentymishetket.

Asia tuli apulaisoikeuskanslerin tutkittavaksi kantelun johdosta. Kantelussa pyydettiin muun muassa tutkimaan toimivatko julkiset ja julkisesti rahoitetut peruskoulut ja lukiot perustuslain yhdenvertaisuus- ja uskonnon ja omantunnon vapaus -säännösten vastaisesti järjestäessään uskonnon harjoittamista kouluajalla.

Peruskoulussa ja lukiossa uskonnonopetukseen osallistuminen on kirkkoon kuuluville velvollisuus. Muutkin voivat vanhempiensa ilmoituksesta osallistua uskonnonopetukseen. Sen sijaan uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta, kuten aamuhartaudet ja joulukirkko, on koulussa vapaaehtoista kaikille riippumatta siitä, kuuluuko lapsi tai nuori kirkkoon vai ei. Vaikka uskonnolliseen toimitukseen osallistuminen olisikin vapaaehtoista, apulaisoikeuskanslerin mukaan olosuhteet voivat kokonaisuudessaan tehdä valinnasta näennäisen.

Uskonnonvapaus on perustuslain mukainen perusoikeus. Siihen kuuluu oikeus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskontoa sekä oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnonvapauslain mukaan valtion tehtävänä on turvata uskonnonvapaus ja luoda edellytykset sen toteutumiselle.

Apulaisoikeuskansleri muistuttaa, että julkisen vallan tulee perustuslain mukaan turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkiselle vallalle kuuluvasta turvaamisvelvoitteesta ei hänen mukaansa voida tinkiä esimerkiksi perinnesyihin nojaten.

----------------------------------------

Näin apulaisoikeuskansleri lausuu:

* Koska koulujen opetusohjelmaankaan ei enää sisälly tunnustuksellista uskonnon opetusta, pidän uskonnonvapauden ja uskonnollisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallisena sitä, että kouluissa kuitenkin järjestetään muita tapahtumia, joissa on uskonnollista sisältöä ja joita voidaan sisällöltään pitää jopa tunnustuksellisina.

* Ei nähdäkseni ole johdonmukaista uskonnonvapauslain tavoitteiden näkökulmasta, jos laissa on kirkon jäsenten kohdalla luovuttu uskonnon opetuksen tunnustuksellisuudesta, mutta koulujen toiminnassa muutoin edelleenkin järjestetään tunnustuksellisia tilaisuuksia, kuten kirkon jumalanpalveluksia. Myös juhlatraditioihin voi sisältyä tunnustuksellisia elementtejä, vaikka itse tilaisuus ei muutoin olisikaan uskonnollinen tai tunnustuksellinen. Pidän uskonnon vapauden kannalta ongelmallisena sitä, jos Opetushallituksen viittaamat "vaikeudet" johtavat siihen, että tilaisuuksiin joutuvat käytännössä kaikki osallistumaan vakaumuksestaan riippumatta.

* Vaikka perinteiden noudattaminen sinänsä voi olla arvokasta, laillisuusvalvonnassa lähtökohdaksi on otettava se, mikä on perinteen sisältö muun muassa perusoikeuksien näkökulmasta. Aamuhartauksien ja koulujen muiden juhlatilaisuuksien katsominen osaksi suomalaista kulttuuria ja perinnettä on omiaan luomaan niihin osallistumiseen myös painostuksellisen elementin. Koska opettajat ovat alaikäisiin oppilaisiin nähden auktoriteettiasemassa, tilanteissa saattaa korostua kyseinen painostuksellinen elementti esimerkiksi verrattuna tilaisuuksiin, joissa osallistujat ovat aikuisia. Painostuksellisuus voi ilmetä lapsen pelkona ryhmästä poissulkeutumisesta. On myös syytä kysyä, miksi koulun työskentelyn yhteiset juhla- tai päätöstilaisuudet halutaan edelleenkin nivoa uskonnon harjoittamiseen ja sen myötä rikkoa niiden yhteisöllisyys.

* Julkisen vallan tulee perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joihin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuus ja uskonnonvapaus. Tämä julkiselle vallalle kuuluva turvaamisvelvoite menee perinnesyiden edelle. Tämä on erityisen tärkeää tässä yhteydessä, kun kyse on aikuisten valvontavallan ja auktoriteettiaseman piirissä olevista lapsista. Sekä positiivisen että negatiivisen uskonnonvapauden kannalta ja EIT:n oikeuskäytäntö huomioon ottaen kouluissa tehtäviä julkisen vallan neutraalisuuden ja uskonnonvapauden yhteensovittamiseen tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Näkemykseni mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Sellaisia tilaisuuksia, joissa on esimerkiksi yhteisiä hiljentymishetkiä, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, taikka muulloin kuin koulupäivän aikana järjestettäviä ja koulutyöhön liittymättömiä tilaisuuksia en kuitenkaan pidä edellä mainitulla tavalla ongelmallisina.

* Katson, että Opetushallituksen olisi aiheellista perus- ja ihmisoikeuksiin perustuvan uskonnonvapauden turvaamisen näkökulmasta harkita vuonna 2006 laatimansa tiedotteen tarkistamista siten, että edellä esittämäni näkökohdat otetaan huomioon.

27 kommenttia

  • Jori Mäntysalo sanoo:

    On muuten kova ratkaisu! Argumentaatio on sellaista, ettei se mitenkään rajoitu peruskouluun. Toteutuessaan ratkaisu vetää Suomea reippaan loikan tunnustuksettomaan suuntaan.

    Hienoa!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Täytyy sanoa, että ihmetyttää, että joillain on aikaa puuhastella ja tehdä kanteluita tällaisen asian parissa, mistä ei ole kenellekään mitään haittaa tai vamman tuottamusta.

    Jos paneuduttaisiin yhtä suurella pieteetillä vaikkap Tv-ohjelmien sisältöön ja niiden vaikutukseen lapsiin, niin asian ymmärtäisi. Yksi suvivirsi keväällä koulun loppuessa ei vahingoita ketään, mutta jatkuva eettisesti ja moraalisesti epäterveiden ohjelmien katselu jättää pysyvät jäljet lapsen mieleen ja sitä kautta käyttäytymiseen ja koko elämään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Turunen sanoo:

    “Julkisen vallan tulee perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joihin kuuluvat muun muassa yhdenvertaisuus ja uskonnonvapaus.”

    “– uskonnonvapauden yhteensovittamiseen tähtääviä järjestelyitä perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä.”

    Olikos tuossa nyt logiikka kohdillaan jos kerran vallitsee uskonnonvapaus? Jos on vapaus niin miten siitä voi seurata se, että vapautta ei saa käyttää? Lausunnosta pitää valittaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • eira vainikka sanoo:

      Suomessa on ilmeisesti vallalla negatiivinen uskonnovapaus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Koivumäki sanoo:

      On siinä logiikka. Uskonnonvapaus on henkilökohtainen vapaus, eli jokainen voi harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa, ja julkisen vallan on turvattava molemmat vaihtoehdot. Apulaisoikeuskansleri kiinnittää huomiota siihen, että koulun henkilökunnan johtama uskonnonharjoitus saattaa olla perusoieuksia vain näennäisesti toteuttava, ja että parempi olisi, kun koulun henkilöstö pidättäytyisi turvaamasta organisoidusti vain yhden maailmankatsomuksen toteuttamista edes “perinnesyihin” vedoten.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Toteutetaanhan siellä koulussa monia maailmakatsomuksia. Esim. opetus alkuräjähdyksestä pohjautuu aivan muuhun kuin kristinuskoon. Kristittyen lasten on pakko kuulla ja tenttiä monia asioita, jotka ovat vastoin heidän maailmankatsomustaan. Tasan eivät käy maailmankatsomukset kenenkään kohdalla uskontoon katsomatta, joten on parempi, että sallitaan moninaisuus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Salme, alkuräjähdys ei kyllä kuulu tähän keskusteluun millään tavalla. Vaikkapa Wikipediasta voi äkkiä lukaista, mikä ero on tieteellä ja uskonnolla;)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Koivumäki sanoo:

      Salme, tarkoitatko, että myös tiedeaineet pitäisi toteuttaa itse kunkin maailmankatsomuksesta lähtien? Että olisi siis sellaista fysiikan opetusta, jossa opetettaisiin astraalimatkailun ja aurojen ominaisuuksia, sitten olisi sotkanmunateoriaa, alkuräjähdystä, luomista ja nuudelioppia aina sen mukaan, mihin oppilas uskoo???

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Tarja, eivätkös ateistit ole nyt vaatimassa kuvailemaasi mallia? Tämä uskonnoton kouluhanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Salme, pliis, Wikipedia… :) Ihan totta, olisi meitä muita kohtaan reilua ja kohteliasta, että ottaisit ensin selvää asioista, joista tänne kirjoitat.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo, Otto, Juhani Päivinen sanoo:

    – Mielestänä ns. tervettä järkeä käyttäen ei voi välttyä esitetyn kristiuskon harjoittamisen väitetyn ongelmallisuudeen …. ristiriitaisilta perusteluilta…. em lausossa.

    Siis , jos uskonnonvapaus kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin, niin eikö Suomessa enemmistönä olevien ev.lut. kirkkoon kuuluvilla tai kristityillä suomalaisilla nuorilla, suomenkansalaisilla olisikaan … oikeutta harjoittaa perinteistä uskoaan esim. laukamalla suvivirsi koulujen päättäjäisissä tai aloittamalla koulupäivä Raamatun luvulla ja rukouksella ? Ihmetyttää, että on aikaa tehdä kanteluja tällaisista asioista täällä Suomessa.

    Emmehän me suomalaisetkaan, tietääkseni estä esim. täällä asuvia ja kotoutettuja muslimeja rukoilemasta islamin opin mukaisesti vaaditut kerrat päivittäin .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Asiaa tarkasteltaessa tulisi ottaa huomioon, että myös vakaumuksellinen uskonnottomuus on maailmankatsomus. Jonkin juhlatilaisuuden järjestäminen tietoisesti uskonnottomaksi voidaan tulkita kannaotoksei tälle mailmankatsomukselle. Uskonnottomuus yleisenä ilmapiirinä saattaa loukata jonkun uskonnollista vakaumusta.

    Lisäksi on muistettava, että näennnäisesti uskonnottoman juhlan viettäminen voi olla vastoin jonkun henkilön uskkonnollista vakaumusta. Esimerkiksi uskonnoton joulujuhla muuta tosiasiaa että vietetään joulua. Tämä siis riippumatta siitä vietetäänkö “Kristusmessua” vai pakanallista Yulea. Kummankaan juhlan vietto ei sovi esim, jehovantoristajien vakaamukselle. Samoin vaikkapa jonkun ihmisen syntymäpäivien vietto on vastoin heidän uskonnollista vakaumustaan. Mikäli tarkoituson tulkita uskonnonvapauttaq niin, ettei henkilön tarvitse edes välillisesti ilmaista uskonnollista vakaumustaan, tulisi myös syntymäpäivien vietto koulussa kieltää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Jukka, juuri näin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Heikkoa argumentointia, Jukka. Kouluissa on perusteltua opettaa asioita, jotka oikeasti vaikuttavat maailmassa. Esim uskonnot vaikuttavat, jumalien vaikutusta ei ole havaittavissa. Yhden yliluonnollisen uskomusjärjestelmän (auktoriteettivetoisesti järjestetyt) palvontamenot on perusteltua pitää poissa koulutyöstä.

      Jos “uskonnoton joulujuhla” on jollekin ongelma (mitä on vaikea uskoa), mikäpä estää viettämästä vaikkapa lukukauden puolivälin juhlaa. Yksinkertaista. Miksi yrität väkisin tunkea sitä yliluonnollista elementtiä juhliin?

      Jos sinua todella huolestuttaa syntymäpäivien vietto kouluissa, se on helposti ratkaistu. Ota vain yhteyttä kouluun, uskallan väittää, että siellä ollaan yhteistyöhaluisia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      No, miksikähän sitä joulua vietetään? Halutaanko palata pakanuuden lähteille? Vai onko ihan vain S- ym. markettien juhla?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Sonja, Suomessa joulua vietetään valtaosin loman ja juhlimisen takia. Jeesusta siinä hässäkässä muistelee kovin harva;) Ja se nyt vaan on totuus, että sillä paikalla on ennen kristillisen joulun keksimistä ollut monenlaisia pakanallisia juhlia. Mutta tämä nyt ei varsinaisesti mitenkään kuulu käsiteltävään asiaan. Kysehän on koulusta, uskonnonvapaudesta ja perustuslaista, ei uskonnollisten tai pakanallisten juhlien viettämisestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Minua naurattaa aina, kun joku (yleensä ateismin kannattajat) sanoo toiselle kommentoijalle, että heikkoa argumentointia. Se on yksi tapa yrittää saada eri kannalla olevat näyttämään typeriltä tms. Ei mene läpi ainakaan minulle.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      “Suomessa joulua vietetään valtaosin loman ja juhlimisen takia. Jeesusta siinä hässäkässä muistelee kovin harva;) ” Risto

      Mistä tiedät, että hyvin harva muistelee jouluna Jeesusta? Miksiköhän ihmiset sitten menvät jouluna sankoin joukoin kirkkoon ja kirkkokonsertteihin? Ei pidä puhua muiden puolesta, kun ei ole varmaa faktaa esitettävänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Salme, mukavaa että sinua naurattaa. Heikkoa argumentointia on esim. sellainen, joka perustuu virheellisiin perusteluihin. Ja sellainen, että esitetään vain kritiikkiä, mutta ei lainkaan perusteluja (vinkkivinkki;)

      Tiedän että hyvin harva pohtii Jeesusasioita jouluna, koska vain pieni osa suomalaisista on kristittyjä. Siis uskonnoltaan, nyt en puhu kirkon jäsenyydestä. Tämän asian on tutkinut ihan kirkon oma tutkimuslaitos.

      Kirkkoon ja konsertteihin mennään, koska niissä on ihmisten mielestä kivaa, arvelisin. Eikös se ole ihan ok juttu? Minusta on hyvä, että uskonnonharjoitus hoidetaan nimenomaan kirkoissa ja vastaavissa paikoissa.

      Siitähän tässä on kyse, että perustus- ja uskonnonvapauslain kannalta kouluajalla tapahtuva (ohjattu) uskonnonharjoitus on ongelmallista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      Mistä ihmeen palvontamenoista Risto Korhonen puhuu taas? Täyttä potaskaa ja propagandaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Sonja, puhun niistä palvontamenoista, jotka on syytä pitää poissa koulusta. Määritelmä vaikkapa Wikipediasta:

      “Palvonta on yliluonnollisen tahon, kuten jumalan palvelua eli toimintaa, jolla yliluonnollista tahoa pyritään miellyttämään.”

      Tällaistahan tapahtuu esim. kristillisessä jumalanpalveluksessa tai vaikkapa aamuhartaudessa. Enkä nyt ota tässä kantaa siihen, miten paljon niitä kouluissa tapahtuu. Jos ei tapahdu yhtään, niin vallan hyvä niin. Tiettävästi kuitenkin vielä monissa kouluissa on esim. seurakunnan päivänavausvuoroja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      Minä en edes kirkossa ollessa koe palvovani. Tätä mulle on jankuttanut yks pakanaystävä myös. Ett mä palvon. Pakanamenoihin liittynee palvominen, mutt mä koen Pyhän Läsnäoloa ja kunnioitusta pikemminkin. Ja hiljennyn ja rukoilen. Ja laulan.

      Lienet päässyt kokemaan jotain syvempää kuin minä, kun olet kokenut palvomiseksi.

      Kuule, jouluna mietitään Jeesusta, seimeä, Mariaa ja Joosefia. Ja mustaa murjaania ja ketä niitä nyt oli. Niin ja joulupukkia, joka tuo ainakin rikkaitten lapsille hiiirveesti lahjoja. Köyhien lapsethan ovat tuhmempia, niin jäävät vähemmälle.

      Tietty toiset vaan dokaa päivätolkulla ja turvakoditkin täyttyvät silloin. Ja syödään tietty. Siinä voi lopulta tulla vaikka Jeesuskin mieleen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      Joo vielä tosta palvomisesta. Ei kristinuskossa mitään yritetä lepytellä. Taitaa olla aika heikkoa tuo tietämys. Enempi vain uskomuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    En ole tähän saakka oikein mieltänyt kristillisten koulujen tarpeellisuutta, mutta nyt alan ymmärtää. Uskon, että niitä tulee pian joka paikkakunnalle, jos Puumalaisen kannanotot johtavat johonkin.

    Ilmoita asiaton kommentti