Arkkipiispa itsenäisyyspäivänä: Osaammeko tunnistaa, missä valta kääntyy hiljaiseksi väkivallaksi?

Arkkipiispa Kari Mäkinen kuvattuna Tieteiden talossa Helsingissä 21.11.2017.

Valtapolitiikka oli kovaa ja armotonta Jeesuksen aikana. Se on sitä monin paikoin myös nykyisin, arkkipiispa Kari Mäkinen totesi saarnatessaan Suomen itsenäisyyspäivän ekumeenisessa 100-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa.

Mäkinen muistutti, että ihmisiä nujertuu ja joutuu pakenemaan nykyäänkin poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen vallankäytön uhreina. Jeesus kuitenkin opetti: niin ei saa olla teidän keskuudessanne.

‒ Siinä ei jäädä maailman kauhisteluun, siinä pannaan katsomaan peiliin.

Mäkisen mukaan suomalaiset voivat ujostelematta vastata Jeesukselle, että tässä maassa on yritetty sadan viime vuoden aikana ottaa hänen sanansa todesta ja tehdä vallasta oikeudenmukaista. On rakennettu demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa, on pyritty vallan läpinäkyvyyteen ja yhdenvertaisuuteen. On haluttu jakaa yhteistä hyvää.

‒ Siinä, hyvä Jeesus, on yritetty seurata sinun opetustasi elämästä, vaikka sitä ei aina ole osattu niin sanoa. On saatettu sanoa vain niin kuin Akseli Koskela Täällä Pohjantähden alla -romaanissa: silmieni tasolta katselen kaikkia.

Silti Jeesuksen sanat vallanhimoisille opetuslapsille haastavat Mäkisen mukaan tässäkin ajassa myös meidät katsomaan peiliin. Miten näkymättömät ja näkyvät valtamekanismit kietoutuvat esimerkiksi sukupuoleen tai varallisuuteen perheissämme, kirkossa, työelämässä, politiikassa ja taloudessa? Osaammeko tunnistaa, missä valta kääntyy hiljaiseksi väkivallaksi ja vallan väärinkäytöksi?

Suurin olkoon palvelija ja orja, Jeesus opetti. Mäkisen mukaan meidän ei kuulu tuijottaa vain Pisa-tuloksiin, kilpailukykymittareihin tai hyvinvointibarometreihin.

‒ Jeesuksen puhuttelu vie yhteiskunnan varjopaikkoihin, missä ollaan näkymättömiä tai kannetaan häpeää, kun ei tahdota pysyä mukana tai täytetä kunniallisen, tuottavan ja pärjäävän ihmisen mittaa. Sieltä käsin yhteisen elämän ja yhteiskunnan tilaa on katsottava, Mäkinen sanoi.

Mäkinen lopetti saarnansa toteamalla, että nyt täällä ei ole suuria eikä pieniä, ei ensimmäisiä eikä viimeisiä. On vain ihmisiä oman elämänsä kanssa.

‒ Tässä olemme kaikki juhlapäivänämme, tänne syntyneet ja saapuneet, yhdessä Jumalan katseen edessä. Yritämme elää ihmisen elämää, kantaa sen iloa, vaivaa ja vastuuta suuressa Jumalan maailmassa.

‒ Yritämme katsoa silmiin ja silmiemme tasolta ihmistä, jotta jokainen tulisi nähdyksi niin kuin Jumala ihmisen näkee, suoralla, lempeällä ja rohkaisevalla katseella.

Kuva: Jukka Granström

Lue myös:

Arkkipiispa Kari Mäkinen erikoishaastattelussa: "Turhaa toivoa ei ole olemassa"

7 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Mäkinen piti aivan loistavan hillityn ja hallitun mutta suorastaan pirullisen voimakkaan ja taitavasti rivien väleistä puhuvan ja puhuttelevan puhtaasti yhteiskunnallisen saarnaan, joka taatusti puri hallitukseemme ainakin sen edustajien ilmeistä päätellen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Kuuntelin radiosta. Tosin oli kutsu kirkkoonkin, mutta en voinut olla paikalla. Puhutteleva saarna, niin riveillä kuin myös rivien välissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Leo Tihinen sanoo:

    Seppo Heinolalta hyvä luonnehdinta arkkipiispan itsenäisyyspäivän puheesta.

    “Mäkinen piti aivan loistavan hillityn ja hallitun mutta suorastaan pirullisen voimakkaan ja taitavasti rivien väleistä puhuvan ja puhuttelevan puhtaasti yhteiskunnallisen saarnan, …”

    Kuuntelin saarnaa mielenkiinnolla ja mieleen tuli muistoja omasta elämästä ja kokemuksia vallankäytön kohteena olemisesta. Valtataisteluun käytetään paljon “paukkuja” lähes joka taholla maailmassamme. Vallankäyttö kuuluu tietenkin elämään, mutta toimivat pelisäännöt sen käyttöön ovat välttämättömiä. Demokratia on yksi hyvä työkalu tähän tarpeeseen. Politiikoille on annettava paljon anteeksi, sillä heidän työ perustuu kansalaisten heille antaman vallan käyttöön.

    “Miten näkymättömät ja näkyvät valtamekanismit kietoutuvat esimerkiksi sukupuoleen tai varallisuuteen perheissämme, kirkossa, työelämässä, politiikassa ja taloudessa? Osaammeko tunnistaa, missä valta kääntyy hiljaiseksi väkivallaksi ja vallan väärinkäytöksi?” Edellä yksi hyvä kysymys esim. meille ev.lut kirkon jäsenille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väätäinen sanoo:

    Tekniikka oikeuden toteutumiseen on viesti kasvoista kasvoihin. Näe ja tule nähdyksi. Kuule ja tule kuulluksi. Yksilötason yhteys “yli kaikkien rajojen” tulee olla perusta, välitavoite ja päämäärä. Tiedon ja tunteen vaihto vahvistavat toivoa. Toive täyttyy. Toivo ja usko kasvavat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Mäkinen puhui luontevasti ja kauniista kirkon nykyisen esiintymisen mukaisesti, jossa kaikki vastuu ihmisten tasa-arvoisuudesta ei tule mitenkään esille. Kirkon hankkima valta on edelleen hyvin selvästi esillä väkivaltaisena henkisenä ominaisuutena. Ehkä kaikkein selvimmin se realistisesti näkyy valtion vuosikalemterin sisällössä. Esim. Jumalan, ihmisen, miehen, ylösnousemus päivässä johon ei kirlon oppiin lukeutuvatkaan juurikaan . usko.

    Jumalan, joka elääkseen täällä maailmassamme joutui todennäköisesti nauttimaan äitinsä Marian äidin maidosta. Ja yhteiselämässä Maria Magdaleenan kanssa oli hyvinkun todennäköisesti seksuaalisuhteessa häneen, ja kenties vielä rintaperillisiä joukossamme. Siis kirkon Jumala on ihminen , mies, joka istuu nyt isän oikealla puolella ja tuomitsee sieltä eläviä ja kuolleita ja kieltämättä uskontunnustuksen mukaan on kiitettävästä hoitanut vastuunsa koko ajan aina tätä päivää myöten.

    Ilmoita asiaton kommentti