Arkkipiispa: "Koti, uskonto ja isänmaa on tarkoitettu vuorovaikutukseen muiden kotien, uskontojen ja isänmaiden kanssa"

Arkkipiispa Tapio Luoma

Koti, uskonto ja isänmaa on tarkoitettu vuorovaikutukseen muiden kotien, uskontojen ja isänmaiden kanssa, arkkipiispa Tapio Luoma totesi kirkolliskokouksen kevätistunnon avajaispuheessaan.

– Kodin, uskonnon ja isänmaan hyvinvointi ei voi perustua eristäytymiseen, kaunaan, viholliskuviin tai oman erinomaisuuden korostamiseen muiden ihmisten, muiden kansanryhmien tai muiden kansakuntien kustannuksella.

Puheessaan Luoma pohti sitä, kuinka tärkeää oma kansallisuus on. Tunne suomalaisuudesta auttaa hänen mukaansa "meitä jäsentämään maailmaa ja hahmottamaan paikkamme muiden kansakuntien joukossa”. Luoman mukaan se myös yhdistää ihmisiä.

Ongelmalliseksi kansallismielisyys muuttuu hänen mukaansa silloin, kun se katsoo tulevaisuuden sijasta todelliseen tai kuviteltuun menneisyyteen.

– Usein siihen liittyy myös halu luoda yksinkertaisempi ja helpommin hallittavissa oleva maailma, jossa ihmisten väliset rajat ovat ehdottomia ja niiden ylittämistä valvotaan tarkasti, Luoma pohti.

Luoma korosti puheessaan myös sitä, kuinka uskonto tuo turvaa.

– Toisin kuin joskus saatetaan ajatella, uskonnolle ominainen turvallisuudentunne ei perustu muuttumattomuuteen. Pikemminkin kristillisen uskon maailmaa ja ihmistä alati muuttava voima on siinä turvallisuudessa, jonka luottamus Jumalaan ja ylösnousseeseen Kristukseen tuo. Kristillinen usko on eteenpäin katsovaa ja vieraanvaraista uskoa. Se muistuttaa, että jokainen ihminen, olkoon hän sitten omaa kansaa tai vierasheimoinen, on Jumalan kuva ja hänen rakkautensa kohde.

Kirkolliskokouksen kevätistunto kokoontuu Turun kristillisellä opistolla tiistaista perjantaihin.

Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Lue myös:

Kirkolliskokous on kuin leirikoulu, jossa päättäjät viettävät saman katon alla päivät ja yöt

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.