Arkkipiispa kutsui vanhoillislestadiolaiset keskusteluun

Mkinen_Karixx205Kari Mäkinen on käynyt viime viikon keskiviikkona keskustelun vanhoillislestadiolaisen liikkeen edustajien kanssa. Asiasta kertoi Kaleva. Mäkinen kertoo Kotimaa24:lle tilaisuuden luonteesta.

- Keskustelussa tuli esiin muun muassa liikkeen sisäinen kulttuuri ja vallankäyttö, naisen asema liikkeessä sekä liikkeen suhde kirkkoon. Myös siitä puhuttiin, mikä on liikkeessä vahvaa yhteistä hengellistä peruslinjaa. Hyvin monenlaisista kysymyksistä, arkkipiispa Kari Mäkinen toteaa pari tuntia kestäneiden keskustelujen sisällöstä.

Turussa piispantalolla arkkipiispan kutsusta käydyssä keskustelussa olivat mukana myös piispat Samuel Salmi ja Kaarlo Kalliala. Tämän lisäksi paikalle oli arkkipiispan mukaan kutsuttu liikkeen johdon eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) edustusta, liikkeen sisäistä kriittistä näkökantaa edustavia ja ”mainstreamia” eli liikkeen valtavirtaa edustavia ihmisiä. Keskustelun luottamuksellisuuden vuoksi arkkipiispa ei halua nimetä muita mukana olleita.

- Tarkoituksena oli edesauttaa liikkeen sisäistä keskustelua ja saattaa keskustelijoita saman pöydän ääreen. On tärkeää, että liikkeen, joka on ollut monenlaisten paineiden keskellä ja jossa on monta todellisuutta, oma sisäinen keskustelu voisi vauhdittua. Halusin tukea myös sitä, että myös kipeät ja vaikeat kysymykset tulevat keskustelun piiriin, Mäkinen kuvaa.

Mäkisen mukaan keskustelut saattavat jatkua. Asiasta ei ole vielä sovittu.

”Meillä on valmius säilyttää keskusteluyhteys kirkon johtoon”

tuomashnninehyvaTuomas Hänninen.

- Mielestäni keskustelu oli asiallista. Hyvää oli se että piispojen läsnä ollessa jotkut ehkä uskalsivat avoimemmin kertoa omia vaikeitakin kokemuksiaan ja asioitaan.

- Meillä on edelleenkin valmius keskustella ja halua säilyttää avoin keskusteluyhteys kirkon johtoon, jos piispat sitä haluavat.

Hänninen ei kokenut että piispat olisivat keskustelun jälkeen edellyttäneet jotain erityistä vanhoillislestadiolaiselta herätysliikkeeltä.

- Se oli niin sanottua pyöreän pöydän keskustelua, johon jokainen tuli omalta taholtaan ja omista lähtökohdistaan.

Hänninen sanoo toivovansa avointa keskusteluyhteyttä joka suuntaan. Kriittinen kysymys on tietenkin se miten yhteys voidaan säilyttää silloin jos liikkeen piirissä todetaan esimerkiksi jonkun ajautuneen Jumalan valtakunnan ulkopuolelle.

- Haluan puhua niin kuin uskon ja toivon että uskonkäsityksiäni kunnioitettaisiin. Uskonnonvapauslaki antaa siihen mahdollisuuden, Hänninen toteaa.

”Uskon asioista ei voi tehdä konsensuspäätöksiä”

Hännisen mukaan vanhoillislestadiolaisen liikkeen todellisuus on aika kaukana siitä mielikuvasta, joka on muodostunut julkisuuden kautta. Esimerkiksi Turun rauhanyhdistyksen luottamustoimista naispappeuskysymyksen takia erotettujen Mari ja Risto Leppäsen tapauksesta on tullut Hännisen mukaan vain vähän kriittisiä yhteydenottoja SRK:lle.

- Onhan tämä kaikki aiheuttanut hämmennystä, mutta ei siinä määrin, mitä julkisuus on antanut ymmärtää.  Hänen mielestään Turun rauhanyhdistys on hoitanut asiaansa viisaasti.

Hänninen ei usko hajaannukseen vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä käydyn voimakkaan julkisen keskustelun seurauksena.

- Jotkut yksittäiset ihmiset varmasti irtaantuvat mutta luulen, että ei ole kuitenkaan suuresta joukosta kysymys. Elävän kristillisyyden tuntomerkki on se, että jotkut jättävät tämän joukon. Samaan aikaan kuulen viestejä siitä kuinka jotkut ovat saaneet parannuksen armon.

- Uskon asioista ei voi tehdä konsensuspäätöksiä. Eri tavoilla ajattelevat ajautuvat väistämättä eri teille. Se on todella ikävä asia, jos näin käy, Hänninen toteaa.

”Hajoamisen sijaan puhuttava hyväksytyksi tulemisesta”

HintsalaMeriAnnauusi1Meri-Anna Hintsala. Hän koki tilaisuuden tarpeelliseksi ja vuoropuhelua edistäväksi.

- Painetta tämänkaltaiselle pyöreän pöydän keskustelulle on ollut havaittavissa jo kauan liikkeen sisällä, mutta myös liikettä vierestä seuraavien taholta. Esimerkiksi kirkon omalla Kirkko kuulolla -keskustelupalstalla toistuvasti esitetään kysymys, milloin kirkko kantaa vastuunsa lestadiolaisen liikkeen ja kirkon välisistä suhteista ja ilmiöistä, jotka ovat viime vuosina ihmisiä keskusteluttaneet. Pyöreälle pöydälle oli mahdollista nostaa asioita, jotka kaipaavat keskustelua. Näin tapahtui. Tilaisuudessa puhuttiin vallasta ja vastuusta, naisen asemasta ja myös liikkeen suhteesta kirkkoon, Hintsala kuvaa.

Hintsala toivoo, että eri tavoin ajattelevat lestadiolaiset voisivat löytää yhteyttä.

- Toivon niin. En usko, että osallistujat ovat lopulta kovin kaukana toisistaan silloin, kun toiveena on yhteisymmärryksen löytyminen kirkon tunnustuksen ja järjestyksen hengessä. Eri asia on sitten, onko tällaista yhteistä toivetta pidemmän päälle nähtävissä.

Voiko vanhoillislestadiolainen liike hajota?

- Olisi tärkeää, että henkilöityvien keskustelujen takaa nähtäisiin aidot kysymykset ja ne kipukohdat, jotka ovat haastaneet liikkeen yhtenäisyyttä. Hajoamisen sijaan olisi tärkeä puhua siitä, miten voitaisiin kohdata toinen ihminen niin, että hän tulee kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään sekä kirkossa että vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä.