Tapio Luoman muotokuva paljastettiin Espoossa – Luoma vitsaili: "Älkää pelätkö, minä se olen"

Arkkipiispa Tapio Luoma muotokuva

Ennen arkkipiispuuttaan Espoon piispana toimineen Tapio Luoman muotokuva paljastettiin keskiviikkona 12. syyskuuta Espoon hiippakunnan rukousaamiaisen yhteydessä. Luoma toimi Espoon hiippakunnan piispana vuosina 2012–2018. Muotokuva on esillä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa.

Tuomiorovasti Antti Kujanpää muisti alkusanoissaan Luoman taivalta Espoon hiippakunnassa.

– Uskon, että myöhempien aikojen kirkkohistorian tutkimus nostaa piispakaudestasi täällä esiin hyvän vuorovaikutuksesi tuomiokapitulin ja seurakuntien välillä. Olet saanut tuomiokapitulin ja sen viraston työntekijät omaksumaan entistä syvemmin palvelun ajatuksen niin, että piispa, tuomiokapituli että kapitulin viraston työntekijät ovat olemassa seurakuntia varten ja seurakuntien palvelemiseksi.

Muotokuvan paljastamisen jälkeen Luoma totesi:

– Tulee mieleen piispa Olavi Kareksen toteamus, kun hänen muotokuvansa paljastettiin Mikkelin tuomiokapitulissa: Älkää pelätkö, minä se olen.

Toteamus sai seurakunnan nauramaan. Tämän jälkeen Luoma vakavoitui ja katsahti muotokuvaansa. Ensiksi hän kiitti valokuvaaja Jani Laukkasta kuvan ottamisesta.

– On jonkinlaisen vuorovaikutuksen tulosta, millainen hetki tallentuu kameran muistiin. Lopputulos on hyvin paljon myös kuvaajan ansiota, se mitä hän saa kuvattavastaan irti.

Kuvassa Luoma seisoo etualalla nojaamassa sillankaiteeseen ja katsoo oikealle. Piispanpaidan violetti väri värjää hennosti myös sillankaiteen. Kuvan taustalla hahmottuu Espoon tuomiokirkko.

– Ajanjaksoni Espoon hiippakunnan piispana oli minulle hyvin merkittävä, ja siitä olen syvästi kiitollinen. Toivottavasti kuva välittää myös jotain omasta henkilökohtaisesti kiitollisuudestani.

Myös seurakuntalaiset pääsivät kommentoimaan kuvaa. Kommenttien perusteella kuvasta välittyy lämpö ja läsnäolo, vaikka Luoma ei katsokaan suoraan kohti kameraa.

Tunnelmia ja ajankohtaisia asioita

Luoma kertoi myös ajastaan arkkipiispana, jonka totesi olevan hyvin kiireistä.

– Nykyisessä tehtävässä vastuulleni kuuluvat Turun ja Kaarinan yhdeksän seurakuntaa, mutta olen huomannut, että suhteiden muodostaminen seurakuntiin on vielä alkutekijöissä. Kokonaiskirkon asiat ovat vieneet paljon aikaa.

Lisäksi Luoma totesi, että arkkipiispan puoleen käännytään mitä moninaisimmissa asioissa ja pyydetään vaikuttamaan useisiin yhteiskunnallisiin asioihin.

– Arkkipiispan sanomisia kuunnellaan erityisen herkällä korvalla, mutta ei pelkästään sitä, mitä hän sanoo, vaan myös sitä, mitä hän ei sano.

Luomalta kysyttiin myös sitä, millainen tulevaisuus kirkolla on.

– Näyttää selvältä, että ainakin taloudellisesti laihempia vuosia on edessä. Kirkkoon myös kohdistuu monenlaisia odotuksia yhteiskunnallisena toimijana, jota se ilman muuta edelleen on. Kirkolta odotetaan kannanottoja moniin asioihin, ja tähänkin haasteeseen on tärkeä vastata. Tässä kaikessa on kuitenkin muistettava, että kirkon varsinainen olemus on toimia hengellisenä yhteisönä.

Luoma otti kantaa myös seurakunnan työntekijöiden parissa virinneeseen keskusteluun siitä, saavatko seurakunnan työntekijät mennä kouluihin tai päiväkoteihin.

– Oleellista on se, millaiset paikalliset suhteet vallitsevat seurakunnan työntekijöiden ja kunnallisten kouluista ja päiväkodeista vastuussa olevien henkilöiden välillä. Jos olisin jatkanut Espoon hiippakunnassa, niin olisin seuraavaksi halunnut kannustaa seurakuntia miettimään sitä, miten paikallisseurakunnat voisivat edelleen tiivistää ja luoda uusia verkostoja.

Siihen, millaista johtajaa ja piispaa Luoma toivoisi Espoon hiippakuntaan, hän kertoi tarkoituksella jättävänsä vastaamatta. Henkilökohtaista suosikkia jatkajakseen hänellä ei omien sanojensa mukaan ole.

– Tiedän ja tunnen Espoon hiippakunnan seurakunnat ja niistä valitut äänestäjät, jotka tekevät harkitun ja viisaan ratkaisun. Kuka tahansa valitaankaan, niin olen varma siitä, että hän kyllä sopeutuu hyvin meidän piispojen joukkoon, Luoma tyytyi toteamaan.

Kuva: Ari Minadis. Arkkipiispa Tapio Luoman muotokuva.

Oikaisu 14.9. kello 12.45: Otsikossa virheellisesti puhuttiin arkkipiispa Luoman muotokuvasta. Kyseessä on muotokuva hänen kaudeltaan Espoon piispana.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

22 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Mutta hän sanoi heille: “Minä se olen; älkää peljätkö”. (Joh. 6:20 FB38)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ani Hu/Ego eimi/ehjeah asher ehjeah formelia saivat käyttää vain ylipapit kerran vuodessa. Ei ihme että ylipapit hermostuivat kuullessaan Jeesuksen käyttävän sanontaa, joka teki hänestä ‘kalifin kalifin paikalle’…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Riitta Suoranta sanoo:

      Kyllähän ne piispat suurissa saappaissa , mutta,että jo tällaista itsensä ylentämistä .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Pientä se onsen rinnalla että krist. ihminen on ylentänyt itsensä koko käsitämättömän laajan miljardeja planeetojakin käsittävän maailmankaikkeuden keskipisteeksi ja että koko maailmankaikeus olisi luotu alunperin vain häntä varten…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Lisäys, koska JHVH:n masoreettipisteet edustivat sanaa adonaj,kr. kyrious, voisi ajatella että Ut:n Kyrious voisi viitata jhvh:n,mutta Jeesuksen suussa yhtähyvin hänen taivallisen isäänsä, joka ei siisole välttämättä sama kuin jhvh!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Manu Ryösö sanoo:

    Kysyn Seppo Heinolalta, missä tilanteessa juutalainen ylipappi käyttää “minä olen” (Ani Huu) -sanontaa ja minkä lähteen mukaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ylipappi sai käyttää tuota formeliä palvellessaan Liitonarkin edessä Kaikkein Pyhimmässä. (Ethelbert Stauffer) Emme tiedä onko Jeesus itse käyttänyt sanontaa vai onko evankelista tahtonut antaessaan sen Jeesukselle näyttää lukijoilleen Jeesuksen todellisen statuksen. En pidä sattumana että Jeesuksen veli Jaakob kantoi perimätiedon mukaan ylimmäispapilista asua . Myös Jeeuksen saumaton viitta oli ylimmäsipapillinen, minä myös heprealaiskirje Jeesuksen kuvaa. Jaakobista sanoo St.Jerome (De Viris Illustribus)

      “Hänellä oli yksin etuoikeus päästä Kaikein Pyhimpään, koska hän ei todellakaan käyttänyt villavaatteita vaan liinavaatteita ja lähti yksin temppeliin ja rukoili kansan puolesta, niin että hänen polvensa olivat tulleet koviksi kuin kamelin polvet.”

      Jeesuksen rooli siis mitä ilmeisimmin siirtyi Jaakobille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Stauffer on tutkijan nimi, ei vielä viittaus mihinkään alkutekstiin. Voisinko saada sellaisen niin esittämäsi asia Minä olen (Hän) -formelista tulisi aidosti dokumentoiduksi…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Staufferin nimi soittaa vähän hälytyskelloja, koska hän kuului Natsi-Saksan aikana natsien vallan suosimiseen taipuneeseen joukkoon. – Tämä ei tietenkään vielä tarkoita sitä, että hän olisi väistämättä tutkijanakin väärässä, mutta Heinolan väite edellyttäisi nyt varhaisen Raamattu-lähteen auki kirjaamista…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Kiitos linkistä Seppo Heimola,

      Kuten arvelinkin kyseessä ei alkutekstin mukaan ollut ylipapin omaan itseensä liittyvä todistus, vaan ainoastaan laulu, jossa viitataan nimenomaan Jumalaan, ei ylipappiin.

      UT:n todistuksen Jeesus Kristus toki viittasi “Minä olen Hän” -formelilla omaan Jumalalliseen olemukseensa, mutta ylipappien liturgisen laulun kohdalla tästä ei selvästikään ollut kysymys.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Kommenttini alimman kappaleen tulisi oikein kirjoitettuna kuulua: “UT:n todistuksen mukaan Jeesus…”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ryösö, ei tässä ole kukan yrittänyt näytää,että ylipapit olisivat todistaneet itsestään mitään käyttäessään ani hu formelia. Kysmys oli v ain siitä,että ylipappi s a i tuota formelia liturgisesti käyttää.

      Ja henkilö joka sitä ‘luvattomasti’ käytti saattoi vihjata siis olevansa ylipappi. Ja kuten sanoin Jeesus käytti ylimmäispillista asua kutensittemmin veljensä Jaakobkin ja heprealsikirja sanoo häne olleen ylimmäinen pappi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Heinola, Minun pointtini onkin siinä, ettei Jeesus Kristus esittäytynyt Ani Huu -sanoillaan vain ylipapiksi, joka käyttää tiettyä liturgista sanamuotoa, vaan myös Jumalan kanssa samaa olemusta olevaksi (Fil.2:6), vaikka toki samalla ihmiseksi osaan syntyneeksi, ja ristin uhrin osaan suostuvaiseksi…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      taas korjaus tekstiini: “ihmisen osaan syntyneeksi”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Minun pointtini on se, että kun Jeesus itse kielsi useinolevansa JHVH, jota piti demiurgina, ja jonka nimeä ei Ut.ss a kertaakan käytänyt, hän esiteli itsensä juurikin ylipapiksi, josta syystä silloiset ylipapit tietysti raivostuivat.

      Teologit ovat tarkoitukselisesti jättäneet lähes noteeraamatta Jeesuksen ylimmäisppapilisen saumattoman ihokkaan ja veljensä Jaakobin roolin nimenomaan ylipappina. Kannattaa myös huomioida Jeesukseen liittyvän perimätieto, että hän olisi vuorella kantanut ylipapin rintakilpeä. Jeeuksen puvusta heitettiin arpaa. Juutalaisuudessa ylipapin, jolla ei ollut perillistä, kuoltua hänen puvustaan eli asemastaan,jota puku symboloi, heitetiin juurikin arpaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Heinola,

      Jeesus Kristus kunnioitti Jumalaa Isänään, eikä tähän ajatteluun mahdu mitkään gnostilaiset puheet demiurgista.

      Esim. “Jeesus vastasi: “Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua.” (Joh.8:49)

      Se, mitä Raamattu ilmoittaa liittyvän Jeesuksen persoonaan ei tyhjenny vain ylipappeuteen. Pyhän Raamatun mukaan Jeesus Kristus on:

      – Jumalan Poikana itsekin Tosi Jumala – Ihmisestä syntyneenä tosi ihminen – Messias – Kuningas – Hyvä paimen – Ylimmäinen Pappi – profeetta – opettaja – lääkäri/parantaja – ihmeiden tekijä ja paljon muuta…

      Raamattuviitteitä tälle kaikelle ja monelle muulle löydät esim. Ristin Voiton julkaisemasta Isosta Raamatun tietosanakirjasta kohdasta Jeesus Kristus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Manu Ryösö sanoo:

      Torjun vielä toisen Heinolan harhaanjohtavan ajatuksen. Hän näet väittää, ettei Jeesus käytä UT:ssa koskaan sanaa JHVH. – Tämä on hullunkurinen väite, sillä UT on kirjoitettu kreikaksi, joten luonnollisestikaan sieltä ei silloin löydy heprean sanaa JHVH. – Sen sijaan JHVH -sanan kreikankielinen käännösvastike θεος toki löytyy useammastaikin kohdasta juuri Jeesuksen sanomana.

      Mark. 12:29 on erinomainen esimerkki siitä, että Jeesus liittyy Šeman lausumisen kautta siihen juutalaiseen uskonymmärrykseen, jossa JHVH sanalla tarkoitetaan Jumalaa hyvänä Jumalana. – Tämä on täysin vastakkaista gnostilaiselle demiurgi-opille, jossa demiurgi edustaa pahuuden voimia.

      Jeesukselle Jumala on Isä ja kaiken hyvyyden lähde. Juuri Šeman lausuminen osoittaa tämän; onhan šema on juutalaisuuden tärkein rukous, jota pidetään myös juutalaisten uskontunnustuksena. – Luonnollisesti juutalaisuuden ja kristinuskon tiet toki eroavat siinä, että kristinusko tunnustaa sekin ajatuksen Jumalasta yhtenä, mutta ei sellaisena matemaattisena mallina, joka sulkisi pois kolmen Jumalaluuden persoonan olemuksellisen ykseyden. Johanneksen evankeliumin mukaan juuri itse Jeesus Kristus todistaa tämän asian sanoessaan Taivaallisesta Isästään näin: “Minä ja Isä olemme yhtä.” – εγω και ο πατηρ εν εσμεν (Joh.10:30)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Teemu Kakkuri sanoo:

      Ethelbert Stauffer oli oman aikansa mittapuilla ihan pätevä eksegeetti. Hänen jälkeensä metodi on tietenkin mennyt aino askelin eteenpäin. Hänen teoksensa Jesus: Gestalt und Geschichte on mielenkiintoinen esitys Jeesuksesta antiikin historiassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      “Jeesus Kristus kunnioitti Jumalaa Isänään, eikä tähän ajatteluun mahdu mitkään gnostilaiset puheet demiurgista.”

      Näin, mutta ei ole lainkaan varmaa, että hän tarkoitti Taivaallisella Isällään Jehovaa. Vanha testamentti ei puhu Jehovasta Isänä eikä Uusi testamentti Isästä Jehovana. JHVH on erisnimi eikä mikään käännettävä sana. Se saatiin kirjoittaa mutta ei lausua ääneen,Nimi ei siis esiinny UT:ssa eikä Ut:n theos viittaa välttämättä eikä edes todennäköisesti JHVH:n. Kun Jeesus haukkuu juutalaisia Abrahamin lapsiksi,jotka ovat isästä Perkeleestä niin hän mahdollisesti viittaa JHVH:n juuri työssään epäonnistuneena demiurgina, (jona gnostikotkin tätä kaanaanilaisperäistä (Ras S hamras) Israelin sittemmin heimojumalaa pitivät. JHVH / Demiurgi ei siis ollut gnostikkojen Korkein vaan korkeinta Jumalaa edusti heille Universaali Mieli,joka oli Lausumaton.

      Ps: Demiurgiksi Luojaa sanotaan heprealaiskirjeen luvussa 11 jakeessa 10!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Lisäys, koska JHVH:n masoreettipisteet edustivat sanaa adonaj,kr. kyrious, voisi ajatella että Ut:n Kyrious voisi viitata jhvh:n,mutta Jeesuksen suussa yhtähyvin hänen taivallisen isäänsä, joka ei siisole välttämättä sama kuin jhvh!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marja-Sisko Aalto sanoo:

    Tiedoksi, että Olavi Kares oli Kuopion hiippakunnan piispa, joten hänen muotokuvansa on Kuopion tuomiokapitulissa. Ei siis Mikkelin. Lausahdus toki on Kuopiossa tunnettu ja hymyssä suin muistettu.

    Ilmoita asiaton kommentti