Arkkipiispa Tapio Luoma: Pääsiäinen saa uusia sävyjä yhteisestä vaikeasta kokemuksesta

Turussa kadut näyttävät hiljaisilta niin kuin poikkeustilaan joutuneessa maassa muutenkin. Koronaviruspandemia ja poikkeusaika näkyvät myös arkkipiispa Tapio Luoman elämässä. Matkustelu on minimissään ja palaverit pidetään etänä. Yhteydenpito kirkkohallitukseen, seurakuntiin ja toisiin piispoihin vie nyt poikkeuksellisen paljon aikaa.

– Koetan tietenkin ulkoilla. Jonkin muun asian kanssa askarteleminen hetken virkistää. Rukous kulkee mukana hiljaisena huokailuna. Huomaan, että se on tärkeä tapa, josta saa voimaa, Luoma kertoo.

Luoman mielestä oleellista on nyt rukoilla ihmiskunnan puolesta, että pandemia päättyisi nopeasti ja että ne, joilla on vaikeaa, voisivat kestää. Pelottavalta hänestä tuntuu se, mitä arvaamatonta ja vakavaa yhteiskunnallisen elämän kannalta seuraa siitä, jos nykytilanne pitkittyy.

– Luotan kuitenkin siihen, että niin kirkko kuin yhteiskuntakin pystyvät pääsemään tästä yli, kun pandemia on ohi. Kuten presidentti on todennut, terveet ihmiset laittavat aikanaan talouden kuntoon.

Pandemia iskee Luoman mukaan lujaa kirkon perusolemukseen, jonka ideana on yhteen tuleminen.

– On kipeä asia, että kirkot ovat kiinni. Kirkkorakennus on ihmisiä varten. Silti kirkon reagointi tilanteeseen näyttää minusta jopa häkellyttävän hyvältä.

Esimerkkinä Luoma mainitsee viime sunnuntain striimatut jumalanpalvelukset, jotka näyttivät tavoittavan varsin paljon ihmisiä.

– On tärkeää osoittaa, että kirkko pystyy toimimaan poikkeusoloissa, jopa näin poikkeuksellisissa. Meillä on ammattitaitoinen, hyvä joukko, Luoma kiittelee.

Keskeneräisyyden vaihe pitää hyväksyä

Edelleen kirkon työntekijät siunaavat hautaan, vihkivät ja kastavat. Monia huolestuttaa kuitenkin, saako itse tartunnan tai tartuttaako muita ja millaisia ohjeita pitäisi noudattaa.

Luoma on tietoinen hämmennyksestä ja muistuttaa, että tilanne on tullut tavattoman nopeasti vastaan.

– Meidän pitäisi hyväksyä keskeneräisyyden vaihe. Turvallisuudesta ja tartuntojen ehkäisemisestä on kuitenkin ehdottomasti huolehdittava. Olemme tekemisissä tuntemattoman ja voimakkaan, helposti leviävän viruksen kanssa. Kaikki varotoimet ovat tarpeellisia, ja paljosta joudutaan luopumaan.

Valtiovalta ja piispat antavat kummatkin omalla sektorillaan ohjeita, mutta kaikkiin yksityiskohtiin ei Luoman mukaan voida siltä tasolta puuttua. Yleisohjeita on noudatettava, ja niiden pohjalta tehdään paikallisia sovelluksia harkintaa käyttäen.

– Muistetaan olennainen: huolehditaan henkilömäärästä, etäisyydestä ja turvavälistä ja vältetään matkustelua, Luoma sanoo ja muistuttaa, että ajantasainen ohjeistus löytyy kirkon verkkosivuilta.

Pääsiäinen saa uusia sävyjä

Pandemian ja poikkeustilan ohessa eletään myös paaston aikaa. Se nostaa Luoman mielestä tärkeällä tavalla raamatunkertomuksista esiin elämän realismin. Viime sunnuntaina Marianpäivän teksteissä puhuttiin siitä, miten Maria ei säästy elämän kivulta.

– Pandemia pakottaa meidät kollektiivisesti havaitsemaan, että varjot ovat osa elämää. Paastonaika taas kertoo voimakkaasti siitä, miten meidän Herramme on kokenut tämän ja tietää, miltä meistä tuntuu, Luoma sanoo.

Varjoihin kätkeytyvä kuolemanpelko hiipii mieliin sitä mukaa, kun uutisia koronakuolemista kuullaan. Senkin piirteen kanssa on kirkossa eletty.

– On myös ikuinen elämä. Koko kirkko rakentuu ylösnousemususkon varaan, Luoma muistuttaa.

– Edes kuolema ei voi sanoa viimeistä sanaa. Tästä nousee jääräpäinen toivo: jos kuolema on nujerrettu, onko mitään sellaista, mikä olisi voittamatonta? Luulen, että tämä pääsiäisen tematiikka saa uusia sävyjä yhteisen vaikean kokemuksen myötä.

Elämämme asiat ovat isommissa käsissä

Näinä aikoina Luoma on paljon miettinyt paimenpsalmia 23: "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu."

Psalmin alku on Luomasta paradoksaalinen.

– Ajatus on, ettei minulta mitään puutu, vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa. Ei sen takia, etteikö siellä olisi vaaroja, vaan sen takia, että sinä Herra olet minun kanssani. Siinä on jotain sellaista oloihinsa tyytymistä, toiveikkuutta ja valoisuutta, mitä ei voi muuttaa, Luoma sanoo.

– Meidän elämämme asiat ovat paljon isommissa käsissä. Elämän onni ei löydy sen helppoudesta vaan siitä, että Jumala on meidän kanssamme.

Entä mitä arkkipiispa näkee pandemian tuolla puolen?

– Meillä on varmaan maailma, joka arvostaa suoria ihmiskontakteja entistä enemmän, arkkipiispa sanoo.

Yhteiskunnan polarisoitumisesta puhuttiin vielä muutama viikko sitten. Arkkipiispa toivoo, että tulevaisuudessa osattaisiin katsoa paremmin raja-aitojen yli.

– Jospa tämä auttaisi meitä näkemään toinen toisemme saman planeetan asukkaina.

Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki. Arkkipiispa Tapio Luoma.

Katso kirkon varautumisohjeet kirkon työntekijöille, luottamushenkilöille, yhteistyökumppaneille ja järjestöille sekä yleistä tietoa kirkon varautumisesta tilanteeseen.

Lue myös:

"Me sairaalapapit emme lähteneet etätöihin" – Sairaaloissa valmistaudutaan sielunhoidon tarpeeseen

Professori Jaana Hallamaa: Näkymätön uhka osoittaa, että maailma on yksi

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.