Arvio: Jaana Hallamaan uusi teos ruotii yhdessä toimimisen etiikkaa ongelmavyyhtien kautta

Joku voisi ajatella, että kun itse kysyy ja itse vastaa, ovat asiat jotakuinkin kohdallaan. Ihminen ei kuitenkaan elä yksinään tai vain itselleen, vaan meidän on osattava elää joukkona, toiset ihmiset myös hyvin monimutkaisissa tilanteissa huomioiden. Muuten ihmisyhteisö ei kykene toimimaan.

Moniin ihmisyhteisön keskinäisiin moraalikysymyksiin ja niiden parempaan ymmärtämiseen voi etsiä polunpäitä Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professorin Jaana Hallamaan uuden kirjan Yhdessä toimimisen etiikka avulla.

Etiikan mereen voidaan sukeltaa altaan eri kulmista ja siinä voidaan polskia eri syvyyksissä erilaisia tyylejä hyväksi käyttäen. Hallamaan ratkaisu on ollut jakaa kirja 15 lukuun, joissa yhdessä toimimisen eettisiin kysymyksenasetteluihin paneudutaan tarkemmin.

Luvut vievät lukijansa ensin toiminnan laadun arvioimiseen, lähimmäisen hyvään ja joukossa toimimiseen. Sen jälkeen käsitellään luottamusta, valtaa ja vaikuttamista, toimijoiden asemaa yhteistoimintasuhteissa sekä lopuksi hyvän tekemistä ja monenkeskistä vastavuoroisuutta.

Näiden lukujen kautta avautuva kirjan varsinainen substanssi on sitten sitä itseään. Ihmisyhteisön yhdessä olemisen eettisiin kysymyksiin käydään kirjassa ensin moraalifilosofian perusasioita kerraten, sitten monien erilaisten käytännön elämän esimerkkien ja ongelmavyyhtien kautta.

Lukujen aihepiiriin liittyy runsaasti taulukoita, joissa haarukoidaan eettisen toiminnan ja suhteiden mahdollisuuksia ja seurauksia.

***

Kirjan monipuolisesta sisällöstä on haastavaa valita vain yhtä esimerkkiä. Sellaisena voisi kuitenkin mainita vaikkapa luvun 8, jossa tarkastellaan vallan käsitettä.

Hallamaa toteaa käsitteen voitavan tiivistää siihen, että kaikki valta on aikaansaamisvaltaa. Tämä tarkoittaa erikseen määriteltyä kyvykkyyttä saada aikaan toimijan haluamia asioita ja muokata toimijan tulevia toimintaedellytyksiä. Aikaansaamisvallan alalajeja analysoitaessa lukija saa käsityksen siitä, miten valta ihmisyhteisössä muodostuu ja mitä ilmiasuja se voi saada.

Lienee niin, että vallankäyttö on osa ihmisyhteisön toimintaa. Jollakin se valta aina on, mistä seuraa joukko ikuisia eettisiä dilemmoja.

Kirjansa johdannossa Hallamaa toteaa, että filosofisia ideoita käsittelevät kirjat ovat usein vaikeita ja raskaslukuisia etenkin filosofiaan perehtymättömille.

Yhdessä toimimisen etiikka on pyritty rakentamaan tässä mielessä yksinkertaisemmaksi. Kirjoittajan mukaan siinä ei ole pyritty esittelemään ideoita muille filosofeille teoreettisen debatin diskurssissa. Näkökulma on pyritty saamaan perinteistä moraalifilosofista esitystapaa laajemmaksi.

Pyrkimys on ollut hyvä ja onnistunutkin, mutta hyvin vaativaa ja uusien termien omaksumista edellyttävää luettavaa tämäkin kirja silti on.

***

Kustantajan mukaan kirja sopii etiikan perusoppikirjaksi ihmis- ja sosiaalitieteilijöille sekä organisaatio- ja johtamisalalle. Tarkoittaako tämä sitten myös seurakuntien virkakuntaa, mutta joka tapauksessa Yhdessä toimimisen etiikka olisi tärkeää luettavaa myös kaikille niille, jotka kirkossa tehtäviään ihmisten kanssa hoitavat.

Jaana Hallamaa: Yhdessä toimimisen etiikka. Gaudeamus 2017. 320 sivua.

Edellinen artikkeliRuotsin kirkollisvaalit selvästi odotettua vilkkaammat – ruotsidemokraatit kasvatti kannatustaan
Seuraava artikkeli”Kun aikanaan olet kiirastulessa, minä odottelen sinua taivaassa” – Tällainen on ekumeeninen perhe

Ei näytettäviä viestejä