Askola kommentoi avioliittolain muutosta hiippakunnan kiertokirjeessä – esillä kirkkojen käyttö

Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola kirjoittaa hiippakunnan kiertokirjeessä avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkkoon. Perjantaina julkaistun kiertokirjeen pääkirjoituksessa Askola viittaa muun muassa kirkkojen käyttöön ja avioliittoon aikovien esirukoukseen.

Askola kirjoitti avioliittolaista hiippakunnan kiertokirjeessä myös kesäkuussa. Viime kuukausina kirkossa on julkaistu useita aihetta käsitteleviä asiakirjoja, jotka ovat vieneet keskustelua eteenpäin.

"Uusi avioliittolaki astuu Suomessa voimaan 103 päivän päästä. Se on monelle iso ilo, toisille taas huoli. Meidän hiippakunnassamme on tilaa molemmille", Askola aloittaa.

Hän kirjoittaa, että enemmistö papistosta ja luottamushenkilöistä toivoo, että kirkon työntekijällä olisi mahdollisuus vihkiä tai siunata avioliittoon samaa sukupuolta olevat parit. Tällä hetkellä kirkkolaki ei taivu siihen, Askola jatkaa.

Hän toteaa, että Helsingin hiippakunnassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ei puhuta ulkopuolisena ilmiönä. Askola sanoo, että häntä surettaa kirkollisen keskustelun keskittyminen juridisiin ja kirkko-oikeudellisiin asioihin sekä papiston toimivaltaan. Näin ihmisten tunteet ja todellisuudet jäävät syrjään.

Askola kysyy, osaisiko kirkko lähettää signaalin siitä, että moneen sateenkaariperheeseen on tulossa iloinen juhla.

"Luotan pappien ammattitaitoon, luovuuteen ja tilannetajuun. Pappi voi halutessaan osallistua maistraatissa solmitun avioliiton hääiloon siten, että juhlassa välittyy kirkon hyväksyntä ja Jumalan siunaus", Askola kirjoittaa.

Vastaavaa viestiä hän on välittänyt jo aiemmin muun muassa Helsingin hiippakunnan papiston synodaalikokouksessa ja kirkolliskokouksen syysistunnossa viime viikolla.

Luvassa vaihtoehtoisia "käsikirjoituksia"

Askola viittaa kiertokirjeessä myös käytännön toimintatapoihin. Hän kirjoittaa, että sovitut käytännöt ovat toistaiseksi hataria.

"Hiippakuntien ja seurakuntien yhdenmukaisten käytäntöjen tarpeellisuus keskusteluttaa", Askola kirjoittaa.

​​​​​​​Hän lisää pitävänsä tärkeänä, että seurakuntien käytäntöjen luomisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä ovat mukana myös asianosaiset. Askolan mukaan erilaisille seurakunnan jäsenille ei ole erilaisia kategorioita.

"Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kirkon käytöstä päättää kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Tuomiokapitulin päätösvalta rajoittuu vain riitautettujen asioiden käsittelyyn", Askola kirjoittaa kirkkojärjestykseen viitaten.

Hän mainitsee myös esirukouksen avioliittoon aikovien puolesta.

"Kun seurakunnan jäsenet pyytävät avioliitolleen esirukousta, se kuuluu kirkon tehtävään ja jumalanpalveluskäytäntöihimme. Jokaisella seurakunnalla on omat tapansa toteuttaa avioliittoon aikovien rukoukset osana messua."

Askola toteaa, että avioliiton esteiden tutkinta voidaan hoitaa maistraatissa siten, että hääjuhla voi toteutua jo 1.3.2017. Seurakunta voi suorittaa esteiden tutkinnan 1.3.2017 lähtien.

"Lähetämme vielä tämän vuoden puolella muutamia vaihtoehtoisia "käsikirjoituksia", joiden askelmerkeissä pappi voi toteuttaa hääjuhlan osuuttaan, pyydettäessä ja halutessaan", Askola kirjoittaa.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Lue myös:

Analyysi: Pekka Simojoen tunteellinen puheenvuoro kiteytti kirkolliskokouksen aviokeskustelun

Askola puhui synodaalissa avioliitosta, joukko pappeja kokoontui kirkon epäviralliseen homoiltaan

Piispainkokous: Uusi avioliittolaki ei muuta kirkon avioliitto-opetusta – mutta keskustelu asiasta saa jatkua

Askola julkaisi kiertokirjeen avioliittolaista