Aula kertoo irtisanoutumisen syyt – palaako politiikkaan?

Maria Kaisa Aula

Lapsiasiavaltuutetun tehtävää vuodesta 2005 hoitanut Maria Kaisa Aula on irtisanoutunut virastaan. Hänen virkakautensa olisi kestänyt syyskuuhun 2015. Hän lopettaa työnsä huhtikuun 2014 lopussa.

- Olen ollut innolla rakentamassa Suomeen uutta lapsen ihmisoikeuksia edistävää viranomaista. Työ on ollut luovaa ja sisällöllisesti palkitsevaa mutta samalla kuormittavaa, koska toimistossa on liian vähän henkilökuntaa, Aula sanoi tiedotteessaan.

Julkisuudessa on tämän jälkeen puhuttu protestista, onko kyseessä protesti?

- Protesti pienessä määrin, oma elämäntilanne on taustalla. On myös henkilökohtaisen elämän syitä - eli juuri nyt tuntuu hyvältä antaa enemmän aikaa omille ajatuksille ja läheisille. Taustalla on toki myös se, että työ on kahdeksan vuoden aikana ollut aika kuormittavaa. Haluan lähettää päättäjille vakavan viestin, että voimavarat ovat tässä työssä ihan alimitoitetut, asia pitäisi ottaa vakavammin, Aula kertoo Kotimaa24:lle.

Aula toivoo seuraajalleen parempia edellytyksiä tehtävien hoitamiseen. Suomen lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee valtuutetun lisäksi neljä henkilöä.

Hänellä ei ole vielä suunnitelmia työtehtävistään 1.5. jälkeen. Hänet on valittu Väestöliiton hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2014 alkaen. Palaatteko politiikkaan?

- En ole vielä suunnitellut mitään. En poissulje politiikkaa tulevaisuudessa, mutta en kyllä sen varaan laskekaan. Täytyy ihan rauhassa pohtia ja kuunnella sisäistä ääntään.

Aula on Keskustan entinen kansanedustaja ja varapuheenjohtaja.

Lähdettekö ehdolle eurovaaleihin?

- En lähde.

Kirkollisesti aktiivinen

Aula tunnetaan myös kirkollisesti aktiivisena. Hän on kirkolliskokousedustaja ja Viitasaaren kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Kotimaa24 kertoi tänään, että kirkko on tehnyt juuri ohjeet seurakunnille lasten huomioimiseksi.

- Tarvitaan kirkkojärjestyksen muutosta jolla seurakunnat velvoitetaan päätösten lapsivaikutusten arviointiin. Lasten osallistumisesta ja huomioimisesta seurakuntalaisina tarvitaan myös lisätoimia ja ohjeiden saattamista käytäntöön. Tässähän on kyse vasta prosessin alkuvaiheesta eli ohjeet pitää saada käytäntöön ja koulutettua väkeä. Suunta on hyvä lapsen ihmisoikeuksien paremmaksi huomioimiseksi seurakunnissa, Aula sanoo.

Hiljattain Uskontojen uhrien tuki ry teki selvityksen Jehovan todistajien lasten oloista ja osoitti sen lapsiasiavaltuutetulle. Selvityksen mukaan lasten oikeuksissa olisi vakavia puutteita. Aula kertoo nyt, että hän on syksyllä tavannut Jehovan todistajien edustajia.

- Olen tavannut. Sovittiin että pidetään yhteyttä. He olivat halukkaita lapsen oikeuksien näkökulmaa työssään pitämään mukana.

Aula saattaa tavata vielä myös Uskontojen uhrien tuki ry:n edustajia.

Aulan mukaan lapsiasiavaltuutettu ei ole sellainen toimija, että se tutkisi Jehovan todistajien asiaa. Se ei kuulu rooliin, vaan enemmänkin kyse on vuoropuhelusta. Aula sanoo pitävänsä tärkeänä tällaisissa tilanteissa sitä, että korostetaan uskonnollisen yhteisöjen johtajien vastuuta esimerkiksi siinä, miten yhteisön opit arjessa toteutuvat ja kuinka jyrkästi niitä sovelletaan.

- Meidän toimisto ei pysty sillä tavalla lähtemään tuomariksi tai arvioijaksi, mikä on missäkin totuus. Haluamme vuoropuhelulla selvittää ja tukea uskonnollisen yhteisön uudistumista ja sitä, että tunnustetaan oma vastuu ja kunnioitetaan lasten ihmisoikeuksia ja ylipäänsä ollaan kohtuullisia lapsille. Ei myöskään saa leimata Jehovan todistajia kokonaisena yhteisönä, sekään ei ole oikein, Aula sanoo.

Lue myös: Jehovan todistajat puolustavat kasvatusmallejaan

Lapsiasiavaltuutettu vaatii Jehovan todistajia sanoutumaan irti hengellisestä väkivallasta