Avioliittokeskustelun tueksi kunnioittavan keskustelun malli – ”Helposti menee väittelyksi”

Kirkon keskustelumallia rakentavaan keskusteluun avioliitosta ollaan ottamassa käyttöön tänä syksynä. Mallia on valmisteltu Kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla kirkolliskokouksen toimeksiannosta.

– Tavoitteena oli pohtia, millä tavalla ne ihmiset, joilla on erilainen avioliittokäsitys, voisivat rakentavassa ilmapiirissä kohdata toisensa. Ilman sitä tuntumaa, että jommatkummat ovat väärässä ja heidän pitää muuttaa kantaansa, kertoo Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja, kirkkoneuvos Pekka Huokuna.

– Olennaista on väittelyn ja dialogin ero. Helposti menee väittelyksi.

Mallissa keskustelun tavoitteena ei ole keskustelukumppanin mielipiteen muokkaaminen vaan hänen mielipiteensä kunnioittava kuunteleminen. Huokunan mukaan se voi laajentaa yksittäisen keskustelijan ymmärrystä.

– Kuuntelemalla toisen kokemuksia saattaa yllättäen löytää paljon sellaista, missä toinen on minunkin mielestäni oikeassa. Se on tärkeää sanoa ääneen: meillä on hyvin paljon sellaista, mistä olemme samaa mieltä.

Sekin on toisaalta Huokunan mielestä hyvä myöntää, että keskustelu aiheesta on vaikeaa. Siksi keskustelun vetäjiksi tarvitaan koulutettuja ammattilaisia, kuten kirkon perheneuvojia ja työnohjaajia. Aineistossa annetaan käytännön ohjeita myös esimerkiksi siitä, kuinka suurissa ryhmissä kannattaa keskustella ja millä tavalla keskustelua tulisi johtaa.

Keskusteluajaksi on rajattu noin kaksi vuorokautta, kertoo aineiston valmisteluun osallistunut perheasioiden asiantuntija Anne Anttonen Kirkkohallituksen kasvatuksen ja perheasioiden yksiköstä.

– Mallissa luodaan puitteet, jossa keskusteluun osallistujat voivat rauhassa asettua suhteeseen toistensa kanssa. Keskustelu, jossa asetutaan kuuntelemaan ja kuulemaan toisia pintaa syvemmältä, ei onnistu yhden illan tapaamisessa.

Tavoitteena ei ole päätöksenteko

Oppia mallin rakentamiseen on haettu Skotlannista ja Englannista, joissa käytössä on ollut Skotlannin episkopaalikirkon luoma vastaava aineisto Cascade Conversations. Sitä on sovellettu suomalaisiin oloihin sopivaksi, ja esimerkiksi piispavetoisuutta on karsittu.

Tänä syksynä keskustelumallin toimivuutta kokeillaan pilottiryhmissä ja mallia muokataan ryhmien antaman palautteen perusteella. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa, minkä jälkeen keskustelumalli ja siihen liittyvä aineisto julkaistaan kirkon verkkosivuilla.

Ensimmäiseen pilottikeskusteluun on kutsuttu kirkon työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja muita seurakuntalaisia. Anne Anttosen mukaan keskusteluja voisivat jatkossa järjestää esimerkiksi hiippakunnat ja suuret seurakuntayhtymät.

Myös kirkon päättäjien toivotaan osallistuvan keskusteluihin, mutta ensisijaisesti niitä ei ole tarkoitettu päätöksenteon välineeksi.

– Näissä keskusteluissa mahdollistetaan kohtaaminen, kuuleminen, ymmärtäminen ja vähintään sietäminen. Voisi kuvitella, että näiden keskustelujen jälkeen on erilaista käydä myös päätöksentekokeskusteluja, mutta ne ovat erillisiä prosesseja.

Miksi keskustelu on niin vaikeaa?

Vaikka malli on tarkoitettu ensisijaisesti perheestä ja avioliitosta käytävän keskustelun tueksi, Pekka Huokunan mukaan se voisi soveltua myös muista hankalista kiistakysymyksistä keskustelemiseen niin kirkossa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Mallin valmistelussa huomiota on kiinnitetty kunnioittavan keskustelun yleisiin sääntöihin.

– Miten osattaisiin kuunnella toisen näkemyksiä? Miten omaa kokemusta voi jakaa niin, ettei turhenna toisen kokemusta? Huokuna kuvailee.

Miksi keskustelu juuri avioliitosta on niin vaikeaa, että meitä pitää muistuttaa hyvästä käytöksestä? Huokuna arvelee, että syynä on aiheen henkilökohtaisuus.

– Seksuaalisuus koskettaa ihmisiä syvältä. Siihen liittyy myös raamattukäsitys. Ollaan keskeisellä ja syvällä alueella ihmisessä. Kysymys tulee siihen, hyväksytäänkö minut tällaisena kuin olen.

Kuva: Julia Freeman-Woolpert / Freeimages

Lue myös:

Vihkiselvitykseen jätettiin eriävä mielipide – ”Tasa-arvon näkökulma sivuutettu kokonaan”

Selvitys: Papin ei tarvitse vihkiä sateenkaariparia – mutta jos pappi vihkii, liitto on pätevä

Uutisessee: Miksi kirkko teki itsestään jäniksen?

Edellinen artikkeliValtakunnallisia vankilalähetyspäiviä isännöi tänä vuonna evankelis-luterilainen kirkko
Seuraava artikkeliKirkko tviittasi ensi kertaa arabiaksi – viesti myötätunnon osoitus Aleppon uhreille

Ei näytettäviä viestejä