Avioliittovääntö päättyi laihaan kompromissiin: Kirkolliskokous heitti asian piispainkokoukselle

Kirkolliskokous, toukokuu 2018 14.5., Turku, piispa, Kari Mäkinen, Matti Perälä, Tuija Kruus, Pekka Niiranen, kirkolliskokousedustaja, aloite

Kirkolliskokous päätti perjantaina, että kirkon avioliittokäsitystä ja erilaisten näkemysten yhteen sovittamista pohtivat seuraavaksi piispat.

Kirkolliskokouksen tämänviikkoisen käsittelyn taustalla oli kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö. Mietintö oli vastaus edustaja-aloitteeseen, jossa toivottiin kirkon avioliittokäsityksen laajentamista. Perustevaliokunta esitti, että aloite jätetään raukeamaan eikä kirkon avioliittokäsitystä laajenneta.

Kirkolliskokous ratkaisi ensin äänin 59–46, että valiokunnan esitys voittaa ja aloite raukeaa. Vastaesityksenä oli piispa Björn Vikströmin ponsi. Vikström oli yksi viidestä valiokunnan jäsenestä, jotka jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Vikströmin ponnessa esitettiin, että aloite ei raukea, vaan aloitteen sisältämä asia lähetetään piispainkokoukselle jatkovalmistelua varten. Piispainkokous ei olisi ollut käsittelyssään enää sidottu aloitteeseen.

Kun aloite oli päätetty jättää raukeamaan, kirkolliskokous hyväksyi edustaja Arto Antturin ponnen äänin 73–32. Ponnessa esitettiin, että kirkolliskokous pyytää valiokunnan esityksen mukaisesti piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja Antturin lisäyksen mukaisesti edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi.

Antturi sanoi ennen äänestystä toivovansa, että ponnen pystyvät hyväksymään sekä ne, jotka kannattavat Vikströmin esitystä sellaisenaan että ne, jotka kannattavat valiokunnan mietinnön hyväksymistä.

Molemmissa äänestyksissä annettiin yksi tyhjä ääni.

Piispoista Vikströmin pontta kannattivat piispa Kaarlo Kalliala ja arkkipiispa Kari Mäkinen. Toisessa äänestyksessä valiokunnan kannalla olivat piispat Matti Repo ja Seppo Häkkinen. Muut piispat puolsivat edustaja Antturin pontta. Piispa Teemu Laajasalo oli poissa äänestyksistä.

Suurin osa edustajista käytti puheenvuoron

Kolmen päivän aikana avioliittoa koskevissa keskusteluissa käytettiin noin 60 varsinaista puheenvuoroa ja lisäksi runsaasti kommenttipuheenvuoroja. Puheenvuorot olivat selkeämpiä, konkreettisempia ja sovinnollisempia kuin aiemmilla kierroksilla kirkolliskokouksen keskustellessa avioliitosta. Kotimaa24 raportoi keskiviikkona käydystä keskustelusta täällä.

Torstaina ja perjantaina puheenvuoroissa tuli esiin se kasvava kuilu, joka vallitsee kirkolliskokouksen tekemien periaateratkaisujen ja kirkon jäsenistön käytännön elämän välillä.

Ulla Ruusukallio totesi kirkolliskokousedustajien elävän keskenään erilaisissa todellisuuksissa.

– Meillä on hirveän erilainen osallisuus tähän teemaan. Minulle jää tästä 54 sivua perustevaliokunnan mietintöä, jolla voin läiskiä ihmisiä päin pläsiä. Se on hirveää! Ruusukallio parahti.

– Onko kirkon kanta piispojen kanta, kirkolliskokouksen kanta vai pitääkö kirkolliskokouksen kuulla niitä seurakuntalaisia, joita me täällä edustamme?

Ville Auvinen vastasi puheenvuoroon sanomalla, että myös moni konservatiivi kohtaa asian arkielämässään työnsä tai perheensä kautta.

– Siksi Ruusukallion puheenvuoro oli lähes loukkaava.

Auvisen mielestä kirkolliskokouksen olisi helpompi jatkaa keskustelua, jos kyse olisi "vain raamatuntulkinnasta".

– Mutta kyse on raamattunäkemyksistä, jotka ovat kaukana toisistaan. Ajattelemme eri lailla siitä, mitä ovat synti, armo, rakkaus, kirkko ja teologia, ja kuka ja millainen Jumala on. Miten voisimme silloin päästä lähellekään yhteistä näkemystä Jumalan asettamasta avioliitosta? Auvinen sanoi.

Tapio Luoma ukkosesta: "Taivaskin tuntuu puhuvan"

Sammeli Juntunen sanoi, että kirkolliskokouksen suuri vastuu edellyttää ennen kaikkea rauhallista järjenkäyttöä.

– Ei meidän pidä muuttaa kirkon avioliittokäsitystä, koska nykytilanne tuntuu ihmisistä pahalta. Meidän on etsittävä Jumalan tahtoa Raamatusta ja tunnustuskirjoista, Juntunen sanoi.

Hanna Mithiku vastasi:

– On silmiä avaavaa, että Juntunen leimaa puheen elämästä tunnepuheeksi. Ajatteleeko Juntunen, että rakkaus voidaan kirjoittaa paperille ja tarkastella sitä siitä sitten?

– En ajattele, Juntunen kuittasi.

Kahden viikon päästä arkkipiispana aloittava Tapio Luoma sanoi, että valiokunnan esitys kunnioittavan keskustelun edistämisestä ei välttämättä ole niin hampaaton kuin ensin voisi luulla.

– Emme voi sivuuttaa keskustelua.

Samassa istuntosalissa kaikui voimakas ukkosen jyrähdys.

– Taivaskin tuntuu puhuvan, Luoma sanoi ja sai aikaan naurunremakan.

– Mikään päätös ei katkaise ajatuksia eikä tunteita. Olisiko nyt jopa niin, että tämä kaikki on osa hengellistä matkaa, johon Jumala on meidät johdattanut? Prosessi jatkuu sekä kirkossa että meissä itsessämme, Luoma sanoi.

Meri-Anna Hintsala totesi, että avioliitto on teologisesti Jumalan siunauksen asia, ei sukupuolen asia. Hänen mukaansa avioliitto ei ole muutoksessa, mutta sukupuoli ja seksuaalisuus ovat. Marjaana Toiviainen sanoi olevansa valmis kompromissiin. Hän sanoi pitäneensä ennen omaa uskontulkintaansa ainoana oikeana.

– Mutta en halua kilpailla siitä, kuka meistä on oikeassa.

Rolf Steffansson kertoi iloitsevansa siitä, että edustajilla on edes jostain yhteinen näkemys.

– En ole kuullut poikkeavaa sanaa siitä, että kunnioittavaa keskustelua halutaan kehittää.

Uutista täydennetty 18.5. kello 15.00 kuvauksella kirkolliskokouksen keskustelusta ja tiedolla siitä, miten piispat äänestivät.

Kuva: Pasi Leino

Lue myös:

Sateenkaaripapit reagoivat kirkolliskokouksen äänestykseen: "Jatkamme kaikkien parien vihkimisiä"

"Jumalan siunauksesta tämä kokous ei päätä" – Näin kirkolliskokous pui avioliittokäsityksen laajentamista

Kolumni: Valiokunta perustelee avioliittoa tunnustuskirjoilla ja jättää sielunhoidon sivuun

Meri-Anna Hintsalan blogi: Avioliitto on Jumalan siunauksen asia, ei sukupuolen asia

Kirkon avioliittokäsityksen laajentamista ehdottaneelle aloitteelle tyrmäys – perustevaliokunta jakautui

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

79 kommenttia

  • kimmo wallentin sanoo:

    ”Ajattelen, että kirkko muuttuu, ilman muuta muuttuu. Ja se, mikä taipuu, on opetus avioliitosta. Tähän luotan.”

    – Arkkipiispa Kari Mäkinen Helsinginsanomien haastattelussa 20.05.2018

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Totean vain, että on tahoja, jotka ovat valmiit muuttamaan Raamatun opetuksen ihmiskuvasta ja sitten on tahoja, jotka asettuvat Raamatun opin alle ja tyytyvät siihen. Kumpaan ryhmään minä itse kuulun? On se kysymys, joka tulisi jokaisen itselleen asettaa ja tehdä johtopäätökset sen mukaan. Kirkko on rakennettu Jumalan Sanan varaan ja siihen on Kirkossa luotettu alusta asti, vaikka monia tuulia ja myrskyjä on sitä ravistelleet. Jeesus itse sanoi: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.”

    Tämä kysymys avioliitosta on nimenomaan teologinen kysymys, joka nousee Raamatun ilmoituksesta. Eihän tästä asiasta muuten edes keskusteltaisi. Onko joku eri mieltä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ilkka Lilja sanoo:

    https://www.desiringgod.org/articles/the-tornado-the-lutherans-and-homosexuality Tuosta luet, kuinka Usassa (Minnepolis 2009) luterilainen kirkko alkoi päättää samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Kokousta ei saatu alkamaan aikataulussaan, koska kokoussalin vieressä olevan luterilaisen pääkirkon torni risteineen romahti alas ukonilman säestämän tornadon aikaansaamana. Torni ja risti sojottivat tuntikausia alaspäin – koko äänestyksen ajankin. Salamoivaa tornadoa ei aikaisemmin samalla pääkadun seudulla tiedetty syntyneen. “Hän säät ja Ilmat säätää”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Mäkinen sanoo:

    Minusta kaiken taustalla on väärä käsitys homoudesta. Apa (Amerikan psykologinen yhdistys) toteaa: “Homoseksuaalisuus aiheutuu monimutkaisista yhteyksistä kognitiiviisten ja biologisisten tekijöiden sekä ympäristötekijöiden välillä”.

    Toisin sanoen kukaan ei synny homoseksuaaliksi, vaan siihen vaikuttaa monet asiat yhdessä, eikä pelkät geenit. Puhutaan myös epigenettisista ominaisuuksista (taipumuksista) jotka ovat hankittuja ominaisuuksia ja jotka voivat periytyä kolmanteen polveen.

    Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen toteaa että nykyinen geeni- ja aivotutkimus on korostamassa enemmänkin ympäristön ja kokemusten, kuin vain annettujen geenien merkitystä. Ympäristö vaikuttaa koko ajan siihen, miten meidän geenikarttaamme luetaan, toteaa Tamminen. Tamminen toteaa: ”Perintötekijät ovat tärkeitä, mutta tämänhetkinen geenitutkimus näyttää kyllä pikemminkin siltä että riippuu ihmisen ympäristöolosuhteista ja kokemuksista mitkä geenit aktiovoituvat tai eivät aktivoidu. Ihmisen kokemuksista riippuu, minkälainen otos hänen geeneistään aktivoituu. Ei ole yhtä geeniä eikä geenisarjaa, joka määräisi sukupuolisen suuntautumisen. Siihen vaikuttavat usean erillään olevan geenien vaikutukset”.

    Myös ympäristö, kuten muoti voi vaikuttaa homouden syntyyn. Tämä nähdään jo nuorten käytöksessä miten bi-seksuaalisuudesta on tullut osalle nuoria muoti-ilmiö. Samoin Väestöliiton tutkimuksessa naiset ovat alkaneet kiinnostumaan enemmän naisista. Tämä on päivänselvää vaikutusta yhteiskunnan homo- ja lesbotuputuksesta, jossa homous normalisoidaan, vaikka se on määrällisestikin päivänselvää poikkeavuutta. Samoin olosuhteet vaikuttavat, ja esim naisvankilassa lesbous on yleistä mutta se poistuu vapaudessa. Meidän julkkishomojemme taustalla on lähes jokaisella isäsuhteessa ongelmia tai isä puuttuu kokonaan. En usko ollenkaan että se on vain sattumaa.

    Koko kysymys homoudesta tulisi harkita vielä uudelleen, eikä tehdä mitään johtopäätöksiä, ennenkuin ymmärretään täysin mistä homoudessa on oikein kyse.

    Tulisi huomioida myös ne erittäin useat tapaukset joissa rukouksen ja/tai terapian vaikutuksesta ihminen on päässyt eroon homoudesta. Toisinaan täysin yliluonnollisen Jumalan hengen vaikutuksen kautta.

    Jos kuitenkin luterilainen kirkko alkaa vihkimään homoja, voimme sanoa hyvästit luterilaiselle kirkolle, sillä erobuumi tulee olemaan niin valtava, ettei kirkon talous sitä kestä. Samalla kirkko antaa väärän signaalin yhteiskunnalle homouden normatiivisuudesta, ja tämä taas tuottaa uutta homo/lesbo-sukupolvea ja lisää näin ihmisten kärsimystä, eikä vähiten lapsettomuuden takia. Myös lapset tulevat kärsimään isättömyydestä ja äidittömyydestä lisääntyneiden homoadoptioiden myötä.

    Nykyisellä vauhdilla kirkko tulee olemaan uppoava laiva. Ongelma ei ole kirkossa. Ongelma on ihmisissä jotka luulevat ymmärtävänsä enemmän kuin Jumala siitä mikä on ihmiselle hyväksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Mäkinen: “Nykyisellä vauhdilla kirkko tulee olemaan uppoava laiva.”

      Mikä se semmoinen kaikkivaltias ja kaikkivoipa Jumala on, joka ei pysty pitämään edes laivaansa pinnalla, eikä huoneensa seiniä pystyssä?

      Mäkinen: “Ongelma on ihmisissä jotka luulevat ymmärtävänsä enemmän kuin Jumala siitä mikä on ihmiselle hyväksi.”

      Taidat puhua itsestäsi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Mäkinen: “Jos kuitenkin luterilainen kirkko alkaa vihkimään homoja, voimme sanoa hyvästit luterilaiselle kirkolle, sillä erobuumi tulee olemaan niin valtava, ettei kirkon talous sitä kestä.”

      Haitanneeko tuo mittään? Säästyvätpähän ainakin ihmisten rahat parempaan tarkoitukseen (vaikkapa Punaiselle Ristille). Ja kyllä se Jumala omistaan huolen pitää niin, että kirkon nurin menosta huolimatta löytyy aina joku pappi, joka vihkii homoparejakin, pitäähän Jumala huolen taivaan linnuista ja kedon kukkasistakin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jorma Hentilä sanoo:

      PMnen,

      elin lapsuuteni ja nuoruuteni aikana, jolloin heterotuputus oli ylivoimaisesti vallitsevaa. Homoudesta puhuttiin julkisuuudessa – ja kielteiseen sävyyn – vain joidenkin käräjäuutisten yhteydessä tai muutamaan taiteilijaan liittyen.

      Koko julkisuuden kyllästäneestä heterotuputuksesta huolimatta kasvoin homoksi. Huonosti siis tuputus tehosi.

      Kaikenlaiset viettelyteoriat, puheet muoti-ilmiöstä tai julkisen puheen vaikutuksesta ihmisen seksuaalisen suuntautumisen muotoutumiseen ovat menneen ajan uskomuksia/propagandaa.

      Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen, niin heteroseksuaalisuus kuin homoseksuaalisuuskin, on ihmisen myötäsyntyinen ominaisuus, olemuksellinen osa ihmistä.

      Homoseksuaalisuuden tulo näkyvämmäksi julkisuudessa ei johdu itse ilmiön lisääntymisestä, kuten piispat vuonna 1966 kirjasessaan “Ajankohtainen asia” luulivat, vaan yhteiskunnan ilmapiirin muuttumisesta vapaammaksi. Muutos alkoi juuri 1960-luvulla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Mäkinen: “Jos kuitenkin luterilainen kirkko alkaa vihkimään homoja, voimme sanoa hyvästit luterilaiselle kirkolle, sillä erobuumi tulee olemaan niin valtava, ettei kirkon talous sitä kestä.”

      En olisi ihan noin varma. Jää nähtäväksi, kun kirkko joka tapauksessa jossain vaiheessa satavarmasti alkaa vihkiä ihan virallisestikin homopareja (nythän noita vihkimisiä saavat jo “pöydän alta” ihan yleisesti kaikki jotka haluavat). Kirkon jäsenistä ja papistostakin suurin osa on spn-avioliiton kannalla – myös kirkollisen vihkimisen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      En sanoisi että satavarmasti ja siihen on montakin syytä. Tärkein syy on asian marginaalisuus suhteessa kirkollisten toimitusten kokonaismäärään.

      Lähivuosina kirkon on joka tapauksessa opittava tulemaan toimeen sisäisen skismansa kanssa. On löydyttävä tapa, jossa marginaalissa on asia, mutta eivät ihmiset. Tästä syntyy “Suomen malli”, joka poikkeaa esim. Norjan mallista.

      Kirkollisen keskustelun painopiste siirtyy yksittäisten toimitusten teologiasta ilmoitusteologiaan ja Raamatun arvovaltaan yleisellä tasolla. Klassisen kristinuskon rinnalla elää kirkossamme postmoderni tulkinta, joka tulevina vuosina kerta toisensa jälkeen tulee torjutuksi kirkolliskokouksessa. Samalla kirkon jäsenkunta tiivistyy niihin jäseniin, joille opillisilla asioilla on ylipäätään jotain merkitystä. Tästä syystä postmodernistit jäävät vähemmistöasemaan ja “Suomen malli” jää voimaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nyt tässä keskustelussa kannattaa muistaa, että onko homoseksuaalisuus perittyä, vai opittua, vai sekä että ei ole mitenkään ratkaiseva asia kun pohdimme kirkon avioliittonäkemystä. Meidän muukin geeniperimämme on syntiinlankeemuksen jäljiltä epätäydellistä ja kannamme kehossamme ja sielussamme monia sairauksia joista osa puhkeaa, ja osa ei. Ei näiytäkään JUmala alunperin luonut ihmiseen.

      Miehen ja naisen liitto on myös homoliittojen puolustajien mielestä selvästi se, minkä Raamattu esittää malliksi ihmiskunnalle. Ei kai kukaan tätä kiistä. Pelkkä sisälukutaito riittää, että ymmärtää tämän asian Raamatusta. Sitten, kun on selkeä tendenssi, ja halu olla jotain mieltä asiasta, tietysti homolittoja voi alkaa perustella eri tavoin, myös voi yrittää vääntää Raamatun sanan tarkoittamaan jotain tällaista. Mutta kyllähän ihan terveeellä maalaisjärjellä kuka vaan ymmärtää, että tämä on vähintään väkinäista.

      Minä en tahdo lähtökohtaisesti epäillä homojen omaa todistusta, esimerkiksi tässä Hentilän, omasta kokemuksestaan, miksi joku muu sen tuntisi paremmin? Toisaalta tiedän, että Jumala on joidenkin kohdalla muuttanut tämän suuntaksen heteroksi. Ymmärrykseni on kuitenkin, että tämä istuu lujassa, ja useimmat eivät muutu miksikään muuksi. Enkä ajattele, että välttämättä pitäisikään.

      Mikä kirkossaa on merkityksellistä, on, että Raamattu kieltää homoseksuaaliset seksisuhteet, ja siksi niistä on uskovien pidättäydyttävä. Minulla on monia uskovia etupäässä naispuolisia ystäviä, jotka elävät sinkkuna. Monien kohdalla tämä johtuu siitä, että seurakunnissa on enemmän naisia kuin miehiä, ja he eivät toisaalta tahdo mennä naimisiin uskomattoman miehen kanssa. Tällainen luopuminen on jollekin helpompaa kuin toiselle, mutta se on luopumista jostain Jumalan valtakunnan tähden. Ei uskovan homoseksualin tilanne mitä luopumiseen tulee ole tämän kummempi. En sano, että se on helppoa, mutta aivan varmasti mahdollista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Täsmälleen samojen ympäristön vaikutuksen alaisina kasvaneista saman perheen, samojen vahempien kasvattamista tasa- ja samanarvoisesti rakkaudella kohdelluista ja samalla tavalla erinomaiset välit vanhempiensa kanssa aikuisiksi asti säilyttäneistä, samat koulut käyneistä kolmesta pojasta yksi on homoseksuaali, joka on naimisissa miehen kanssa, muut kaksi veljestä naisen kanssa. Miten tämä on selitettävissä, jos herra Mäkisen kommentti olisi paikkansa pitävää tutkittua faktaa?

    Siten, että herra Mäkinen puhuu puhdasta potaskaa.

    Ilmoita asiaton kommentti