Christkindl eli Kristus-lapsonen oli Lutherin vaihtoehto joulupukille

30 November 2018, Bavaria, Nurnberg: This year's Nuremberg Christkind, Rebecca Ammon, will officially open the Nuremberg Christkindlesmarkt 2018 on the gallery of the Frauenkirche with the festive prologue. DPA / LEHTIKUVA / DANIEL KARMANN

Maailmalla tunnetaan monenlaisia joululahjojen tuojia. Suomessa on totuttu ajattelemaan ja jopa uskomaan, että joululahjat tuo valkopartainen ja harmaanuttuinen mieshahmo. Meikäläisen käsityksen mukaan hahmo asuu Korvatunturilla ja liikkuu poron vetämällä ahkiolla pitkin maata.

Joulupukilla on monivaiheinen historia. Suomalaisilla on hahmon kehityksestä joko vaillinainen käsitys tai vaihtoehtoisesti vahva kulttuurinen itsetunto, joka johtaa siihen, että lahjojen jakajan kotipesä sijoitetaan tänne.

Kiitos populaarikulttuurin ylikansallisen vaikutuksen joulupukista on maailmalla toinen käsitys kuin Suomessa. Punanuttuinen Santa Claus -hahmo asuu Pohjoisnavalla ja liikkuu lentokykyisten porojen vetämällä vaunulla ilmojen teitä. Lisäksi hän tulee koteihin savupiipun kautta.

Luther lanseerasi lahjojen jakajaksi Kristus-lapsen

Joulupukin esikuvana pidetään Myrnan piispaa Nikolaosta, joka eli vuosina 270–343. Häntä kunnioitettiin jo keskiajalla muun muassa lasten suojelijana. Hollannissa alettiin jakaa lapsille lahjoja Pyhän Nikolauksen muistopäivänä 6. joulukuuta. Myöhemmin tapa ja hiippapäinen Nikolaus-hahmo siirtyivät hollantilaisten siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin.

Reformaattori Martti Luther törmäsi lahjoja jakavaan Pyhään Nikolaokseen 1500-luvulla. Uuden uskonnäkemyksen miehenä Luther piti katolista pyhimystä ongelmallisena hahmona. Lutherin mielestä lapsille piti tarjota esikuvaksi jotain muuta. Tarinan mukaan reformaattori apureineen synnytti teologisesti oikeaoppisemman lahjojen antajan, Kristus-lapsen.

Luther halusi siirtää lahjojen antamisen pois Pyhän Nikolaoksen päivältä 6. joulukuuta. Lahjoja alettiin antaa jouluaattona. Kristus-lapsi ei tavallisesti vieraile perheissä, mutta joissain perinteissä lapset kuulevat salaperäisen kellonsoiton, kun lahjat ovat saatavilla.

Lahjoja antava Kristus-lapsi on saksaksi Christkindl eli ”Kristus-lapsonen”. Hahmo tunnetaan nykyään monin paikoin Keski-Euroopassa, eritoten Saksassa sekä paikallisesti myös Etelä-Amerikassa ja Kanadassa.

Christkindl on kultakutrinen lapsi, jolla on kruunu päässään. Hänet kuvataan myös enkelimäiseksi hahmoksi. Erityisen vahvana Christkindl elää saksalaisten, itävaltalaisten ja itäisen Ranskan joulumarkkinoiden nimissä. Christkindlmarkt on synonyymi joulumarkkinoille.

Lahjatuojina myös Pakkasukko, Itämaan tietäjät ja Pyhä Basileos

Erään näkemyksen mukaan moderni joulupukkihahmo syntyi Yhdysvalloissa, jossa se sai vaikutteita paitsi hollantilaisten Nikolaos-hahmosta (Sinterklaasista), myös Christ-
kindlistä, jota kutsutaan englanniksi nimellä Kris Kringle. Ulkoisesti hahmo muistuttaa Nikolaosta, mutta lahjapäivä on omaksuttu Christkindliltä.

Joulupukin ja -ukon sekä Christ-
kindlin lisäksi maailmalla tunnetaan muitakin joululahjojen tuojia.

Espanjassa lahjojen antajina toimivat paikoin Itämään tietäjät, mikä on raamatunkertomuksen valossa luontevaa. He tuovat lahjat loppiaisena.

Kreikassa lahjojen antajana tunnetaan perinteisesti Pyhä Basileos, jonka muistopäivä on 1. tammikuuta.

Neuvostoliitossa lahjat toi uudenvuodenpäivänä Pakkasukko, sillä ateistisessa valtiossa haluttiin katkaista kirkolliset yhteydet myös tapakulttuurista. Pakkasukon apulaisena lahjojen jaossa oli hänen lapsenlapsensa Lumityttö.

Kuva: Daniel Karmann / Lehtikuva. Saksan Nürnbergissä on tapana valita Christkindliksi vuosittain nuori nainen. Tänä vuonna hän on Rebecca Ammon, joka avasi Nürnbergin kuuluisat joulumarkkinat, Christkindlmarktin.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä