Eduskuntaan uskonnonvapautta seuraava ryhmä – "Jännitteet ovat kasvaneet"

Kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja Sari Essayah. Kuvattu Lapinlahdella 1.9.2015

Eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä, ryhmä kertoo tiedotteessaan. Ryhmän perustuskokous pidettiin 30.11. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Essayah (kd) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Harry Wallin (sd).

Ryhmän tarkoituksena on "Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden toteutumista".

Ryhmä seuraa maailman tapahtumia ja pyrkii esimerkiksi vetoomuskirjeillä auttamaan uskontoon ja omantunnonvapauteen liittyvän vainon kohteiksi joutuneita. Tällainen toiminta on puheenjohtaja Sari Essayahille tuttua jo vuosilta europarlamentaarikkona.

– Toimin Euroopan parlamentin vetoomustyöryhmissä, joissa käsiteltiin ihmisoikeuskysymyksiä. Meillä on eduskunnassa ihmisoikeustyöryhmä, jossa myös itse olen. Suomessa monet eri järjestöt toivoivat uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän perustamista, Essayah kertoo Kotimaa24:lle.

Hänen mukaansa ryhmän perustamista ovat toivoneet muun muassa Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Evankelinen Allianssi ja Marttyyrien ääni -järjestö. Nyt eduskunnassa ei tarvitse enää juosta eri ihmisten perässä allekirjoittamaan uskonnon- ja omantunnonvapauteen liittyviä kannanottoja tai vetoomuksia, Essayah kertoo.

– Meillä on aiemminkin ollut tällaista organisoimatonta toimintaa, että vedotaan suurlähetystöihin ja laitetaan eri maiden hallituksille suoria vetoomuksia. Nyt oli hyvä tilanne perustaa ryhmä, joka on yhteyslinkki eduskunnasta näistä asioista kiinnostuneisiin järjestöihin.

Ryhmän on määrä myös järjestää uskonnon- ja omantunnonvapautta käsitteleviä seminaareja.

Koossa toistakymmentä kansanedustajaa neljästä puolueesta

Tähän mennessä kokoon on saatu 12 kansanedustajaa neljästä eri puolueesta: kristillisdemokraateista, sosiaalidemokraateista, perussuomalaisista ja keskustasta. Essayah odottaa mukaan lisää jäseniä ja puolueita, kunhan tieto ryhmästä leviää.

Kaikille ei ole ehkä selvää, kuinka tarpeellinen tällainen ryhmä oikein on, Essayah sanoo.

– Kyllähän maailmalla jännitteet uskontojen ja elämänkatsomusten välillä ovat kasvaneet. Viimeisimpien uskonnonvapausraporttien mukaan yli 250 miljoonaa kristittyä vainotaan peräti 60 maassa. Puhumattakaan muista uskonnoista.

Myös Suomessa on paljon puheenaiheita, jotka käsittelevät pohjimmiltaan uskonnon- ja omantunnonvapautta. Esimerkkinä Essayah mainitsee hoitohenkilökunnan oikeuden kieltäytyä tekemästä toimenpidettä omantunnonvapauden nimissä. Asia on mietityttänyt niin aborteista kuin vireillä olevasta eutanasiaa ajavasta kansalaisaloitteesta keskusteltaessa. Silti näitä kysymyksiä ei aina osata yhdistää uskonnon- tai omantunnonvapauteen, Essayah toteaa.

– Ehkä Suomessa ollaan sokeita näille asioille eikä tunnisteta niitä.

Ensimmäinen vetoomus pakistanilaiskristittyjen kohtelusta

Keskiviikkona ryhmä lähetti Thaimaan YK-edustustoon vetoomuksen, jossa "pyydetään myötätuntoa uskontonsa vuoksi vainottuja pakistanilaisia kohtaan ja vedotaan Geneven pakolaissopimuksen allekirjoittamiseksi". Pakolaissopimuksen myötä näiden pakistanilaisten asema Thaimaassa muuttuisi laittomista maahanmuuttajista turvapaikanhakijoiksi. Tällöin heitä ei voisi esimerkiksi samalla tavoin pidättää ja syyttää laittomasta maassaolosta.

Thaimaassa on tällä hetkellä noin 11 500 pakistanilaista kristittyjä turvapaikanhakijaa, joista suuri osa on paennut kotimaasta jumalanpilkkasyytösten tai muun vainon vuoksi, tiedotteessa kerrotaan. Thaimaa ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta eikä sen vuonna 1967 hyväksyttyä lisäosaa, eikä maassa ole virallista turvapaikanhakijoita koskevaa toimintamallia.

Kuva: Olli Seppälä. Sari Essayah kuvattuna syyskuussa 2015.