Eläkkeelle Suomessa jäänyt Miikka Ruokanen jatkaa työtä teologian professorina Kiinassa

Miikka Ruokanen kuvattuna kotonaan Helsingissä 15.2.2019

Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin virasta äskettäin eläkkeelle jäänyt Miikka Ruokanen jatkaa professorintyötään Kiinassa. Hän työskentelee ainakin seuraavat viisi vuotta professorina Kiinan protestanttisen kirkon Nanjingin teologisessa seminaarissa.

Ruokanen on työskennellyt Kiinan merkittävimmässä teologisessa opinahjossa aiemminkin. Hän on toiminut vierailevana professorina eripituisia jaksoja vuodesta 2004.

Vuosien varrella Ruokanen on opettanut Nanjingissa useita kursseja: dogmatiikkaa, Raamatun teologiaa ja hermeneutiikkaa, kirkkoisien ja reformaation teologiaa, modernia teologiaa, jumalanpalveluksen teologiaa ja käytäntöä...

Lisäksi hän on opettanut kiinalaisopiskelijoille kreikan ja latinan kieliä.

– Väitöskirjojen ja gradujen ohjaus on keskeinen osa työtäni. Minulla on oppilaita kaikilla tasoilla: kandidaatiksi, maisteriksi ja tohtoriksi opiskelevia.

Kiinan kirkolla on 24 teologista seminaaria

Nanjingin teologisessa seminaarissa opiskelee noin viisisataa tulevaa pappia. Lähivuosina määrä nostetaan seitsemäänsataan opiskelijaan. Nanjingin seminaari on Kiinan ylivoimaisesti suurin teologinen seminaari.

Oppilaitos ei ole osa Kiinan valtiollista yliopistojärjestelmää. Kiinassa kaikki uskonnolliset seminaarit toimivat uskontoministeriön alaisuudessa, kun taas yliopistojen toimintaa valvoo opetusministeriö.

– Yleisesti ottaen seminaarien tutkinnot eivät ole vertailukelpoisia yliopistojen tutkintojen kanssa. Mutta Kiinassa eräät hyvätkin yliopistot kuitenkin noteeraavat Nanjingin seminaarin tutkinnot riittäväksi pohjaksi hakeutua yliopiston jatko-opintoihin, Ruokanen sanoo.

Nanjingin seminaarin ohella Kiinan kirkolla on jättiläisvaltakunnan eri puolilla 23 alemman tason maakunnallista teologista seminaaria.

– Ainoastaan Nanjingin seminaarilla on oikeus antaa teologian kandidaatin, maisterin ja nyt uusimpana myös tohtorin tutkintoja. Muut seminaarit saavat antaa ainoastaan sertifikaatin suoritetuista kursseista. Neljän vuoden opinnot missä tahansa seminaarissa antavat pätevyyden papin virkaan, Ruokanen sanoo.

Kiinalainen teologinen tutkinto ei ole vielä eurooppalaista tasoa

Akateemisesti ajatellen Nanjingin tutkinnot eivät Ruokasen mukaan aivan yllä esimerkiksi Helsingin yliopiston vastaavien tutkintojen tasolle.

– Minulla on käsitys, että yllämme Nanjingissa kuitenkin monien hyvien aasialaisten tai amerikkalaisten seminaarien tasolle.

Opiskelijoiden motivaatiota tulevaan työhön vahvistaa Ruokasen mukaan se, että spritualiteetin ja käytännöllisen hengellisen työn harjoittaminen on Nanjingissa vahvaa. Nanjingin seminaariin tulevilla opiskelijoilla täytyy olla suositus omalta seurakunnaltaan ja alueellisilta kirkollisilta johtajilta. Opiskelijoiden suhde kirkkoon on tiivis.

– Valmistumisen jälkeen käytännöllisesti katsoen kaikki menevät johonkin kirkon tehtävään. Kiinnostus teologian jatko-opintoihin ulkomailla on myös melkoinen.

Nanjingista valmistuneista tulee myös Kiinan muiden 23 seminaarin opettajia, kirkon keskeisiä pappeja sekä aikanaan kirkon johtajia.

Kiinan kirkoissa vietetään harvoin ehtoollista

Nanjingin-työssään Ruokanen aikoo omien sanojensa mukaan keskittyä opettamaan Raamattuun väkevästi perustuvaa ja siitä nousevaa hyvää klassista teologiaa. Sellaisen tarve on Kiinassa hänen mukaansa suuri.

Kiinassa liturginen elämä on Ruokasen mukaan hyvin kehittymätöntä. Esimerkiksi ehtoollista vietetään jumalanpalveluksissa harvoin.

– Opetan mielelläni klassista messua, sakramenttiteologiaa sekä saarnan teologiaa ja käytäntöä. Seminaarin kaikki oppilaat suorittavat jossain vaiheessa vetämäni jumalanpalvelusteologian kurssin.

Tällä kurssilla luodaan kirkon varhaiseen perinteeseen ja moderneihin ekumeenisiin lähteisiin perustuva jumalanpalvelus, jota sovelletaan kiinalaiseen kontekstiin.

– Se näyttää aika lailla Tuomasmessulta! Ruokanen kertoo.

Nanjingissa etsitään kiinalaista kristinuskoa

Nanjingin seminaarissa pyritään etsimään kristinuskon ymmärrystä, joka soveltuu parhaiten Kiinan perinteiseen ja nykyaikaiseen elämänmuotoon. Kiinalainen protestantismi ei jakaannu tunnustuskuntiin, vaan on yhdistynyt niin sanotuksi jälkitunnustukselliseksi kirkoksi.

– Tämän kirkon teologisen identiteetin selkeyttäminen ja vahvistaminen on valtava haaste. Jos Kiinan kirkko onnistuu tässä, siitä voi tulla esikuva muillekin ei-länsimaisille kasvaville kirkoille, Ruokanen pohtii.

Ruokanen on viettänyt kahden vuosikymmenen aikana yhteensä kahdeksan vuotta Kiinassa. Lisäksi hänen puolisonsa Li Jun on kiinalainen. Ruokasen kiinan kielen taito on jo melkoinen. Normaali keskustelukieli ja teologisen kirjallisuuden lukeminen ovat hänen oman arvionsa mukaan hallussa.

Opetuksessa hän käyttää sekä kiinaa että englantia.

– Tukenani on aina joku kiinalainen, joka osaa hyvin englantia. Opiskelen lisää kiinaa ja käytän sitä yhä enemmän opetuksessa. Kiinalaiset opiskelevat englantia koulussa, mutta heiltä puuttuu mahdollisuus harjoittaa kieltä. Useimmat kokevat englannin aika vaikeaksi.

Kiinan kristittyjä voi odottaa merkittävä globaali rooli

Nanjingin seminaarilla on valtava työ tuottaa pappeja ja kristinuskon opettajia Kiinan kasvavalle kirkolle. Ruokasen mukaan rekisteröityyn kirkkoon kuuluu noin 40 miljoonaa ihmistä. Epävirallisissa kotikirkoissa kristittyjä on vielä toinen mokoma.

– Vuosittain kaksi miljoonaa aikuista ottaa vastaan kristillisen kasteen. Yleinen koulutustaso nousee. Harhat ja hajaannukset haastavat kirkkoa.

Kiinalaisessa kristillisyydessä on Ruokasen mukaan valtavasti hengellistä energiaa. Se voi tulla yhdeksi kristinuskon megatrendiksi maailmassa. Tämä johtuu Ruokasen mielestä siitä, että Kiinan vaikutus lisääntyy kaiken aikaa maailmassa.

– Uusia silkkiteitä rakennetaan – on todennäköistä, että kiinalaiset kristityt tulevat perässä. Yhdessä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kristittyjen kanssa he muovaavat kristillisen kirkon kehitystä tulevina vuosikymmeninä. Ehkä etelän ja idän sisaret ja veljet voivat tuoda virvoituksen ajat myös riutuviin länsimaisiin kirkkoihin.

Lue 7.3.2019 ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä Miikka Ruokasen haastattelu, jossa hän kertoo Cambridgen yliopistossa valmistuneesta toisesta väitöskirjastaan sekä huolestaan Suomen luterilaisen kirkon teologiasta.

Kuva: Jukka Granström

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.